** KESÄNUPUT -08 to-su **

Meidän isäntä on sitä mieltä ettei mitään tavaroita tarvii pakata mukaan, hän kyllä tuo... Noh, vastasin siihen että tällä esimerkillä mitä hän on "selviytymiskyvyistään" näyttänyt niin en jaksa luottaa siihen että sieltä tulis oikeita/ tarpeellisia tavaroita mukaan - hyvä kun muistais itsensä tuoda! :D



Olen niin ilkeä että sanon ihanaa - pojat ei tulleetkaan tänään vaan tulevat vasta huomenna tai sunnuntaina. Ehdin jopa tänään vähän siivota (imuroin ja pesin lattiat) ja lapseton "vanhapiika" kummitätini kävi taivastelemassa " ai täälläkö muka on siivottu?". Tuollainen viisastelu ei paljon naurata, kun pelkkä kävely, imuroinnista yms kumartelusta puhumattakaan tuntuu erittäin työläältä närästyksen ja yleisen tosi tukalan olon kanssa. Sitten se jatkoi viisasteluaan siitä miten sitä lasta ei sitten voi päästää isompana lattioille kun täällä on niin paljon romua nurkissa, kengät ja kaikki pitää saada lattioilta pois - "NO IHANKO TOTTA, EIPÄ OLLUT TULLUT MIELEEN!!!" On hyvä ja rupeaa sitten siivoamaan, voin näyttää mitä saa laittaa minnekin...



Mulla "muljuu" maha koko ajan ja se alkaa jo ihan ärsyttää. Lapsi kääntelee jalkoja jatkuvasti johonkin suuntaan ja ne puskevat kyljestä läpi, ja työntää pyllyllä ja poraa päällä. Tuntuu kuin se jo itsekin haluaisi pihalle :) Käveleminen on vaikeaa kun heti jotain punkemista alkaa tapahtua mahassa, samoin istuminen muussa kuin puolimakaavassa asennossa ei onnistu. Kädet on ilmeisesti tuonne kohti oikeaa nivusta kun sielläkin tapahtuu vähän väliä jotain kaivelua ikäänkuin sormilla tökkisi ja kaivelisi lujasti tuohon nivuseen/ taipeeseen. Ja välillä tuntuu että lirahtaa housuun justiinsa kun osuu rakkoon.



Edelleenkään ei minkäänlaisia supistuksia, eiliset arvion jälkeiset kivutkin on menneet ohi. Nukkuminen tosi tukalaa.



Koitan miettiä mihin järjestän nuo pestyt vaatteet. Pitäisi siivota tuo yksi lipasto, siinä olisi pari vapaata laatikkoa kunnes haetaan se hoitopöytä. Ei mulla ole hoitoalustaakaan vielä, mutta sellaiseen on kyllä kaksi Ikeasta ostettua vaihtopäällistä hankittuna :)



Ärsyttää jo olla ihan rahaton, ja vasta 2 vko päästä sitä olis tulossa. Laskut kasaantuu eikä viitsi miehen lompakolla olla. Me myös minun mielestä tarvittais uusi pyykkikone, mutta miehen mielestä ennemmin pojille trampoliini...



Olis tosiaan kiva ostella niitä tuttipulloja, siteitä yms valmiiksi - mitä muuten tarkoitatte vaipoilla (itsellenne?), eihän enskertalainen tajua mitä kannattaa ostaa? Ostatteko siis näitä oikeita "virtsankarkailuvaippoja" synnytyksen jälkeiseen isompaan vuotoon? Ja niitä siis kandee ottaa mukaan, saako laitokselta yleensäkin näitä kaikkia juttuja JOS ei itsellä ole mitään mukana? PItää minunkin nyt ainakin lukemista ja jotain välipalaa pakata ehdottomasti, ja omia alkkareita kun niitä olen jo ostanut 5kpl paketin semmoisia isompia mummumallisia :D imetysliivitkin pitää ottaa. Muuten tuntuu hassulta noissa ohjeissa listatut shampoot, hoitoaineet, harjat, kammat (onkai niillä aina jotain laitosten omaa pesuainetta, eikös?), en minä ainakaan aio itseni pynttäämiseen keskittyä, korkeintaan ripsivärin vois ottaa, ja käsirasva on ehdoton. Entä hiustenkuivaaja, pitkät ei kuivu itsestään?



Voe voe kun alkaa jo jänskättää, vaan kun ei ole niitä minkäänlaisia supistuksiakaan tullut aikoihin! Voiko niitä olla vain huomaamatta, vai voiko ne sitten vain alkaa täysin yhtäkkiä? Niistä voi varmaan mun tapauksessa sitten päätelläkin että lähtöön kannattaa valmistautua jos ne yhtäkkiä alkaa eikä niitä ole ollut siihen asti yhtään.



Alcatraz - 38+0 B-)

Toivon, rukoilen ja anelen, ettei nyt vaan synnytys alkaisi. Tämä päivä on ollut jotakin aivan painajaismaista.



Kuten jo aamulla epäilin, olen saanut ilmeisesti jonkun helvatan taudin. Iho on kauttaaltaan arka, niveliä särkee, ei ainoastaan enää niitä kolariruhjeita, joita löytyy koko ajan lisää, vaan ihan joka puolelta.



Vauva tuntuu olevan niin alhaalla, että ihan sattuu. Ruoka ei maistu, oksettaa, olen juossut vessassa koko päivän päästämässä vesiripulia ja se hemmetin pukama äityi taas aivan tajuttoman kipeäksi ja se haava on jotakin aivan kamalaa.



Äitini oli täällä auttamassa minua kahteen saakka, mutta sitten piti pärjätä pari tuntia yksin. Ja mitä teki mies kun tuli töistä? Alkoi nukkumaan... :(



Kaiken tämän lisäksi hän nukkui niin pitkään, että jouduin lähtemään nuorimmaisen kanssa apteekkiin, eikös auton bensatankki ollutkin tyhjä, eli piti tankata, sitten apteekista lisää Scheriproctia, Bepanthenea ja maitohappohappobakteereja ja vielä kaupan kautta kotiin kahden kauppakassin kanssa...



Sitten kuopus iltakylpyyn, puurolle ja nukkumaan. En tiedä millä voimilla olen tästä päivästä selvinnyt, mutta mieli on paha toisen ajattelemattomuudesta ja omien tarpeiden etusijalle laittamisesta, varsinkin kun olen itse aivan hajalla niin henkisesti kuin fyysisesti. Itkeskelen vieläkin täällä ilman mitään syytä kun mietin sitä toissapäiväistä bussionnettomuutta ja olen niin hemmetin kipeänä kaikkialta. En voi tajuta, miksei toinen auta yhtään.



Hirveätä valitusta...mutta ihan aiheesta, mikä ihme noita kaksilahkeisia oikein vaivaa, ilmeisesti sana empatia on täysin vieras käsite...? :(



Nyt poistun täältä valittamasta ja toivon kykeneväni huomenna edes jonkinlaiseen suoritukseen kun tämä kaikki tuntuu lepäävän minun harteillani, vaikka olisin kuolemansairas.



Kanelisokeri 39+0

Lukaisin pinoa alaspäin ja huomasin kysymyksesi tuosta pään tarjonnasta.

Eipä sitä voi mitenkään ennakoida miten se pää sieltä ulos tulee. Valitettavasti pitää vain toivoa parasta.



Meidän kuopus syntyi alateitse nenä taivasta kohti ja sanonpa vain, että ulos tuli, muttei ihan helposti. Jos olisin ollut ensisynnyttäjä ja emätin venymässä ekaa kertaa, olisin varmaan kuollut siihen kipuun.



Nenä viilsi tullessaan sellaisen haavanlehden mallisen repeämän sisempään häpyhuuleen, aivan virtsarakon viereen ja pissaaminen ilman puudutusainetta oli ekat viikot ihan mahdotonta. :S



Salissa repeämää ei huomattu, vaikka synnyttäessäni huusin kätiölle: "nyt repeää jostakin ylhäältä, älä revi!" Kätilö vain totesi, ettei ole käsinensä lähimaillakaan, eikä hän siellä sitten sen veren keskellä nähnyt sitä palkionkieltä lainkaan. Se jäi siis korjaamatta ja parantuminen vei pari viikkoa. Vieläkin sitä haavaa aristaa (tapahtuasta on jo 1,5v!) ja toivon, ettei tällä kertaa ainakaan enää sama paikka ratkeaisi.



Ainakin minun tapauksessani oli mahdollista synnyttää lapsi kasvot ylöspäin, mutta sanoisin, että se on suoranaista kidutusta, sillä tuossa emättimen yläreunassa ei mikään kohta anna periksi, kuten väliliha tekee. :(



Kanelisokeri

Kello yksi yöllä ja se laskettu päivä on alkanut... Eipä tunnu siltä, ei.. Kukkia istuttelin ja kitkin kukkapenkkiä koko illan, nyt on kroppa hellänä kyykkimisestä mutta ei muuta. (Niin, ja nostelin kauppareissulla raskaita multasäkkejä auton kyytiin ja pois)

Anoppi veikkasi toissapäivänä että ei mene enää viikkoa -- itse olen kyllä pikkasen skeptinen ;) Sen mielestä tää jättikumpu on laskeutunut, omasta mielestäni ei.



Nooh, nyt pitäis vain voida olla ajattelematta sitä lähtöä. Kun hulluksi tulee oikeasti, kun pelko selkäpiissä odottaa että koska se homma alkaa, mua nimittäin oikeesti pelottaa. Liian paljon on nyt ollut aikaa miettiä koko asiaa! Toivoo, että jotain jo tapahtuisi -- mutta samalla pelkää, että mitä sitten kun tapahtuukin.. Hullua!



Mies on saunomassa kaverillaan muutaman kilometrin päässä, mietti pitkään uskaltaako lähteä, ja uskaltaako nauttia muutaman saunaoluen. Sanoin että antaa mennä vain, ei tässä mihinkään olla tänä yönä menossa. Ajellaan sit taksilla molemmat synnärille jos sattuiskin alkamaan :)



Väsyttää pirusti, kai se on nyt osattava vaan mennä yksin nukkumaan. Mitenkähän sitä tämän nelikymppis-päivän sitten viettäis...?



Mukavaa viikonloppua kaikille ---ja onnea nyyttiänsä jo ihasteleville :)



Sakariini 40+0

Nyt tuli totaalistoppi tämän rouvan nukkumiselle, kun henkeä ahdistaa kaikissa makuuasennoissa. Että vaikka nukuttaisi ja väsyttäisi, ei pysty makaamaan, ei mitenkään päin. Eli ei tarvi nukkua sitten. Käly jo suositteli, että alkaa vaatia käynnistystä sen perusteella, ettei pysty nukkumaan, mutta yritän vielä sinnitellä. Ehtiihän sitä sitten nukkua, kun kaveri on syntynyt, koska edes vähäinen nukkuminen on enemmän kuin nämä tämänhetkiset täysin valvotut yöt...



Kanelisokeri, kurjaa, että sinulle tippuu niin paljon hommia :-/ Nuo ukot on välillä niin ajattelemattomia, sen huomaa täällä hyvin. Täytyy vaan jaksaa ajatella, että ei tässä enää kauaa kärvistellä.



Jollakin, sori, en muista kenellä, oli samantyyppisiä ajatuksia tuosta synnyttämisestä. Toisaalta haluaisi, että alkaisi tapahtua jo, mutta toisaalta pelottaa, jos alkaakin tapahtua. No, ihan positiivisin mielin on hommaan lähdettävä, eipä tässä enää kannata alkaa jännittää, kun tehtävä se on joka tapauksessa.



Mitenkäs olette muuten miettineet koordinoida miehen kanssa, kun alkaa tosipaikat? Tajusin tässä yön pimeinä tunteina, että olen aina kuvitellut, että mies on vieressä, kun supparit alkavat tai vesi menee, mutta sehän on hyvin todennäköistä, että hän on itseasiassa töissä ja aloittelen synnytystä yksin. Lähtisikö sitten itsekseen sairaalaan ja tapaisi siellä vai pitäisikö pyytää, että isäntä tulee kotiin... No, kai sen näkee. Jotenkin sitä on tullut tosi riippuvaiseksi tosta ukosta.



Jaahas, täytyy keksiä jotain surffailtavaa tai luettavaa. Pitää kyllä tilata joku leffakanava, jos tämä valvominen alkaa tavaksi.



Poltsi 37+6

Koko eilisen päivän oli sellainen outo olo, ja tosiaan hirmu tukala. Illalla alkoi supistelemaan ihan napakasti ja valvoinkin puoleen yöhön niitä kuunnellen. Ensin tuli 15 minuutin välein, sitten 12., sitten 9. Ja aina vaan kipeämpiä. No ajattelin yrittää kuitenkin nukkua kun väsytti enkä haluaisi ihan rättiväsyneenä synnyttää. Nukahdinkin. Aina kun heräsin, niin tuli kipeä supistus. Ja taas jatkuu, pystyasennossa ne ei tosin tunnu niin kipeiltä kun makuulla. Aika tasaiseen 10 minuutin välein.



Tässä nyt seurailen, että mihis nää edistyy. Onhan täällä palstalla nähty, että monella lupaava alku stoppaa ja odottelu jatkuu. Eli en ole vielä kovin toiveikas.



Kanelisokeri: Miehet ei välttämättä ole tahallaan välinpitämättömiä, sen jos jotain opin siellä parisuhdeleirillä. Oletko ihan suoraan ja nätisti (yhtään piikittelemättä) pyytänyt apua? Meillä mies ei edes ollut aavistanut, että hänen töiden jälkeiset päiväunet häiritsisivät minua. Itse aina kihisin kiukusta, että miten toinen edes kehtaa käydä nukkumaan kysymättä. No siitä lähtien sovittiin, että jos kysyy, niin se on ok. Onhan mieskin varmasti väsynyt. Tosiaan miunkin mies sanoi leirillä, että hän tarvitsee ihan konkreettisia sanoja tuohon avunpyytämiseen. Aluksi se tuntui, että pitäisi jotenkin anella ja kyllähän miehen pitäisi tajuta auttaa. Mutta kun me naiset olemme tottuneet paahtamaan yksin, niin eipä se mies osaa / uskalla tulla siihen väliin ellei pyydä.



Jes, kipeä supistus =) Onneks ei sentäs tarvinnut yöllä lähteä. Lapsenvahdin soittaminen ois ikävää + esikoisen varmaan aamulla ihmettelisi, missä isi ja äiti on. Ja sit tullaankin vauvan kanssa kotiin. Mie varmaan itken siellä sairaalassa ikävääni, ollaan oltu lapsen kanssa niin vähän erossa toisistamme.



Miepä tässä ilmoittelen jos tilanne etenee. Ei näköjään ainakaan vauhdilla oo syntymässä.



Tytteli-83 rv 39+5

Vatsa toimi äsken ja tuli sellainen kunnon verilimaklöntti samalla. Lupaavaa! Mutta kokemuksesta tiedän, että voi vielä mennä viikkokin kun limatulppa tulee. Mut jännää!!



Tytteli-83

Nyt ei oo tullut vähään aikaan supistusta. Edellinen oli kyllä tosi kipeä, mutta eipä sillä vielä vauva synny.



Ärsyttävää tästä tekee se, ettei oikein uskalla lähteä mihinkään kotoa. Ei oo sit kiva löntystää kaupungista supistelujen kera. Mut aika taas käy pitkäksi pelkästään kotona olemalla. Kerkiää liikaa miettiä noita suppareita. Jospa tää nyt huomiseen mennessä käynnistyisi kunnolla. Blaah!



Mie täällä yksin vaan kirjoittelen, missä kaikki muut?



Tytteli-83

Mies lähti viemään lapsia kouluun torkkarien jakotilaisuuteen ja minä odottelen kuopuksen kanssa täällä kotona, että pääsemme hakemaan heidät pois. Sitten kipin kapin ostamaan ristiäislahjaa pienelle veljentyttärelle, jolla on huomenna ristiäiset. Sen jälkeen meidän vauvalla olisi lupa tulla ihan milloin vain ;-)



Tytteli: Joo, ei nuo miehet tajua yleensä itse mitään tehdäkään, mutta kun olen niin väsynyt ohjelmoimaan tehtäviä joiden pitäisi tulla selkärangasta...en aina jaksa rautalangasta vääntämällä tehdä asiaani selväksi :( No, tänään mies tuntuu pirteältä, joten vastaavaa ei taida taas hetkeen tapahtua. Syynä varmaan tuohon eiliseen oli se, että hän on joka yö joutunut nousemaan tuon kuopuksen takia ylös, ja olenhan jo aiemmin kertonut, että valvominen tekee hänestä sietämättömän. Minä nyt en vaan pysty nousemaan yöllä ylös näiden liitoskipujeni kanssa..



Sinulla Tytteli kuulostaa lupaavalta nuo oireet! Pääset varmasti kohta tositoimiin.



Minulla ei ole enää lupaavan alun jälkeen supistellut, mutta alapäästä tulee hirveästi valkovuotoa, en tiedä mitä se ennustelee, toivottavasti synnytystä. Vauva tuntuu olevan tosi alhaalla nyt. Ainakin hengittäminen on helpompaa, vaikkei mistään kiinnittymisestä voi vielä varmaan puhua kun välillä myös närästää. Ihme jojottelija. Olen niin kyllästynyt noihin potkuihin, ne ovat niin häiritseviä ja voimakkaita, varsinkin kun vauva tuntuu olevan vielä vilkaskin. Vieläkin yrittää silloin tällöin työntää päätänsä tuonne nivusiin, mikä tuntuu erittäin pahalta.



Sukkapuikkopistokset ovat tulleet kuvioihin minullakin. Ei tunnu mukavalta, mutta kestän sillä ajatuksella, että kaikki vihlaisut vievät odotustani eteenpäin :)



Kukas se ihmetteli niitä kaikkia shampoon yms. hygieniavälineiden rahtaamista sairaalaan?...minä ainakin vien oman shampoon kun en kertakaikkiaan saa tukkaani pestyä niillä sairaalan suihkusaippuoilla, ne eivät edes vaahtoa ja minulla menee paksun tukan pesemiseen ja selvittelyyn ihan hirveästi aikaa, jos menen niillä tököteillä pesemään :). Ja muutenkin, on mukava olla vieraassa ympäristössä tuttujen purnukoidensa kanssa. Enkä nyt mitenkään meinaa itseäni pakkeloida. Sipaisen vähän meikkipuuteria ja poskipunaa + ripsaria ja se on siinä. :)



En ole koskaan ottanut synnärille mukaan eväitä, mutta hyvä idea, kun ei siellä mitään tarjota vasta kuin itse session jälkeen :) Toisaalta, en tiedä jos joudutaan puuduttamaan niin voiko sitten syödä vai tuleeko huono olo jälkeenpäin?



Mansikkapirkolle piti vielä siitä hormonikierukasta kirjoittaa, että sen vuoksi se laitetaan menkkojen aikaan, että kohdunsuu on silloin auki, eli sen asettaminen sattuu vähemmän, ei kait siinä muuta. Itse reseptihän pitää olla hankittuna aiemmin ja nimenomaan sitä hankkiessa on korostettava sitä, että ne menkat ovat megalomaanisen runsaat, niin kuin synnyttäneillä yleensä on. Ainakin itselläni ekat menkat ekan synnytyksen jälkeen olivat järkytys kaikessa runsaudessaan, vaikka olin runsaisiin kuukautisiin tottunutkin. :)



Minä ainakin aion sosialisoida itselleni muutamat verkkohousut ja niitä sairaalan vaippoja kotiinkin, sillä jälkivuoto on kohdallani aina todella runsasta ja kestää viikkotolkulla, tosin loppuviikot pärjään yleensä yhdellä yösiteellä, tai sitten normisiteen ja yösiteen yhteisviritelmällä, joita kuluu ihan tajuttomasti, eli sellaiset 10 pakettia ei ole mikään tuulesta temmattu määrä kotivarannoiksi. Mistä sitä verta riittääkin?



Kanelisokeri 39+1

Mulle neuvolan täti kehotti vaan lisäämään vauhtia kun supistelee... Hui kun jo jännitin, että tuleeko sulla seuraavaks lähtö! (varmaan tulee)



Mullahan supisteli viime su ja ma oikein kunnolla ja todella lisäsin vauhtia niin paljon kuin vain voin, mutta sitten hyydyin ja menin petiin ja siihen loppui ne supparit. Mua inhottaa se limatulpan irtoaminen kun loi muhun toiveita. Tulppaa ei ole, mutta eipä ole supistuksia saati vauvaakaan. No eihän mulla ole edes vielä laskettu aika, että turhaan hätäilen. On vaan niin pirun tukala ja kipeä olo.



Mulla oli muuten todella ikävä sijainen neuvolassa torstaina. Oma terkkari oli lomalla ja hänenhän piti laittaa lähete sairaalaan arvioimaan käynnistystä jos paikat kypsänä. Tää nuori (todella nuori!!!) likka sanoi ettei lähetettä laita vaan sen takia, että mulla on tukala olo ja haluun vauvan ulos..eeeh, pyysin lukemaan vähän lausuntoja mun käyntikerroista sairaalassa ja likka vaan patisti mua lenkille, että painovoima auttaa vauvan syntymässä. Sanoin, että koko pointti on siinä, etten oikeesti pysty käveleen... hänen mielestään pää myös tuntui vielä selvästi alavatsassa kun kaks muuta tätiä sitä ei ole tuntenut paitsi toinen sormilla siätutkimuksessa ja sanoi, että aivan häpyluun takana kuopissa on. Olipa oikea huu haa tyyppi ja onneks antoi uuden ajan maanantaille omalle terkkarille.



Eilen söin litran jäätelöä... (possu mikä possu)



Alahan tytteli joutua synnyttämään, halutaan lisää kesänuppuja, itse hautaan haaveet toukokuun puolella syntyvästä nupusta. Noh jos tulis mun synttärilahjaks ens viikolla! ;)



Kix 38+5

Kiitos kommenteista, Kanelisokeri ja Suvihelena. toivotaan, että vauva tulee sitten oikein ulos... vähän rupes jännittään. Esikoiselta ei ollut mitään tällasta.



Pannarin tuossa pistin uuniin. Eilen tuli hirvee himo mut ei ollut munia eikä hilloa. Nytpä on :)



TYTTELILLE peukut pystyssä! Kuulostaa ainakin lupaavalta :) Mullaha ei mennyt kuin reilu vuorokausi, kun limatulppa tuli, niin synnytykseen. Eilen luin sitä vanhaa päiväkirjaa, mihin olin riipustellut ylös kaikkea. Kivasti vaan tää esikoinen oli repinyt puolet sivusta irti just näiltä loppumetreiltä. Sen sain selvää, että limatulppaa alkoi tulla ja sit vaan yhtäkkiä alkoi ne kovat supparit ja sit se oli menoa!



Nyt on aamun mittaan lorahellut "ihana" limaista valkovuotoa, älysin nyt vasta laittaa pikkarinsuojan, ties monennetko alushousut olis muuten menossa....



Meillä ei tainnut olla mitään evästä synnärille. Mies otti lehtiä mukaan, jonkun verran se kerkes niitä selaamaan. Minä kyllä työllistin häntä aika hyvin ;)

Voishan sinne just luumuja ja karkkia ottaa. Paussi- välipalakeksit on myös hyviä. Pitää nälkää loitolla hyvin.



Rouva 39+4

Se ois toukokuun vika päivä nyt!

On tää aika mennyt vaan nopsaan, hui.. :)



Tyttelillä kuulostaa olevan lupaavat oireet, ootkohan seuraava... :)



Täällä ei mitään ihmeellistä. Oisko eilisen aikana tullut ihan jopa 2-5 kipeetä supistusta :o

Nyt oikeesti tää homma menee niin että mitä lähemmäs laskettu aika tulee, sitä vähemmän on enää oireita ja merkkejä synnytyksestä. Viikot 36-38 oli vaikka mitä ja sitä aatteli että nytkö tulee lähtö, vaan ei enää.. tää menee kyllä taatusti yli..

Silti, mistä sitä tietää jos yhtäkkiä jotain tapahtuukin.. eihän sitäkään tiedä.

Eilen illalla vauva taas pitää melkoiset bileet masussa, kamalaa riehumista ja möyrimistä kun siellä se tekee itselleen lisää tilaa.. Kyllä itselle tuli kans aika tukala olo siitä kaikesta pyllyn kääntymisestä yms. Mahanahka venyy...



Eilen tuli taas pari joko-joko puhelua. Aargh. Kyllä me sitten kerrotaan kun vauva syntyy!! Eikö ne jo tajua sitä...

No, onhan se kiva että ihmisiä kiinnostaa ja elävät hengessä mukana.. :)



Eväistä: Mies on ite sanonu että hän aikoo sitten tehdä eväät itselle kun lähtö tulee. Leipiä kai? Mutta ite kait tietää sitten.. JOS kerkee tekeen :D



Meillä on sovittuna että oli mies missä tahansa (ei se kovin kauas ees mee, töihin ja salille korkeintaan:D) että se tulee eka kotia ja sit yhdessä lähdetään sairaalaan, sit joskus kun se lähdön aika koittaa..

Kyllä sitä itekin miettii että missä tilanteessa mahtaakaan synnytys alkaa, onko sitä yksin kotona vai onko mieskin täällä vai lorahtaako vedet jossain julkisella paikalla.. että mitäs sitten..jne..



Kix: sama juttu mulla.. mullakin sitä limatulppaa lähti jo ekan kerran 2 viikkoa sitten!!! Loi toivoa mutta nyt se toivo on hiipunut jo kyllä... :D



Me lähetään miehen kanssa mökille joskus tunnin päästä. Ollaan koko päivä siellä. Ihana keli taas :)



Hyvää toukokuun vikaa päivää!



a_j + pötkis 39+2

No niin eilen sitten tuli minullakin ensimmäiset kunnon kipeät supistukset.



Käytiin miehen mummolassa ja mummo alkoi sitten selittämään touhussa miten se synnytys on niin kauheaa ja kipeää ja hirveää ja miten heidän naapurin nuori rouva oli ollut 3vkoa sisällä kotonaan kun kaikki paikat revennyt jne... Yritin siinä pysyä tyynenä ja sanoa, että juu ei minua pelota kyllä ne siellä äippäpolilla asiansa osaavaat ja ei ne sitä vauvaa mahaan jätä.. No mummo ei kun jatkaa.. Perkele kun pommpas vitutuskäyrä huippuuun!



Miehen mummo ei tarkoita pahaa, eikä ole mikään vanhuuden höperö, mutta se juttelee aina minun kans ihan idiottteja asioita ja saa minut aina ihan tuleen. Nytkin kun mentiin mummolaan, vannotin puoliskoa että älä perkele jätä minua yksin sen mummos kanssa (aina silloin kun jäädään kahdestaa alkaa nuo älyttömät jutut). Mitä tekee mies kun päästään ovesta sisään, katoaa enonsa kanssa jonnekin tietokonehuoneeseen koko saatanan reissu ajaksi.



Hätyytin miehen sitten lähtemään n puolen tunnin vierailun jälkeen ja autossa jumalaton tappelu. Huusin ku palosireeni ja mies huus takasin. Sain sitten kunnon itkukohtauksen ja kotia kun päästiin niin aloin siivoamaan (fiksua!). Adrenaliinipiikissä siivosin vessan, pesin yhden maton, pyykkejä koneellisen ja tiskit. Sitten vielä hyppäsin autoon ja kävin kaupassa. Kotia kun tulin tein ruuan ja sitten alkoikin kunnon supistelu. Alaselkä oli tulessa ja supistuksia tuli etupuolelle n 10 min välein. Kummasti sai tuon miehenkin taas tajuamaan missä mennään. Pyysi sitten anteeksi illalla ja saatiin tilanne sovittua.



Nyt aamulla selkää välillä polttelee mutta muuten nuo supitukset tuntuu loppuneen. Vessassa saan käydä ainakin 4 kertaa päivässä isolla hädällä eli jotain tuolla minunkin alapäässä kai tapahtuu.



Naureskelin miehelle aamulla, että jos mitään ei ole tapahtunut juhannukseen mennessä lähdetään taas käymän mummolassa =) Saa nimittäin multa sellaiset agret päälle että....=)



Pakkasin sit eilen vihoviimeinen synnytyskassiakin kun alkoi tuntumaan konkreettiselta tuo synnnärille lähtö. Viikkoja vasta 36 + 4 joten ei tässä hätää ole, mutta ei tarvis ihan juhannukseen asti mennä.



Asiasta kymmenenteen, mistä olette löytäneet vauvalle käsiin tumppuja, esim puuvillaiset tumput? Mulla on vain nuo äitiyspakkauksen tosi paksut tumput ja sellaiset ohkaiset pitäisi jostain löytää, Lindex / HM linjalta en ole löytänyt.



Huh helpottipa purppasta....=)



Aurinkoista päivän jatkoa kaikille !!

kolme eri terkkaria (ja yks lääkäri) sanonut, et yleensä 1-2viikkoa limatulpan irtoamisesta käynnistyy synnytys, joillain heti, joillain menee 3 viikkoa, mut YLEENSÄ. se tarkottas, et maanantaina pökäisisin vauvan maailmaan, sit on 2viikkoa kulunut. Empä usko.



JOKO JOKO puhelut, argh!! Tiedän, että itsekkin niihin olen kavereiden kohdalla "syyllistynyt" mutta voi että rasittaa, etenkin kun tosiaan on vasta vajaa 39 viikkoa täynnä ja nykyään tuntuu, että kaikilla menee järkiään pikkasen yli. Munkin terkkari sanoi, että lasketun ajan sais nykyään suosiolla siirtää 41-42 viikolle. Ehkä ne siks kyselee kun esikoinenkin tuli 38+ viikolla... Sanoin jo mummolleni aamulla, että eiköhän me ilmoiteta kun se aika tulee...



Tsemppiä kaikille tukalassa olossa pyöriville!

Aurinkoista päivää! Olin koululla kevätjuhlassa, ja kyllä siitä aina kevätfiilis tulee, kun oppilaatkin on niin laittautuneita ja haikealla juhlamielellä. Illalla sitten työkavereiiten kanssa vähän iltaa viettämään, lomanaloittajaisia, vaikka ite tässä olen jo pidempään lomaillutkin!!!



Mä olen muistaakseni käyttänyt vauvalla tumppuina pieniä sukkia, hyvin ovat toimineet. Ihan tumpputumppuja mulla ei ole ollutkaan. Hyvin on pärjätty. Mulle tuli muuten pari päivää sitten ihan sellanen olo, että tämä ei olekaan tyttö vaan poika! JA kaikki on niin vaaleenpunasta meillä!! Noh, saa nähdä kumpi tule, kunhan joskus tulee. Tällä hetkellä tuntuu, että olo on niin rauhaisa ettei synnytystä tosiaan ennen juhannusta tarvitse odotella.



Me on aikasemmilla kerroilla tehty synnyttämään lähtiessä niin (molemmilla kerroilla mies on ollut töissä siis ei ole ollut yölähtöjä) että olen soittanut miehelle et nyt pitäis lähtee. Supistuksilla siis alkanut. Mies on sitten paniikissa kaahannut kotiin, ja yhdessä on synnärille menty. Tämänpä vuoksi mua ihan pelottaa, jos mies onkin reissussa kun lähtö tulee. En halua enkä osaa mennä sinne yksin. Ja ketään muuta en mukaani halua.



Huoh, väsyttää kun en osanuut nukkua kun olin yksin kotona. Menisköhän sitä päikkäreille, ulos lueskelemaan aurinkoon vai ostamaan kesäkukkia.... VAikeaa nämä elämän suuret päätökset!



Tyttelille tsemppiä! Peukut on pystyssä täällä, uutisia odotellaan!!!



Selma36+4

Eilen en saanut aikaiseksi kirjoiteltua ja kävinkin vain lukemassa kuulumisenne täällä. Monella alkaa olla aika tukalat paikat.



Kävin tuossa juomassa aamukahvin ulkona, kyllä on ihana ilma :).



Kaveri kävi eilen viihdyttämässä ja päivä menikin siinä ihan rattoisasti. Illalla sitten olikin todella inhottava olo. En tiedä johtuiko kuumasta ilmasta vai mistä. Närästi, oksetti, supisteli, jalat oli turvoksissa, värkkiä vihloi ja lantio oli aivan tohjona.

Yön nukuin yllättävän hyvin. Aina herätessä tosin palasin siihen todellisuuteen kuinka kipeä lantio onkaan, kai se jotenkin löystyy. Vauva jortsuili yölläkin hirveästi. Outoa, se kun on ollut yöt aina niin rauhallinen ja nyt sitten jytäilee täysillä.



Tuo miesten hunsvottius on todella tuttua... Meillä on taas kauhea kaaos kun mies on kotona. Aamulla heti herättyä alkoi v******maan, kun tulin tänne keittiö/ olohuone puolelle ja kaaos on aivan ihana. Mies jäi valvomaan vielä minun jälkeen ja mitään jälkiään ei ole tietysti voinut raivata. Lautanen on olohuoneen pöydällä, roskat tiskipöydällä (niitähän ei voi laittaa suoraan roskiin) jne... Rasittavaa on myös se, että vaatteet tipuu päältä aina juuri niille sijoilleen. Kengillä tullan eteistä pidemälle ja sitten ne tippuu jalasta hujan hajan, sukat jää lattialle, likainen paita tuolille jne. Ala siinä sitten ensimmäisenä raivailemaan toisen jälkiä.



Kai se täytyy aktiovida itsensä tekemään jotakin. Siivoaisiko vai lähtisikä laahustamaan. Olisi mukava jos saisi tuon äijänkin houkuteltua pienelle kävelylle, mutta luulen, että se on turha toivo.



Terveisin mapemaukka tasan 36

Mun yö oli taas ihan pepaliinista! Yritän aina sinnitellä illalla valveilla mahdollisimman pitkään että jaksaisin nukkua aamuun asti. Nytkin valvoin melkein puoleenyöhön. Kahdelta heräsin ensin vessaan, sitten alkoi ylävatsaa kivistää just niinkuin edellisyönä eikä nukkumisesta tullut enää mitään. Kaiken lisäksi siitepölyallergia iski taas oikein kunnolla päälle! Hereillä ollessani kuopus näki pahaa unta ja halus meidän sänkyyn nukkumaan. Kun vatsakipu hellitti, yritin mennä takas nukkumaan mutta en kertakaikkiaan mahtunut meidän sänkyyn ja kuopus potki mun mahaa kohti koko ajan! Ei muuta kun sohvalle pötköttämään. Kattoin leffaa ehkä puoli viiteeen ja nukahdin sitten. Aamulla heräsin puoli seittemältä kun mies ja esikoinen heräsivät. Sain onneksi vielä torkuttua melkein kahdeksaan. Mun lonkat oli ihan jumissa sohvalla nukkumisesta! Nyt on olo kuin jyrän alle jääneellä eikä tuo helle helpota oloa yhtään!



Mies sai multa luvan lähteä päiväksi mökille viimeistelemään huvimajan kattoa. Mä en millään jaksanu nyt lähteä mukaan vaikka lapset olis halunnu. Saatiin lepytettyä ne lupaamalla täyttää "uima-altaan" kotipihalle. Mies kävi eilen hakemassa semmosen 3 m halkaisijaltaan olevan hökötyksen joka nyt sitten heti aamusta asennettiin takapihalle. Laitettiin vaan pikkasen vettä pohjalle että ehtis tässä päivän mittaan vähän lämmetä auringossa ja tytöt pääsis vähän lotrailemaan. Mä jo visioin kuinka ihanaa olis kun sen sais täytettyä ihan täyteen lämpimällä vedellä ja pääsisin ittekin siihen köllöttelemään. Olis aivan ihanaa!



Onneksi se meidän kummityttö reputti yo-kirjoitukset! En olis kyllä millään jaksanut lähteä sinne (meiltä matkaa lähes 100 km) edustamaan näin kuumalla kelillä! Naapurin tytön yo-juhlissa pitäis piipahtaa joskus illemmalla. Saas nähdä mahtuuko mun juhlavaatteet päälle!



Jos nämä kuumat kelit jatkuu, mä alan toivoa synnytystä pikimmiten! Mä en muutenkaan ole kuumien kelien ihminen ja nyt tässä tilassa tuo kuumuus on jotakin aivan sietämätöntä! Minkähänlaista on muuten sen jälkivuodon kanssa näin kesäaikaan? Meillä kun tytöt on syntyneet alkuvuodesta niin jälkivuotoaika on mennyt aika mukavasti kun ei ole ollut kuuma. Imetyksen kanssa on kyllä aika tukalaa kun rintojen alustat hikoilee ja kun liivinsuojukset vielä lisäävät kuumuutta! Huh huh! Nooh, päästäis nyt ensin tästä isosta vatsasta eroon ja kattotaan sitten mistä vaivoista sitten valitetaan!



Nyt on pakko lähteä taas juomaan etten kuukahda!



Hyvää kesänalkua kaikille!



GeddyLee 37+4

vika viikko pyörähti mullaki käyntin. (tai siis varmaan kolmas viiminen)



eilen oltiin tutun valmistujais-ylppäreissä eikä mulla kunto kestäny yhtään. yhet avokkaat sain jalkaan mut sit pitiki tunnin päästä lähtee selän takia pois eikä meinannu lähtee enää kengät jalasta. ikinä ollu semmoset ponttoonijalat. IHAN HIRVEÄT!! tänää ei sitte mitkää kengät ees mahu jalkaa et se siitä.



musta on ruvennu tuntuu ettei meille mitää vauvaa tuukkaa. se vaa asuu tuolla navan takana. ei mitään kiirettä tietenkää mihinkää. vaikka itellä onki järkyttävän kipee lantio ja toi häpyliitos. hoooh.



tyttelille paljon voimia ja suppareita! jospa se siitä lähtis ni me muut voitas pikkuhiljaa seuraa esimerkkiä. :)



vois mennä partsille ees istuu ku on nii hieno ilma..



alf tasan 39+0

"The Dayn" kunniaksi olen saanut jo peräti kaksi oikeaa, kipeää supistusta tälle aamulle :) Vähä jännää, mullahan ei niitä ole ollutkaan vielä yhtään. (niinkuin ei mitään muitakaan vinkkejä synnytyksen suuntaan) Nooh, tiedän että ei tässä minnekään olla vielä lähdössä, mutta että kipeitä supistuksia! Wautsi! Kaikki on eteenpäin, ja valaa uskoa että kyllä se oikeasti joskus sieltä tulee ;)



Arska paistaa, jos rupiais vaikka siivoileen nyt alkuun - jos touhuamisella sais aikaan vaikka muutaman supparin lisää?



Palataan taas :)



Sakariini 40+0

Sivut kun uudistui, putosin kärryiltä samantien...



Ilmoitin vaan tuonne kesänuppujen tietoihin, että meille syntyi 27.5. tiistai-aamuna toinen poika! Tuli suunnitellulla sektiolla rv 36+2. Painoa 3,3kg, pituutta ei mitattu. Haki vauhtia vastasyntyneiden teholta ja eilen siirretty KYS:iin saamaan typpihoitoa korkeapaineisiin keuhkoihinsa. Jyväskylässä tuohon hoitoon ei ollut mahdollisuutta. Vointinsa siellä on jo kohentunut ja koneiden tehoa on päästy jo vähentämään.



Onnea teille kaikille edessä olevaan koitokseen! Ja onnittelut jo nyyttinsä saaneille!



ghia ja "Oiva"4vrk