Miten ihmeessä jollain voi olla vaikka 400 facebook-kaveria?

mulla ei juurikaan ole (tai en ainakaan itse ole pyytänyt) kavereina sellaisia, joiden kanssa oikeasti olen tekemisissä paljonkin - kun niiden kanssa tulee oikeasti juteltua, vaan juuri näitä vanhoja koulukavereita ym, joiden kanssa on ollut tekemisissä ja ystävänä aiemmin ja jonka kuulumisia on kiva kuulla. Itsekin tunnen paljon ihmisiä ympäri maailmaa, sellaisia joihin yhteys on kadonnut ja nyt on kiva kun on löytynyt taas ja vähän tietää mitä niiden elämässä on...

ei ole kahtakymmentäkään. Peruskoulussa ja lukiossa vietin aikaa vain kahden ihmisen kanssa, yliopistosta sain vain yhden uuden kaverin, useimmista pätkätyöpaikoista en yhtään..

400 on vähän siihen verrattuna.

olen aina ollut sosiaalinen ja tunnen valtavasti ihmisiä. FB:ssä mulla on joku 50 kaveria. Sukulaisista fb:tä käyttää tasan yksi, ja lukiokavereista kaksi. Tyokavereitakin mulla on paljon, ja niistä muutama käyttää. Parhaista viidestä ystävästäni ei käytä kukaan.

kaveria, hän tuskin on kovin ahkera lähettelemään kaveripyyntöjä. Minä olen ollut fb:ssa jo kauan ja minulla on alle 40 kaveria. En ole itse pyytänyt kuin kolmea.



Kaikille fb ei ole niin kovin tärkeä paikka ja osa ei halua olla siellä kuin oikeiden tuttujen kanssa tekemisissä.

kaveria, hän tuskin on kovin ahkera lähettelemään kaveripyyntöjä. Minä olen ollut fb:ssa jo kauan ja minulla on alle 40 kaveria. En ole itse pyytänyt kuin kolmea. Kaikille fb ei ole niin kovin tärkeä paikka ja osa ei halua olla siellä kuin oikeiden tuttujen kanssa tekemisissä.

minäkään ole pyytänyt kaveriksi kuin ehkä kymmentä, mutta kavereita on kuitenkin lähemmäs sata.

todella monta kutsua olen hylännyt. Ei mua kiinnosta tietää mitä kuuluu 2 luokan takapenkin Maijalle/Matille.

Jos ei oikeesti ole mitään yhteistä niin en halua omia asioitani heidän tietoon.

Enkä tod. hyväksy mitään pelikavereita, tai exiä kavereikseni. Sama linja on työkavereiden kanssa, ne on työkavereita ei kavereita.

ihmiset ajattelevat ihan eri tavalla. Minä en ainakaan käytä fb:a päivittäiseen kommunikointiin tai jorinointiin, vaan ihan vain kuulumisten vaihtamiseen. Jos joku muuttaa, menee naimisiin, saa lapsen tai menee uuteen työpaikkaan, ne näkyy fb:sta ja se riittää. En avaudu perhekriiseistä tai työpaikan ongelmista fb:ssä vaan teen sen kavereiden kanssa IRL puhelimessa tai ihan kasvotusten.



En ymmärrä tätä "ei minua ainakaan kiinnosta mitä kuuluu opiskelukavereilla, joita en enää koskaan todennäköisesti näe enkä halua nähdä". Minua ainakin kiinnostaa, vaikken heidän kanssaan syvemmin keskustelekaan. Ja ihan oikeasti minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos heidät vielä joskus näkisinkin. Minulla ei ole kyllä yhtään ainutta ihmistä tullut elämässäni vastaan, jota en enää koskaan haluaisi nähdä. Yllättävän monilla tällaisia henkilöitä tuntuu kuitenkin olevan paljonkin.

jolla on yli 1000 kaveria Fbookissa. Olen nähnyt tän ihmisen kaksi kertaa ja yhden kerran juttelimme ehkä 2 minuuttia keskenämme. Ihme kun muisti/tiesi nimeni, kutsu kaveriksi tuli heti kun päivää oli sanottu.

Olen hyvännyt varmaan saman verran kaverikutsuja.



Olen asunut 4 eri maassa, useissa eri kaupungeissa. Olen ollut kolmessa oppilaitoksessa lukion jälkeen ja useissa eri työpaikoissa. Jo lapsuuden ystävät ja sukulaiset tekevät sen 100 kaveria. Jokaisesta oppilaitoksesta ja työpaiksta on yhä ystäviä tallella ja vielä kaikki miehen puolen suku ja kaverit sitä kautta, helpostihan tuonne sosiaalisena ihmisenä kamuja kertyy! En ole hyväksynyt kaveriksi niitä, jotka pyytävät kaveriksi kerran "päivää sanottuaa"

kaikki eivät tosiaan ole ystäviä, mutta kavereita kyllä. Olen asunut kolmessa eri maassa ja 4 eri kaupungissa sinä aikana kun olen facebookia käyttänyt, eli vuodesta 2006. Paljon on tullut ihmisiin tutustuttua!

minulla on joku lähes 600 mutta en ole kun ehkä niistä 15 kanssa kunnolla kaveri mutta niitä on tulllut koulun kautta töistä harrastuksien ja näin ym :)

mulla on taas reilu 500 kamua. Niitä on useasta opinahjosta, kolmesta eri asuinkaupungista, monelta työpaikalta yms. Säännöllisesti harvennan kaverilistaa, poistan sieltä sellaisia, joiden kanssa ei ole tullut IRL oltua tekemisissä, mutta kummasti niitä tulee lisää. Ja mä en juuri koskaan pyydä ketään kaveriksi, enkä todellakaan tuntemattomien pyyntöjä hyväksy.

Olen sosiaalinen ja verkostoutuva tyyppi, ja myös sitä ikäryhmää, että sosiaalinen media on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Mulla on oikeastikin älyttömästi ystäviä, häihin sain kutsua vain 50 heistä.

En näe mitään järkeä tuossa ''kavereiden'' kalastelussa.

Veljelläni on yli 450 kaveria facessa, mutta hänellä onkin hyvin julkinen työ. Tapaa siis paljon ihmisiä ja on muutenkin hyvin sosiaalinenn tapaus, toisin kuin minä. :)

Mulla on naamiksessa kavereita sellaisia jotka tuntee mut ja ollaan tekemisissä kun kohdataan. Olen erittäin sosiaalinen ja työnikin on ihmisten kanssa olemista, olen harrastanut paljon, olen isolta työpaikalta, olen mukana politiikassa jne..... kavereita on melkein 1100 naamakirjassa.

Minulla on 4 facebook kaveria, heivasin kaikki jotka ei ole oikeita kavereita pois ja kaksi niistä neljästä on äiti ja veli. :D

Itse en ole mitenkään supersosiaalinen, mutta juuri eilen laskin, että minulla on yli 200 sukulaista kavereina Facebookissa (kun sukulaisiksi lasketaan myös esim. serkun puolisot). Sen lisäksi työkavereita (teatteri) on vajaa sata ja loput ovat mammakavereita, opiskelukavereita, muuten vaan kavereita ja sitten niitä ystäviä. Yhteensä kavereita on vähän reilu 400. Voisi olla enemmänkin, mutta olen aika nirso fb-kavereiden suhteen. Lisäksi filtteröin jokaisen laittamani viestin, kuvan jne. näkymään vain haluamalleni kohderyhmälle.

ihmisiltä, jotka olen tuntenut jossain vaiheessa elämääni. Pelkästään työkavereita tai entisiä sellaisia on lähemmäs sata. Sitten pelikavereita kymmeniä, olen pelannut useammassa eri joukkuessa ja joukkueellinen on jo aika paljon. Sit on vaikka missä yhteyksissä tapaamiani ihmisiä.



Hyväksyn kaikki, koska en fb:tä juurikaan käytä. Samapa se on, jos kerran joku mut kaveriksi siellä haluaa niin ei se multa ole pois jos hyväksyn. En siis päivitä fb:hen mitään henkilökohtaista, joskus saatan jotain ihan turhanpäiväistä laittaa, jos sitäkään.



Keskustelen joidenkin harvojen kanssa privaatisti ja joskus saatan jonkun statusta kommentoida. Ei siis mitään väliä kuka näkee ja mitä.