Lue keskustelun säännöt.
Menee hermot kohta tarhan tätien takia!!!###:///
19.04.2010 |
Ihan uskomatonta touhua! Siis eikö tarhan tätien työnä ja tehtävänä olisi antaa lapsille hyvää hoitoa!? Tämä ei kyllä ainakaan meidän lasten tarhassa toteudu. Mitä ihmettä hoitajat oikein ajattelevat?!
Pääasiassa olen ärsyyntynyt ulkoilutilanteista: tädit seisovat ringissä juoruamassa, lapset juoksentelevat kuka missäkin, pienimmät seisoo tumput suorina osaamatta tehdä mitään. Jos lapsi pyytää esim. hiekkaleluja tai talvella liukuria, vastaus on usein: ei nyt kun ei viitsitty pukea kuravaatteita tai talvella vastaavasti ettei vaatteet mene lumeen. Lapset tappelevat runsaasti ulkona ja osaa kiusataankin. Olen kysellyt lapseltani, eivätkö tädit puutu asioihin tai huomasivatko tapahtunutta, lapsi vastaa että ei ne mitään huomaa kun ne vaan seisoo ringissä juttelemassa. Joskus lapsi saattaa sanoa, että osa lapsisita istui tai seisoi paikoillaan koko ulkoilun ajan. Olen kysellyt, että eikö ne tädit keksi mitään ohjelmaa siellä ulkona, lapsen vastaus on jälleen sama. IHAN USKOMATONTA!! Jos minä olisin tarhan täti, minä jarjestäisin lapsille mukavia liikunta- ym. yhteisiä leikkejä ja pelejä, mitä ennenvanhaan aina pihoilla leikittiin. Siis miksi opet ovat sellaisia lahnoja, sorry vaan!? Miksi ei hypitä hyppynaruilla, olla rosvoa ja poliisia, kymmenen tikkua laudalla, väriä, peiliä, tervapataa tms.? Kyllä kai eskarit jo osaisivat tuollaisia. Pienemmille sitten jotain vähän helpompia leikkejä. Laiskuutta, sanon minä! Ei olisi liian suuri homma lainata vaikka kirjastosta aineistoa.
t: ex-kotiäiti joka kyllä pelitti ja leikitti lapsia kotiäitivuosinaan
Kommentit (106)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää vastatko sille enää, joutuu hoitamaan lapsiaan kun ei voi enää täällä urpoilla. ;)
Jos tekee samaa työtä 30 vuotta eli riisuu ja pukee lapsia ja lappaa sitä hiekkaa ja kuuntelee samoja juttuja niin eiköhän se ala jo kyllästyttää.
Siihen kuulkaas turtuu ja ei jaksa joka jumalan päivä lappaa sitä hiekkaa lasten kaverina. Sitä vain seisoo pihalla ja juttelee työkavereiden kans, että saisi ajan kulumaan.
Mitä itse teette työaikana? Surffailette netissä ja facebookissa. Päiväkodin täti ei saisi edes jutella työkaverin kanssa omia asioita.
Hoitakaa itse lapsenne jos hoito ei kelpaa.
Aikamoisia vastauksia! totean vielä, että paikkakunnallamme on pulaa hoitopaikoista joten tarhan vaihto ei tule kysymykseen. Tämä meidän tarha on ainut jossa on usein vapaita paikkoja ja lasten vaihtuvuus onkin aika suurta. Lisäksi suurin osa tarhan lapsista on ns. "huonoista" oloista eli kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien perheiden lapsia. Mutta ei sen pitäisi hoidon tasoon vaikuttaa! Siinä olen samaa mieltä että jos lapset keksivät itse touhuja niin silloin ei aikuista tarvita. Mutta lähinnä säälittää ne pienimmät jotka siis koko ulkoilun ajan seistä tai istua jököttävät paikallaan kenenkään aikuisen huomaamatta asiaa. Sekä kiusaamisjutut tietysti.
ap
Päiväkodissa ulkoilua ei voi verrata siihen, että sinä olet lastesi kanssa pihalla leikkimässä. Me olemme töissä ja tehtävänämme ulkona on valvoa lasten leikkejä ei leikkiä mukana. Tämä siitä syystä, että jos keskitymme leikin ohjaukseen tai jopa leikkimään, jää joku osa pihasta valvomatta.
Yleensä olemme keskittyneet rinkiin siksi, että usein pihalla on alueita josta näkee hyvin joka puolelle ja samalla toki ehkä keskustelemmekin. Se ei voi olla täysin kielettyä meiltäkään. Yleensä keskustelutkin ovat osaksi työasioita, koska muitten ryhmien työntekijöitä saatamme nähdä vain pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa ulkoilua ei voi verrata siihen, että sinä olet lastesi kanssa pihalla leikkimässä. Me olemme töissä ja tehtävänämme ulkona on valvoa lasten leikkejä ei leikkiä mukana. Tämä siitä syystä, että jos keskitymme leikin ohjaukseen tai jopa leikkimään, jää joku osa pihasta valvomatta. Yleensä olemme keskittyneet rinkiin siksi, että usein pihalla on alueita josta näkee hyvin joka puolelle ja samalla toki ehkä keskustelemmekin. Se ei voi olla täysin kielettyä meiltäkään. Yleensä keskustelutkin ovat osaksi työasioita, koska muitten ryhmien työntekijöitä saatamme nähdä vain pihalla.
Kuulostaapa vahvasti selittelyltä...
Miten meidän lasten tarhassa tädit sitten pystyvät leikittämään lapsia? Eivät toki kaikki yhtäaikaa voi keskittyä vain pieneen lapsijoukkoon, mutta AINA joku tädeistä ehtii johonkin leikkiin mukaan. Milloin pyörittävät hyppynärua, milloin pelaavat pallopeliä jne. Ei ole sellaista päivää vielä tullut vastaan pian kolmen vuoden aikana, että meidän tarhan tädit eivät olisi mukana lasten leikeissä.
Ap:lle suosittelen lämpimästi keskustelua pk:n henkilökunnan tai alueen päivähoidon johtajan kanssa.
Kyseessä on yksityinen päiväkoti. En haluaisi otta asiaa puheeksi, olemme jo muutamasta muusta asiasta purnanneet pk:lle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että pk-täti on heti puolustelemassa.
Minullekkin tehtiin selväksi että on erittäin hyvä asia että lapsille ei lueta päiväunilla vaan että saavat kuunnella kasetteja.
onneksi pk:ta on enää kolme kuukautta jäljellä!
Pienemmät voivat osallistua vain, jos jokaisella on mukanaan oma aikuinen.
Mutta hiekkalelut ja liukurit pitäis antaa aina käyttöön- niiden rajoittaminen on kyllä järjen köyhyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on yksityinen päiväkoti. En haluaisi otta asiaa puheeksi, olemme jo muutamasta muusta asiasta purnanneet pk:lle.
ap
purnata selän takana.
vaihdappa sitten päiväkoti toiseen, esim. ryhmikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun palaan työelämään! Ymmärrän alkuperäistä kirjoittajaa. Ei kai nyt kaikkien tarvitse olla vahtimassa lapsien turvallisuutta. Riittää, että osa leikittää ja osa vahtii. Leikit kehittävät lasta.
Päiväkodissa ulkoilua ei voi verrata siihen, että sinä olet lastesi kanssa pihalla leikkimässä. Me olemme töissä ja tehtävänämme ulkona on valvoa lasten leikkejä ei leikkiä mukana. Tämä siitä syystä, että jos keskitymme leikin ohjaukseen tai jopa leikkimään, jää joku osa pihasta valvomatta.
Yleensä olemme keskittyneet rinkiin siksi, että usein pihalla on alueita josta näkee hyvin joka puolelle ja samalla toki ehkä keskustelemmekin. Se ei voi olla täysin kielettyä meiltäkään. Yleensä keskustelutkin ovat osaksi työasioita, koska muitten ryhmien työntekijöitä saatamme nähdä vain pihalla.
tädit koskaan seiso ringissä keskustelemassa.
Käyn joka päivä hakemassa ulkoilusta ja samalla kuljen ko. tarhan toisen pihan ohi.
Kummallakaan pihalla ei koskaan ole mitään rinki-ilmiötä. Tädit ohjaavat leikkejä hajallaan eri puolilla pihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap vastaa Kyseessä on yksityinen päiväkoti. En haluaisi otta asiaa puheeksi, olemme jo muutamasta muusta asiasta purnanneet pk:lle. ap
siellä päiväkodin pihalla työntekijänä. Touhuan lasten kanssa samalla pitäen refleksit valppaana jos jostain kuuluu hätähuutoja jne.
Kun olen sellainen "vanhanajan" hoitaja, joskus tulee mieleen että minua saatetaan ehkä katsoa oudosti muiden hoitajien taholta. Kehtaanko poiketa joukosta?
Olen yleensä ainoa lasten parissa näissä eri päiväkodissa, jossa olen pitkissä sijaisuuksissa. Muut hoitajat ovat keskenään juttelemassa, toki katsovat pihalle yleensä, mutta ei juurikaan kiertämistä piha-alueella tai valvomista keinujen lähistöllä.
Olen suosittu kahviloiden asiakas lasten järjestäessä kippojaan joko hiekkiksen reunoille tai "kioskiinsa". lapset tulevet innolla kertomaan minulle kun kahvilasta saa "ostaa" ja menen kahvin tuoksua nuuhkien...-Voi että,hyvä myyjä, mistä tiesitte mansikkapiirakan olevan just sitä minun herkkuani...paljonko maksaa?
Lapset huomatessaan muita aikuisia pihalla saattavat joskus innostua maistattamaan heillä "leivonnaisiaan" ja "ruokiaan". Kun huomaan että kahvilamyynti on lähtenyt hyvin käyntiin, poistun muualle katsomaan mitä lasten kanssa puuhailen ja samalla valvon yleistilannetta.
Lapsia saa hyvin valvottua useankin kerrallaan kun on jokin yhteinen leikki tai peli.
En todellakaan nauttisi työstäni jos vain seisoisin, istuisin lasten ollessa toimettomana pihalla. Tottakai joskus tulee vaihdettua sana-pari työkavereiden kanssa, mutta sitten taas mennään...
Kerran eräs äiti kertoi pojastaan, joka ei aloituspäivinään millään halunut jäädä päiväkotiin. Ulkona aloitin leikkiastioilla ruokien valmistuksen, ja käyttäessäni eri nimiä valmisteille ja mitä niihin oli laitettu, innostui poika aivan hirveästi.
Äiti kertoi aamulla, että olin pojan kertoman mukaan tehnyt sitä ja sitä, poika oli jatkanut kotona samaa ja äiti oli syönyt leikkiruokia jne.
Tämä lapsi jatkoi syksystä lumen tuloon innoissaan kehittäen aluksi yksinkertaista valikomaa ym. niin, että lopulta oli jo varastot, ruokalähetykset jne.
Lapsen aika kului hyvin ulkona hommia tehden, sai vuorovaikutusta aikuisen kanssa ja keräsi muita lapsia samaan touhuun, lapsesta tuli kavereita...
Harmittaa lasten puolesta, jos esim. ulkona ei ole kivaa, kun ei ole mitään...
Pitäisi saada lapsi kiinnostuman jostakin esim. just hoitajan ollessa ensin mukana, oli se sitten autotien laittaminen hiekkalaatikkoon, kotileikki, "karhunpesä" jossa lapset ovat ympyrässä piirretyssä "pesässä" ja aina juoksun jälkeen yksi jää ilman pesää...
Pihaleikkejä on värileikistä lähtien vaikka ja kuinka, kunhan hoitajat näkisivät kiinnostusta ja ymmärtäisivät kuinka tärkeää on nähdä vähän vaivaa...
Tietenkään kaikki pihalla valvojina olevat eivät voi samaan aikaan keskittyä vain osaan lapsiin, täytyy yleissilmäyksellä pystyä olemaan ajan tasalla, mutta aina muutama "seisoskelija" voisi mennä paikallaan olevan lapsen luokse ja kysyä, mennäänkö katsomaan mitä leluvarastosta löytyy?
Voi tarjota yhdessä tekemistä ja muidenkin lasten mukaan ottamista. Kun lapset touhuavat hyvin ja heillä on iloinen mieli, ei silloin enää tarvitse hoitajaa, vaan tärkeää on saada lapsi kiinnostumaan tekemisistä ja ulkoilun suomista mahdollisuuksista.
Parastahan on että lapset keksii ihan itse omia juttuja ja leikkejä ( turvallisuuden rajoissa) ja pihalla siihen on paljon paremmat mahdollisuudet. Yhteiset liikuntahetket silloin tällöin viikonaikana on ok, mutta vapaalle leikille on oltava tilaa!
Ja ymmärrän että sillä vajaalla miehityksellä kaikki pihalla olevat täidit keskittyy turvallisuuden vahtimiseen, ei leikittämiseen! Ei ihme ettei lapset osaa tehdä mitään omatoimisesti kun ei koskaan saa itse keksiä tekemistä.
Muutamasta on kokemusta. Mutta yhden päiväkodin henkilökunta ei pahemmin katsonut miten lapset puki päälleen. Mun oma juoksenteli välillä kaulapaljaana, nilkat paljaana, ilman välivaatteita jne.
Muuta motkottamista ei oo kyllä ollut.
Päiväkodissa ulkoilua ei voi verrata siihen, että sinä olet lastesi kanssa pihalla leikkimässä. Me olemme töissä ja tehtävänämme ulkona on valvoa lasten leikkejä ei leikkiä mukana. Tämä siitä syystä, että jos keskitymme leikin ohjaukseen tai jopa leikkimään, jää joku osa pihasta valvomatta.
Yleensä olemme keskittyneet rinkiin siksi, että usein pihalla on alueita josta näkee hyvin joka puolelle ja samalla toki ehkä keskustelemmekin. Se ei voi olla täysin kielettyä meiltäkään. Yleensä keskustelutkin ovat osaksi työasioita, koska muitten ryhmien työntekijöitä saatamme nähdä vain pihalla.
Siis miten siitä ringistä katsotaan miten lapset touhuaa ympärillä, jos tuijottelette toisianne naamaan ja vaihdatte kakkureseptejä selin lapsiin??? En kieltäisi kokonaan keskustelua, mutta niihin lapsiin tulisi kiinnittää huomio!
Olin jokunen vuosi eräässä päiväkodissa TETissä ja kyllä oli hurjaa meininkiä. Tädit vaan rupattelivat keskenään, eivätkä huomanneet yhtä pikkutyttöä itkemässä keskellä pihaa. Menin itse juttelemaan tytön kanssa, mutta tyttö ei uskaltanut puhua minulle kun olin ns. vieras. Vein tytön sitten tällaisen tätiringin luo ja sanoin eukoille, että hei tää itkee eikä kerro mulle mikä on. KUKAAN hoitajista ei ottanut minua saatika lasta kuuleviin korviinkaan. Hoidin tilanteen sitten itse niin, että olin lapsen kanssa kunnes itku loppui ja ohjasin tytön muiden samanikäisten joukkoon leikkimään.
siellä päiväkodin pihalla työntekijänä. Touhuan lasten kanssa samalla pitäen refleksit valppaana jos jostain kuuluu hätähuutoja jne.
Kun olen sellainen "vanhanajan" hoitaja, joskus tulee mieleen että minua saatetaan ehkä katsoa oudosti muiden hoitajien taholta. Kehtaanko poiketa joukosta?
Olen yleensä ainoa lasten parissa näissä eri päiväkodissa, jossa olen pitkissä sijaisuuksissa. Muut hoitajat ovat keskenään juttelemassa, toki katsovat pihalle yleensä, mutta ei juurikaan kiertämistä piha-alueella tai valvomista keinujen lähistöllä.
Olen suosittu kahviloiden asiakas lasten järjestäessä kippojaan joko hiekkiksen reunoille tai "kioskiinsa". lapset tulevet innolla kertomaan minulle kun kahvilasta saa "ostaa" ja menen kahvin tuoksua nuuhkien...-Voi että,hyvä myyjä, mistä tiesitte mansikkapiirakan olevan just sitä minun herkkuani...paljonko maksaa?
Lapset huomatessaan muita aikuisia pihalla saattavat joskus innostua maistattamaan heillä "leivonnaisiaan" ja "ruokiaan". Kun huomaan että kahvilamyynti on lähtenyt hyvin käyntiin, poistun muualle katsomaan mitä lasten kanssa puuhailen ja samalla valvon yleistilannetta.
Lapsia saa hyvin valvottua useankin kerrallaan kun on jokin yhteinen leikki tai peli.
En todellakaan nauttisi työstäni jos vain seisoisin, istuisin lasten ollessa toimettomana pihalla. Tottakai joskus tulee vaihdettua sana-pari työkavereiden kanssa, mutta sitten taas mennään...
Kerran eräs äiti kertoi pojastaan, joka ei aloituspäivinään millään halunut jäädä päiväkotiin. Ulkona aloitin leikkiastioilla ruokien valmistuksen, ja käyttäessäni eri nimiä valmisteille ja mitä niihin oli laitettu, innostui poika aivan hirveästi.
Äiti kertoi aamulla, että olin pojan kertoman mukaan tehnyt sitä ja sitä, poika oli jatkanut kotona samaa ja äiti oli syönyt leikkiruokia jne.
Tämä lapsi jatkoi syksystä lumen tuloon innoissaan kehittäen aluksi yksinkertaista valikomaa ym. niin, että lopulta oli jo varastot, ruokalähetykset jne.
Lapsen aika kului hyvin ulkona hommia tehden, sai vuorovaikutusta aikuisen kanssa ja keräsi muita lapsia samaan touhuun, lapsesta tuli kavereita...
Harmittaa lasten puolesta, jos esim. ulkona ei ole kivaa, kun ei ole mitään...
Pitäisi saada lapsi kiinnostuman jostakin esim. just hoitajan ollessa ensin mukana, oli se sitten autotien laittaminen hiekkalaatikkoon, kotileikki, "karhunpesä" jossa lapset ovat ympyrässä piirretyssä "pesässä" ja aina juoksun jälkeen yksi jää ilman pesää...
Pihaleikkejä on värileikistä lähtien vaikka ja kuinka, kunhan hoitajat näkisivät kiinnostusta ja ymmärtäisivät kuinka tärkeää on nähdä vähän vaivaa...
Tietenkään kaikki pihalla valvojina olevat eivät voi samaan aikaan keskittyä vain osaan lapsiin, täytyy yleissilmäyksellä pystyä olemaan ajan tasalla, mutta aina muutama "seisoskelija" voisi mennä paikallaan olevan lapsen luokse ja kysyä, mennäänkö katsomaan mitä leluvarastosta löytyy?
Voi tarjota yhdessä tekemistä ja muidenkin lasten mukaan ottamista. Kun lapset touhuavat hyvin ja heillä on iloinen mieli, ei silloin enää tarvitse hoitajaa, vaan tärkeää on saada lapsi kiinnostumaan tekemisistä ja ulkoilun suomista mahdollisuuksista.
Viestiin nro 100? En ymmärrä tätä yhtään. :D