MENEE HERMOT! Miksi äiti ei koskaan saa olla RAUHASSA??????

Päiväkirjan välistä voin sitten muutaman vuoden kuluttua lueskella, ehkä silloin jo hymyilyttää.

Miten ne miehet pystyy luomaan sen illusion etteivät he kertakaikkiaan pysty hanskaamaan mitään muuta kuin omat juttunsa?

Meillä kanssa mies ei tee kotitöitä (mikä on mulle ok), harrastaa musiikkia 1-2krt viikossa ja liikuntaa 2-4krt viikossa. Sitten jos minun pitää tehdä jotain, esimerkiksi opiskella, on se miehen mielestä erityistä lomaa ja laskettavissa suurinpiirtein kylpylälomaan. :) Ja jos tahtoisin käydä lenkillä tai uimahallissa se välilä käy ja välillä ei, mutta miehen harrastuksista ei tarvitse tinkiä.

Justiin tuossa jonkun aikaa sitten mies iloisena selitti, että kyllä lapsellisenakin voi harrastaa! No hän voi. :D

Ei mutta kyllä meillä on näistä keskusteltu ja kai minä voisin vaatia enemmän jos se todella paljon harmittaisi. Ei kai harmita tarpeeksi siis. :) Ja kiltti mies on, ettei sinänsä valittamista, mutta saa kai sitä joskus vähän napista!

5 ja 12

Kai miehessäsi on paljon hyvää kun jaksat tuota sietää, tai sitten sinua ei se pohjimmiltaan haittaa että teidän YHTEINEN asia eli perhe on sinun hoidettavissasi, kun miehesi pitää itsekkäästi kiinni omista jutuistaan..

No, meitä naisia kun on erilaisia.. minä en sietäisi, enkä jaksaisi, ja onneksi ei tarvitsekaan.

Ja sitten täältä löytyy ketjuja jossa taivastellaan ett voi kauhee miksi se ja se tuttu on vaan jo niin vanha ja "säälittävä" lapseton luuseri? No, ehkä kaikki ei osaa arvostaa ap:n kuvailemaa auvoista arkea.. Kyllä lapset varmasti antaa enemmän kuin ottaa, mutta silti risoo kun äidit pitää lapsettomia tuttujaan huonompina ihmisinä koska kaikilla ei ole kiire tätä paratiisia kokea.

Mitä ihmettä tämä tähän liittyy?

toisena päivänä viikonloppuna!! Meillä on toiminu ihan hyvin. kyllähän ne lapset äitin haluais ylös, mutta äitipä laittaa korvatulpat korviin ja nukkuu ihan rauhassa vaikka lapsukaiset huutamalla protestois.. Kyllä ne sit lopettaa ja iloisesti isin kanssa touhuilee!!!

..vaikka istuttais olkkarissa koko perhe,

niin isäntä saa lukea lehteä rauhassa vaikka kuinka kauan ja lapset on mun kimpussa koko ajan...

Ärsyttävin tähän samaan liittyvä asia on meillä viikonloppujen aamuherätykset. Laset heräävät ennen kukonlaulua ja haluavat _äidin_ myös ylös. Isin toki annetaan nukkua vielä pari-kolme tuntia ja oikein lapset keskenäänkin puhuvat että ollaan hiljaa jotta isi ei herää. Jos joskus yritän nukkua pitkään (olen esim. flunssassa) ja mies raahautuu aamutoimiin lasten kanssa niin se äit-huuto on korviahuumaavaa eikä mies saa pidettyä lapsia pois makkarista.

Äiti on se, joka laittaa ensin kaikille lapsille ruuat (oli niitä sitten kaksi tai viisi), paloittelee joillekin, lämmittää soseen kenties yhdelle. Laittaa ruokalaput, astiat, syöttää syötettävät, pyyhkii sotkut jne. Sitten on äidinkin ehkä mahdollista hakea sitä (kylmää?) ruokaa...

Mies osaa uskomattoman hyvin olla huomaamatta lasten pyynnöt. Ruokailun jälkeen laittaa omat lautasensa tiskikoneeseen mutta ei koskaan koske lasten lautasiin ilman erityistä pyyntöäni. Aamulla lähdemme töihin ja hoitoon samalla autolla. Mies nappaa mukaansa oman läppärinsä ja kävelee autolle. Minä otan mukaan oman käsilaukkuni, läppärini, 2 lapsen hoitoreput, joskus ekstrakassin kumppareille, luistimille tms. ja hoputtelen lapset liikenteeseen miehen istuessa autossa. Sitten vielä laitan lapset istuimiin ja turvavöihin. Ei viitsisi koko ajan vinkua että yritä nyt huomata nuo lapsetkin ilman erityistä pyyntöä.

se menee. Meillä oli myös muutama viikko sitten taas oikein hyvä esimerkki kun piti lähteä juhliin. Minä laitan lapsille ruoan ajoissa, että pääsevät päiväunillekin ajoissa. Mies tekee omia juttuja pihalla. Mies tulee laittamaan lapset päiväunille ja nukahtaakin itse. Minä kaivan miehen housut ja paidan ja omat vaatteet ja silitän ne. Herättelen miestä ja kysyn pitääkö puvun takkia silittää. Mies sanoo, ettei tarvitse ja nukahtaa uudestaan. Silitän kuitenkin sen takinkin ja herätän miehen uudelleen. Miehelle tulee ahaa-elämys ja on pakko lähteä ostamaan kertakäyttöpartateriä. Laitan itseni valmiiksi ja herätän lapset. Mies tulee partateriensä kanssa ja sulkeutuu kylppäriin. Laitan lapset valmiiksi ja annan heille välipalaa. Mies viipyy kylppärissä. Aion laittaa lapsille jo ulkovaatteita päälle, kun kuulen kylppäristä suihkun äänen. Jaa, eipäs mentykään vielä. Mies on vielä menossa suihkuun! Ei siis sillä hyvä, että saan itseni ja lapset valmiiksi, vaan pitäisi vielä auttaa tuota miestäkin. Tässäkään tapauksessa ei riittänyt, että silitän vaatteet ja herättelen päiväunilta. Olisi pitänyt vielä edellisenä päivänä tuoda kaupasta partateriä.

Ihan kuin suoraan meidän huushollista :D

täällä yksi hermoraunio äiti lisää. Äiti, äiti, äitiii!!! Kaksi poikaa, koko ajan, tauotta. Paitsi silloin kun pyydän tekemään jotain....

Samoja fiiliksiä, vaikka mies osallistuukin kohtuullisesti. Jostain syystä se vetovastuu molempien vanhempien raskaan työpäivän jälkeen on silti äidillä. Nää matkustamisjutut oli mm. niin totta. Ja se, että kun koko päivän on toteuttanut kaikkien muiden toiveita ja vaatimuksia ja olisi viimein vailla hetken rauhaa ja omaa aikaa, alkaa sitten ne miehen läheisyystarpeet.... onhan se toki sitä "yhteistä aikaa", jota on aivan liian vähän mutta joskus ei vaan jaksaisi enää mitään lisävaatimuksia.



Meillä sitäpaitsi koiratkin kulkee äidin perässä. Ei riitä, että lapset huutaa äitiäitiäitiä, vaan vessassa käydessä koiratkin tunkee perään vessaan tai ainakin makaa heti oven ulkopuolella odottamassa... :)

ja aivan kuin meidän elämästä... meillä neljä lasta ja joka päivä valitan miehelle siitä etten saa kahvikupillista juoda koskaan rauhassa... äiti tuu pyyhkimään, äiti toi kiusaa, äiti toi löi, äiti mä haluun, äiti mun maito kaatui, äääiiitiii mua sattui jne. ja pienin 10 kk on tosi äitiriippuvainen, eikä anna hetken rauhaa, mut ihmekös tuo kun äiti sen hoitaa 24/7. Ja mies kyllä tekee kans paljon koti- ja pihatöitä, mut välillä lastenhoito alkaa ärsyttää tooosiii paljon.... Ja ehkä jos vois tuntee itsensä edes joskus ihmiseksi eikä aina olla äiti...

Mut just se ettei koskaan saa syödä ruokaa lämpimänä, käydä vessassa yksin ja rauhassa, nukkua yli 7 minään aamuna, nukkua yhtään yötä putkeen, aina joku herää kesken unien jne. Mutta kaikki lapset ovat todella rakkaita ja ihania ja mieskin useimmiten :)

"Miksi aina äiti? Miksi te aina seuraatte mua ja mä en saa olla koskaan rauhassa?"



Tytär, 6 v. vastasi: "No, kun me rakastetaan sinua, äiti. Sun lähellä on hyvä olla."



En ole valittanut toiste. Ja aina, jos alkaa potuttaan se ainainen "äiti, äiti" huutelu, mulla tulee mieleen tyttären sanat.



Se äidin huutelu on rakkautta :).

meillä 4lasta ja välillä todellä ottaa päähän sana ÄITI! olen kotiäitinä ja mihin menenkin niin lapset mukana,iltasinkin kun isäkin jo töistä kotona lapset minun kimpussa.välillä tuntuu että yksinhuoltaja olisin,mutta taas olisihan se outoa jos äiti ei lapsia kiinnostaisi..

TYÖPAIKKA AVOINNA



AMMATTINIMIKE: Äiti, Äiskä, Äippä, Äityli, Mutsi



TYÖN KUVAUS:

Yhteistyökykyinen tiimipelaaja saa vakituista, pitkäaikaista työtä.

Työympäristö on usein kaoottinen ja tehtävät erittäin haastavia.

Hakijalla on oltava erinomaiset vuorovaikutus- jaorganisointitaidot

ja hänen on oltava halukas työskentelemään vaihtelevina kellonaikoina,

joihin kuuluvat myös illat ja viikonloput.Päivystysvuorot kestävät

normaalisti 24 tuntia vuorokaudessa.



Työ sisältää jonkin verran matkustelua (yöpymisiäalkukantaisissa

leiriolosuhteissa sateisina viikonloppuina ja loputtomia

urheiluturnauksia kaukaisissa kaupungeissa). Matkakorvauksia ei

makseta, laajamittaisia kuljetuspalveluita edellytetään.



TEHTÄVIEN KUVAUS:

Valituksi tulleen on hoidettava tehtäviä koko loppuikänsä.

Hakijan on varauduttava olemaan vihattu, ainakin väliaikaisesti

(tai kunnes joku tarvitsee 10 euroa).

Hakijan pitää pystyä puremaan kieltään toistuvasti.

Hänellä tulee olla kuormajuhdan fyysiset ominaisuudet paitsi

että vauhdin pitää kiihtyä nollasta viiteenkymmeneen

kolmessa sekunnissa

(puutteelliset kiihtyvyysominaisuudet aiheuttavat työympäristössä

hälytysääniä jotka muistuttavat lähietäisyydellä

toimivaa sumutorvea).



Hakijan täytyy olla valmis kohtaamaan teknisiä

haasteita, korjaamaanpieniä kojeita,

mystisellä tavalla tukkeutuneita viemäreitä ja

juuttuneita vetoketjuja. Hänen pitää pystyä valvomaan puheluita,

suunnittelemaan useiden henkilöiden aikatauluja ja

koordinoimaan lukemattomia kotityöprojekteja ?

Kaikkea samanaikaisesti.

Erilaisten tilaisuuksien järjestäminen asiakkaille (jotka voivat olla

minkä ikäisiä tai miten hulluja tahansa) tulee olla hakijalla verissä. Tilaisuuden

kestäessä hakijan on voitava tunnistaa ne hetket jolloin hän on asiakkaille

korvaamaton, mutta toimia oikein välittömästi myös silloin kun hänestä tulee

täysin tarpeeton Puolen miljoonan erilaisen muovilelun ja

patterikäyttöisen laitteen kokoonpanotaito ja lopputuotteiden

turvallisuustestaus kuuluvat toimenkuvaan.

Kandidaatin on aina toivottava parasta mutta oltava

valmistautunut pahimpaan. Työn kuvaan kuuluu myös siisteyden ylläpito sekä

>huoltotoimet koko alueella.



YLENEMIS- JA KEHITYSMAHDOLLISUUDET:

Ei ole.



Tehtävät pysyvät samoina vuosia, vailla mahdollisuuksia valittaa.

Taitojen ylläpitäminen lukuisten toistojen avulla on

välttämätöntä jotta yläpuolellasi olevat voivat jättää sinut huomiotta.



VAADITTAVA KOKEMUS:

Valitettavasti ei vaadita.

Työssäoppiminen on ainoa tapa hankkia kokemusta.



PALKKA JA PALKKIOT:

Sisäistä tämä: Sinä maksat siitä että teet tätä työtä (ja tarjoat

koko ajan lisää korotuksia ja bonuksia).

Ilmapallorahaa on annettava siihen asti kun he täyttävät 18

(siinä toivossa että kun he muuttavat kotoa, heistä viimein tulee

taloudellisesti riippumattomia).



Kun kuolet, annat heille kaiken mitä on vielä jäljellä.

Tämän palkkiosysteemin oudoin puoli on siinä, että

oikeastaan nautit siitä ja toivot että voisit antaa enemmän.



ETUUDET :

Tarjolla ei ole työterveydenhoitoa eikä ilmaista

>hammaslääkäriä, ei eläkettä, ei opintotukea, ei palkallista lomaa eikä optioita.



Työ antaa rajalliset mahdollisuudet kasvaa ihmisenä,

mutta ajattoman määrän rakkautta ja ilmaisia suukkoja ja haleja lopuksi

ikääsi jos pelaat korttisi oikein.



Lähetä tämä kunnianosoituksena kaikille äideille jotka tunnet.

He tekevät ihmeitä joka päivä ja hyvin harvoin saavat

siitä kiitosta.



Lähetä tämä myös niille joiden tiedät harkitsevan tätä työpaikkaa

eivätpä voi ainakaan valittaa ettei heille olle ennakkoon kerrottu työnkuvasta .



PS: Tästä työstä ei pääse eläkkeelle - ikinä!

Niin monet tilanteet niin tuttuja... ja ei edes niitä normaaleja haukkuviestejä välissä vaikka AV:lla ollaankin! Mahtavaa luettavaa. Siis ei tietenkään se että hermot menee mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan :D Aina vaan ei jaksa, ihmisiä me äiditkin ollaan :)



T: Yksi samanlainen lisää

niitä ahdistaa ajatus asioiden tekemisestä, jos ne eivät suoranaisesti ole omia juttuja vrt. tietokoneen rassaus tai autotallissa näpertely.

Kyllä meilläkin oikein kulminoituu tämä "äiti on kaikki" -teema tuohon matkalle lähtöön. Ei niitä pientä matkaa, etten saisi yksin pakata kaiken ja huolehtia siitä, että muksut saavat ruokaa ja ollaan ajoissa liikkeellä. Ja sitten toinen huokailee oman toalettilaukkunsa kanssa, et "tulikohan nyt riittävsti hammastikkuja mukaan..." Ja tietty ärsyyntyy metelistä aivan käsittämättömän paljon....Menee kattokaa laskut sekaisin. Ja se on kans vaikeeta, et mistä löytää aikaa niiden omien kalsarien ja sukkien pakkaamiseen; sitä pitää valmistella pari päivää ja yrittää "raivata" siihen aikaa suureen ääneen..."Isän pitää nyt alkaa pakata!!!." Samaan aikaan ja vähin äänin joudun jostain ottamaan hetken sieltä ja toisen täältä ihan normaalin arkihommien lomassa omien ja lasten tavaroiden pakkaamiseen. Ja kaiken tämän raadannan päälle (hammmastikut, kalsarit ja sukat..hmmm..."riittääköhän nää nyt...") mies kysyy, et meneeks vielä kauan? No, mä otan pienet torkut täs sohval, herätä kun ootte valmiita. Luoja vihaa naisia!

niitä ahdistaa ajatus asioiden tekemisestä, jos ne eivät suoranaisesti ole omia juttuja vrt. tietokoneen rassaus tai autotallissa näpertely. Kyllä meilläkin oikein kulminoituu tämä "äiti on kaikki" -teema tuohon matkalle lähtöön. Ei niitä pientä matkaa, etten saisi yksin pakata kaiken ja huolehtia siitä, että muksut saavat ruokaa ja ollaan ajoissa liikkeellä. Ja sitten toinen huokailee oman toalettilaukkunsa kanssa, et "tulikohan nyt riittävsti hammastikkuja mukaan..." Ja tietty ärsyyntyy metelistä aivan käsittämättömän paljon....Menee kattokaa laskut sekaisin. Ja se on kans vaikeeta, et mistä löytää aikaa niiden omien kalsarien ja sukkien pakkaamiseen; sitä pitää valmistella pari päivää ja yrittää "raivata" siihen aikaa suureen ääneen..."Isän pitää nyt alkaa pakata!!!." Samaan aikaan ja vähin äänin joudun jostain ottamaan hetken sieltä ja toisen täältä ihan normaalin arkihommien lomassa omien ja lasten tavaroiden pakkaamiseen. Ja kaiken tämän raadannan päälle (hammmastikut, kalsarit ja sukat..hmmm..."riittääköhän nää nyt...") mies kysyy, et meneeks vielä kauan? No, mä otan pienet torkut täs sohval, herätä kun ootte valmiita. Luoja vihaa naisia!

Ja tuo viimeinen lause on käynyt mielessäni kerran jos toisenkin viime aikoina!

tätä äiti katso, äiti sitä äiti tätä. Äiti sana on jo kokenut inflaation...

Ja vaikka talossa on isäkin, lapsella on nyt se vaihe, että isä ei vaan kelpaa.





ARGH.

Ja sitten onkin ihan rättipoikki, kun vihdoin iltamyöhään saa pienen oman hetken ja rauhan (ellei joku muksuista sitten sängystäkin vielä huutele yhteen asti yöllä).

kun olen ensin koko päivän ollut äitinä lapsille ja sitten mies tulee kotiin, ajattelen että hetken vedän henkeä. Mies sitten ihastuneena tekee jotain lasten kanssa ja sanoo ett "katsos nyt äiti kun lapsi tekee sitä ja tätä, ai ei äiti katso kun se katsoo nyt vaan telkkaria.." syyttävään sävyyn siis.



No on se nyt jumankekka jos vartin istuisin aloillani ja katsoisin jotain muuta kuin lasta kun mies tulee kotiin.. :D

Ja sitten onkin ihan rättipoikki, kun vihdoin iltamyöhään saa pienen oman hetken ja rauhan .

Mies ei voi käsittää etten halua KETÄÄN lähellekään. Minä haluan olla rauhassa herätäkseni aamulla aikaisin samaan rumbaan uudestaan.

Minäkin olen ihan poikki kahden pienen kanssa. Ei hetkeäkään rauhaa koko päivänä. Vauva vielä heräilee öisinkin. Illalla menen nukkumaan muksujen kanssa samaan aikaan kun en jaksa valvoa. Ei rauhaa edes illalla. Parisuhteesta ei paljon tietoa, mies tekee mitä haluaa, meidän arki ei sitä kiinnosta.