Loukkaannuinko turhaan...? Ystävä antoi tytölleen saman etunimen

Jos tuo tapahtuisi minulle niin olisi varmaankin ex-ystävä

ja voin vain kertoa, että kärsin suunnattomasti tuosta vanhempieni hyvässä uskossa antamaa ritirimsusta. Eli olisit iloinen, että lapsesi ei olekaan nyt "niin ainutkertainen" - valitettavasti ainutlaatuisuudet koetaan erilaisuutena ja erikoisina ja niinpä me olemme todella helposti kiusaamisen kohteena.

Mitä tekemistä sillä on, että ette ole tuon lapsen äidin kanssa samanikäisiä? Hopsan!

SIIS OIKEASTI KAIKKI JOTKA VASTAAVAT ETTEI VÄLIÄ, NIIN KATSOKAA PEILIIN, VARMAAN OTTAISI PÄÄHÄN JOS ASIA OLISI TAPAHTUNUT SINULLE. Kyllä minäkin ihmettelin kun sairaalassa synnärillä kerroin yhdelle äidille tyttäreni tulevan nimen ja hän kertoi omalleen tulevan nähtiin muutama kerta sen jälkeen vielä ja hopsan! hänen pikkuisensa sai kasteessa tasan saman nimen kuin minun vauvani. no onneksi emme ole samanikäisiä emmekä asu samalla paikalla koska on se minusta vaan tylsää. nimi on suuri osa identiteettiä. minusta nimi kertoo ihmisestä aika paljon. ei se tietenkään haittaa että on kaimoja maailmassa mutta että mun ystäväni olisi antanut saman nimen olisi ollut ihan älytöntä. mutta ei ne sitä olisi tehneetkään. yleensä toi nimi juttu on niiin yksilöllinen eli toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. ilokseni olen huomannut että ystävilläni on juuri ihan erilaiset asosiaatiot nimistä ja aivan erilaisia nimiä tullutkin. ei ole kehu, hölmö kaveri sulla. no noloa varmaan hänelle jos tajuaa ajatella asiaa pidemmälle.

todella uskomattoman huonoa käytöstä.



en usko näitä "mitä se nyt haittaisi??" -kommentteja.

tai sitten teille sen oman lapsen nimi ei ole niin tarkoin mietitty, makusteltu ja hymyilty jo ennen kääröä ja vielä se sylissäkin -nimi kun on juuri sille se oikea! minulle tuo nimi oli ainakin tosi iso ja tarkoin harkittu asia. en tietenkään sitä omista, mutta ystävyydessä toisen luottamus ja kunnioitus pätee myös tähän.



kun oma siskoni myöhemmin antoi omalle lapselleen hyvin samanlaisen nimen kuin omallani, ihmetteli osa suvusta/kaveripiiristä tykkäisinkö huonoa..

no EN!!! sehän vain todisti, kuinka samantyyppinen ja hyvä maku meillä on :D

mutta nimi ei kuitenkaan ollut sama, hyvänen aika...

Nimen on useinmiten tarkoitus korostaa lapsen yksilöllisyyttä. Ap oli kertonut "ystävälleen", että haluaisi antaa lapsellensa nimen mm. em . periaatteen vuoksi - käyttänyt aikaa, miettinyt ja pohtinut sopivuutta. Ja toinen ihminen selkeästi johtaa harhaan kertomalla, ettei hän eikä edes hänen (muistaakseni ap kirjoitti) miehensä lämmennyt tuolle hänen ap. mielestä ihanalle - omalta lapselta kuulostavalle nimelle. Miten ajattelee ihminen, joka antaa lapsellensa nimen, jolla joku tärkeäksi osaksi lähipiiriä uskottu ihminen (tässä - ystävä) on kertonut haluavansa korostaa omissa silmissään täydellisen lapsensa ainutlaatuisuutta?



Todellinen ystävä olisi vihjannut etukäteen, että tuo nimi on alkanut miellyttää, eikä olisi antanut sitä lapselleen "selän takana". Toki ystävälläsi oikeus on sama nimi antaa ja mielensä muuttaa, kuten täällä on moneen kertaan mainittu. Todellinen ystävä ei kuitenkaan olisi osoittanut noin suurta piittaamattomuutta tunteitasi ja ajatuksiasi kohtaan, antamatta sinulle aikaa sopeutua ajatukseen etukäteen. Sillä tavoin hän olisi viestittänyt sinulle kuulevansa mitä puhut ja että jollain mitä sanot on ollut merkitystä, ehkä siten olisi myös ollut helpompi ajatella tuota "imarteluna" - kuten moni on ehdottanut.



Todennäköisesti ap.

kokee kertoneensa ainutkertaisen lapsensa nimen ystävälleen luottamuksen osoituksena, ystävä johti harhaan kertoessaan, ettei edes mies pidä nimestä - ja tadaa!! Jos se haisee ja näyttää pajunköydeltä - se saattaa aiheuttaa tunteen siitä että on tullut maisteltua sitä...

Ystävysten välit perustuvat luottamuksellisuuteen ja ihmisen ja hänen ajatusmaailmansa kunnioittamiseen sekä huomioonottamiseen- tämä ihminen osoitti piittaamattomuutta joko tahallisesti, typeryyttään tai sitten ei vain uskaltanut kertoa alkaneensa pitää nimestä, oli vaihtoehto mikä tahansa se taas kertoo jotain ystävyssuhteen tilasta yleensä. Ystävät pystyvät puhumaan tuon kaltaisista asioista...

lapselleen...

On sun elämäs vaikeaa.

suuttuisin itseasiassa vaikka lapset eivät olisi lähellekään samaa ikää. Minusta on typerää matkia toisten nimi-ideoita lähipiiristä. Nimiä ja vaihtoehtoja on tosiaan niin paljon, että jos ei keksi lapsellensa nimeä, jota ei ystävien+sukulaisten lapsilla ole, niin on kyllä pikkasen köyhä mielikuvitus!



Itse sanoisin suoraan tai ehkä jopa vaihtaisin oman lapseni nimen toiseksi. Haluan, että lapseni nimi ei ole kaikilla tutuilla.

ja voin vain kertoa, että kärsin suunnattomasti tuosta vanhempieni hyvässä uskossa antamaa ritirimsusta. Eli olisit iloinen, että lapsesi ei olekaan nyt "niin ainutkertainen" - valitettavasti ainutlaatuisuudet koetaan erilaisuutena ja erikoisina ja niinpä me olemme todella helposti kiusaamisen kohteena.

Oma nimeni on tusinatavaraa...sekä etu, että sukunimi. Se on garmittanut minua aina, Olen kuitenkin aika näkyvä persoona ja tylsä nimeni ei sovi minulle yhtään. Joka koulussa, kaupungissa ja korttelissa on minun nimisiäni, Olisi ollut hienoa kun olisi ollut joku persoonallinen nimi!

Kannattaa miettiä kuinka tärkeä ystävä sinulle on. Jos pidät häntä hyvänä ystävänä, niin niele kiukkusi ja unohda koko juttu. Jos ei niin tärkeä, niin unohda koko ystävä.

Mun kaverini on sellainen että haluaa aina pistää paremmaksi kuin muut. Siksi antoi omalle lapselleen samat kauniit nimet kuin me esikoisellemme, mutta kirjoitti tämän yhden kirjaimen tuplaweellä kun oman lapsemme on suomalaisittain veellä kirjoitettu. Mietin silloin pitkään mitä teen hänen suhteensa. Tulin siihen tulokseen että annan asian olla ja koitan tulla hänen kanssaan toimeen jatkossa vielä.

Kyseessä on siis tosiaankin hyvä ystäväni enkä olisi hänestä uskonut, että näin tekee. Mutta uskottava se on eikä hän kyllä tämän jälkeen kuulu parhaimpiin ystäviini. Tekemisissä on pakko olla, koska tämä ystäväni on yhden lapsemme kummi ja minä yhden heidän lapsensa kummi.

Vaikka en olisi nimeä kertonut etukäteen niin tämä olisi silti voinut tapahtua, koska meidän tyttö sai nimen aiemmin kun ystäväni tyttö.

Mitään varsinaista syytä ystävälleni ei tähän ollut, että miksi toimi näin. Sanoin ihmetteleväni kun aiemmin kertoi, ettei kyseiset nimet ole heidän mieleen ja sitten kuitenkin ne ovat heidän tytön nimenä. Tähän sain vastaukseksi vain, että heistä ne oli kuulemma (en tiedä uskoako) vaan alkaneet tuntua kivoilta ja olivat sitten päättäneet antaa nuo nimet. Ystäväni suhtautui tähän aika samalla lailla kun osa täälläkin, että mitä se haittaa ja että tuskin ovat koko elämäänsä yhdessä jne. Vaikutti hieman siltä, että häntä suututti kun edes kehtasin tästä häneltä kysyä. Eivät tietenkään välttämättä koko elämäänsä ole tekemisissä, mutta olisi silti voinut ainakin kysyä.

Harmittaa, koska todella kuvittelin, että tämä ihminen oli yksi parhaimmista ystävistäni. Onneks minulla on muitakin hyviä ystäviä eikä tämä ystäväni ole ainoa. Tapaamiset jää nyt varmasti ihan siihen minimiin, ei vaan kiinnosta enää nähdä.

Sinä joka totesit, etten osaa päättää tapaammeko usein. Kertauksena vielä, että näimme asuessamme samalla paikkakunnalla niin joka päivä ja nyt kun ystäväni muutti muualle niin olemme nähneet yleensä kolme kertaa viikossa.

ap

kun tyttö "näyttää" just tuon nimiseltä niin en vaan osaa enää ajatella hälle muuta nimeä.

Ystävyys kyseiseen ystävääni on kyllä aika pitkälle mennyttä. Kummin tehtäväni hoidan, mutta tuskin paljon muuta.

ap

suuttuisin itseasiassa vaikka lapset eivät olisi lähellekään samaa ikää. Minusta on typerää matkia toisten nimi-ideoita lähipiiristä. Nimiä ja vaihtoehtoja on tosiaan niin paljon, että jos ei keksi lapsellensa nimeä, jota ei ystävien+sukulaisten lapsilla ole, niin on kyllä pikkasen köyhä mielikuvitus!

Itse sanoisin suoraan tai ehkä jopa vaihtaisin oman lapseni nimen toiseksi. Haluan, että lapseni nimi ei ole kaikilla tutuilla.

nuorempi) sai täysin saman nimen kuin kaverini, siis kaikki etunimet samat ja myös sukunimi. Asuivat samalla pienemmällä paikkakunnalla ja olivat jossain vaiheessa aktiiveja samassa yhdistyksessäkin:o Minusta kyllä aika omituista antaa sama nimi.

Tosi ärsyttävää, kun lapseni pikkuserkulla täysin sama nimi; vieläpä kun sukunimi on harvinainen.

Ne, jotka sanovat ettei kannata loukkaantua, eivät vaan ole itse kokeneet samaa tyrmistystä. Järkisyythän on ihan eri asi kuin tunne.

Mitä olisitte mieltä, jos teidän ystävänne antaisi lapselleen saman ekan ja viimeisen nimen? Olisitteko todella imarreltuja????

uskomatonta välinpitämättömyyttä niiltä jotka täällä sanovat että "ei ole sinulta pois".



Jos ei oman lapsen nimi merkkaa mitään ,niin mikä sitten merkitsee elämässä?



En ymmärrä.

Enkä tosiaan ymmärrä näitä nimenvarastajia!

Toisaalta ymmärrän kantasi. Me emme paljastaneet tyttärelle tulevaa nimeä kenellekään ennen ristiäisiä. Nimi oli ollut päätettynä jo jonkin aikaa mutta tiesin että tyttäreni syntymäpäivän nimet eivät a) sopisi tyttärellemme b) tiesin että ystäväni aikoo laittaa lapsensa etunimeksi sen.. Ja toisaalta mietin, että jos joku tyttövauvaa odottavista ystävistämme olisi suunnitellut samaa etunimeä.. tällöin yks ystävä sanoi että meillä tavallaan "etuajo-oikeus".



Se on toki mukava, että nimestä tykätään mutta meillä oli kriteerinä ettei kenellekään lähipiirissä ole samannimistä eikä jollakin ole sen nimistä koiraa.. Mielestäni se on ihan kohteliasta ettei laita samaa nimeä vaikka kuinka tykkäisi, varsinkin jos samassa porukassa pyöritään niin kyllä se ärsyttää jos kysytään että kenen Tiinasta nyt puhutaan.. Tästähän on ollu VAuva-lehdessäki juttua et jos laittaa veetin tms niin saa kaikkien pihan veetien huomion omaa huutaessaan.. että järkevämpi ois tytölle laittaa ritva. ei varmasti tulis toista samanikäistä vastaan. Että tällä asialla on puolensa ja puolensa.



Ja itseä mietitytti tuo kun olitte keskustelleet nimistä.. ei vaikuta ihan sattumalta.. Anteeksi vaan. Suvussamme on sellainen joka tykkää matkia toisten lasten nimiä, niin anteeksi jos sanon mutta sais olla vähän enemmän mielikuvitusta ja suvusta varmasti löytyy ihania nimiä sieltä kun alkaa kauempaa tutkimaan.

menikö täydestä toi prinsessa kesä -ja se vauva juttu ettei saisi olla raskaanakaan samana vuonna?! vitsiähän se oli :-D voi emälä näitä tiukkapipoja ku ei ymmälletä huumoria..voi että!!!!!!

Sun pitää alkaa sanoa sitä sun kaverin tytärtä vaikka "Matilda" kakkoseksi. Oma tytär on Matilda ja kaverin tytär on "Matilda" kakkonen.



Voisko olla ärsyttävämpää?

minulle ei tulisi mieleenkään antaa lapselleni samaa nimeä, kuin minkä joku läheinen on antanut lähiaikoina omalleen. Vaikka olisin miettinyt jotain nimeä pidempääkin, niin vaihtaisin sen johonkin muuhun jos joku läheinen ehtisi antaa nimen ensin. Kyllä tulee ap:n tapauksessa vähän olo, että ystävä on ikäänkuin varastanut hyvän idean.

ei nyt niin kovin ihmenimi, että siitä sellaista haloota kandee

että heillä on nimi valmiiks päätettynä. En tiedä, että olivatko jo sillon päättäneet lähes saman nimiyhdistelmän kun meidän tytöllä vai muuttuiko viime metreillä.

Ja sinä joka kirjoitit Mea Minea niin noita nimiä ei ole meidän nuorimman nimiyhdistelmässä.

ap

Nimi on niin tärkeä asia kun sehän on lapsen nimi ikuisesti mihin ikinä elämä viekin. Silloin ei saisi miettiä sattuiko se olemaan ystävän lapsen nimi tai ihastuiko nimeen juuri sinun sanomana. Se ettei kertonut etukäteen oli tosin tökeröä. Ehkä ei kehdannut sitä heti sanoa sinulle, kun päätti sen ja sitten tulikin jo ristiäiset.. Tai ite veikkaan että asia painoi häntäkin ja lopullinen päätös tehtiin vasta juuri ristiäisten alla.