Apua, sisko syöttää lapsensa hengiltä?

Hienoahan se on, että pojasta tulee pitkä mies!



Meillä lapsi oli myös ekalla yli 130 cm, mutta painoa toki vähempi mitä ap:n siskonpojalla.





Ja itse olin 119 cm ekalla ja todellakin sieltä lyhyimmästä päästä!





Nykyisin muuten lapset ovat paljon pitempiä mitä ennen.



Minua muuten närästää jo ap mässäilysi asialla. Kerrot kaikki mitat täällä ja siskonkin pituudet ja kaikki. Vie poika tänään lenkille ja kerro hänelle terveellisestä ruokavaliosta. Myös siskolle voisit puhua, jälleen kerran.

sitten äiti anna lupaa kertoa asioista.

Lapsi harrasti liikuntaa aivan riittävästi, joten sitä ei voinut lisätä. Ongelma oli se että lapsi lohdutti itseään syömällä.



Meillä oli ainoa keino se, että lapsen mieli saatiin muuten paremmaksi. Eli jotakin niin mielekästä tekemistä sinne kotiin, että lapsi murheitaan unohtaa. Lapsetkin voivat olla masentuneita ja syöminen johtua siitä.



Onko tämä lapsi tyttö vai poika?

Tuossa iässä vielä tuollainen ylipaino ei ole terveysriski, mutta sen altistaminen ylipainolle koko iäksi on. Samoin tuollaisen ruokavalion aiheuttama liiallinen vääränlaisen rasvan saaminen ja todennäköisesti liian vähät vitamiinit yms.



Olen tavannut aikoinaan ulkomailla työskennellessäni paljonkin lapsia/teinejä, jotka olivat hyvinkin lihavia, mutta terveitä. Monet jaksoivat liikkua hyvin (150 kiloa painava kymppivuotias esimerkiksi voi hyvinkin pelata korisottelun). He olivat kuitenkin laihduttamassa edellä mainittujen syiden vuoksi. Seurannassa näkyi, että jos laihdutus tehtiin ajoissa (alle 10v), se yleensä oli suurempi vaikutukseltaan kuin myöhemmin laihdutettu (lihavilla teineillä on tosi suuri mahdollisuus jäädä jojoilijaksi tai sairastua syömähäiriöihin).



Tee jotain. Puhu äidillenne, siskollesi, muille sisaruksillenne jne. Soita vaikka neuvolaan (eivät varmaan saa puhua asiasta, mutta voivat ottaa yhteyttä äitiin). Tilanne ei vielä ole paha, joten siihen puuttumisella olisi hyvät mahdollisuudet saada asia kuntoon, mutta muutaman vuoden päästä asiat voivat olla jo hyvinkin toisin...

karkki ja herkut olivat hyviä, ei siinä sen ihmeempää. Sama se aikuisilla, ruoka on vain niin hyvää.



Ja asiaan, tuntuu, että nyt jo kovasti puutut asiaan. Ja vinkkejäkin on tullut. Toivottavasti poika alkaa liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin.

Hienoahan se on, että pojasta tulee pitkä mies! Meillä lapsi oli myös ekalla yli 130 cm, mutta painoa toki vähempi mitä ap:n siskonpojalla. Ja itse olin 119 cm ekalla ja todellakin sieltä lyhyimmästä päästä! Nykyisin muuten lapset ovat paljon pitempiä mitä ennen. Minua muuten närästää jo ap mässäilysi asialla. Kerrot kaikki mitat täällä ja siskonkin pituudet ja kaikki. Vie poika tänään lenkille ja kerro hänelle terveellisestä ruokavaliosta. Myös siskolle voisit puhua, jälleen kerran.

Mikä ihmeenmässäily? Olen oikeasti huolissani lapsesta. (ja olen koko ajan pununut lapsesta, edelleen et sinä eikä kukaan muukaan tiedä esim lapsen sukupuolta) Edelleen, en voi viedä lasta lenkille, kun välimatkaa on niin paljon.

Tulen puhumaan siskolle jälleen kerran, kun kouluunmenotarkastus on ollut.

Ja koska tiedän, että lapsi syö henkisen pahanolon vuoksi asia huolestuttaa sitäkin enemmän. Ja tiedän, että kotiolot ei tule muuttumaan miksikään.

Olisko siellä sitten asiaa, johon voisit puuttua?

Voisikos niihin asioihin terkkari tai lastensuojelu puuttua? tai sinä?

Muutaman kerran kävi juttelemassa. Ei meidänkään perheen sisäiset murheet miksikään muuttuneet, mutta lapsi sai apua miten käsitellä asioita.



Kysyin siksi että onko lapsi tyttö vai poika, jos osaisin ehdottaa jotakin mielekästä tekemistä sinne kotiin.



Hyvä että lapsella on sinut, annan todella arvoa että huolehdit lapsesta.

aikuisen kohdalla.



Lihavuutta on, koska



a) liikutaan vähän



b) syödään paljon herkkuja





Herkkupakkausten annoskoot isoja, ollaan tietokoneella jne jne.



Tässä ne syyt. Ja vinkkejähän ap:lle on tullut jo iso liuta, joten en niihin puutu.

Syö paljon hekkuja, se on totta. Mutta kun ei saa kotoa mitään positiivista huomiota syömien on ainoa lohtu.



Pikkusisarus puree, niin isäpuoli vaan tokasee: siitäs sait kun et uskonut ettei meidän leikkiin ole tulemista jne.

Tämä lievemmästä päästä esimerkkiä kotioloista.

eikä oiretta! Jos syöminen johtuu muista ongelmista, niin hoitakaa muut ongelmat. Perheneuvolaan vaan jne. Lapsella on muitakin riskejä kuin ylipaino, mitä en sinänsä myöskään vähättele. Jos suhde esim. isäpuoleen on surkea, ei se parane lantionympärystä mittailemalla.

Muutaman kerran kävi juttelemassa. Ei meidänkään perheen sisäiset murheet miksikään muuttuneet, mutta lapsi sai apua miten käsitellä asioita. Kysyin siksi että onko lapsi tyttö vai poika, jos osaisin ehdottaa jotakin mielekästä tekemistä sinne kotiin. Hyvä että lapsella on sinut, annan todella arvoa että huolehdit lapsesta.

psykologille viennistä siskon kanssa. Mutta epäilen, että suostuu.

Tuota sukupuoliasiaa kommentoin vain kun tuo yksi syytti asialla mässäilyllä ja kaikkien asioiden tuomisella julki. Musta pari pituusmittaa ei oo kovin kummosta tietoa.

Siskon lapset on mulle tosi rakkaita. Heitä paljon hoitanut kun olivat pieniä, tämäkin (sisaruksineen) josta nyt olen eniten huolissaan oli 3 viikkosena viikon mulla hoidossa kun vanhemmat juhlimassa. Silloin oli helponpaa kun asuttiin lähellä.

Johtuu näistä syistä, mitä tuossa lueteltiin, eri liian vähän liikuntaa, ennen liikuttiin enemmän. Annoskoot isoja, herkkuja enemmän ja pakkaukset ovat tosi isoja. Ei siinä ole mitään sen kummempaa.



Sitten case ap: Mielestäni tuo paino on nyt PIENIN ongelma siellä perheessä, jos isäpuoli mollaa ja pikkusisarus puree ja lapsi ei saa huomiota jne. Olisit tämän heti sanonut!

Yleensä kyllä lapsi reagoi ongelmiin syömättömyydellä/anoreksialla, sama aikuisella(aikuinen masentunut laihtuu, koska ruoka ei maistu)



Puhupa asioista siskosi kanssa ja myös lapsen isäpuolen kanssa, jämäkästi.

Puhupa asioista siskosi kanssa ja myös lapsen isäpuolen kanssa, jämäkästi.

[/quote]

Siskolleni olen puhunut, mut ei mene perille/ei välitä...



Siskonmiehelle ei voi puhua mitään. (mun mielipide on alusta asti ollut, et tuo ihminen ei käy täysillä järjen- ja sielunvoimilla)

On ihminen joka ei nää omaa napaansa pidemmälle, ei sitten millään.

Olis sellaisia juttuja kerrottavana, että täällä ei puoliakaan uskottais.



Omasta siskosta on vaan niin vaikea tehdä LS-ilmoitusta. Sen vuoksi olenkin tukenut lapsia kaikin keinoin joilla pystyn.

sairaalloinen ylipaino tyyliin Amerikka)



aihe ls-ilmolle.



Ja jos kotona lasta ei lyödä, kaltoinkohdella, jätetä heittelle eikä vanhemmilla päihdeongelmaa tms. niin ls EI asiaan puutu, koska on paljon muitakin perheitä, joita autettava, joissa OIKEITA JA PAHOJA ongelmia(nälässä olevia lapsia, lapsia, joita lyödään, lapsen vanhemmat alkkiksia, narkkeja jne jne)



Kuulostaa tosiaan siltä, että lapsen pyöreys ei tässä ole nyt se (suurin) ongelma, vaan lapsi kokee itsensä ulkopuoliseksi. Isäpuoli taitaa suosia omaa biologista lastaan ja siksi mm. pikkusisarus saa purra jne. Tue siskoasi kaikin tavoin. Ja ota isäpuoli asialliseen puhutteluun.



Minä olin lihava lapsi, minulla oli ihana perhe, mutta karkki ja sipsit olivat liian hyviä ja liikunta ei kiinnostanut. Pikkuhiljaa aikuisuutta kohden hoikistuin :)

sairaalloinen ylipaino tyyliin Amerikka) niin ei ole aihe ls-ilmolle. Jäi tuo loppuosa pois.

Lapsen ravitsemusasiat kuuluvat Suomessa neuvolaan ja/tai ravitsemusterapeutille. (Lukuunottamatta selkeä aliravitsemus, jos se johtuu vanhemmista, silloin kuuluu lastensuojeluun)Nämä asiat on ollut pakko jo resurssien vuoksi jakaa.



Lastensuojeluun kuuluu myös, jos lasta pahoinpidellään, lapsella ei ole kunnollista asumusta, vanhemmilla päihdeongelmia, lapsen pahat käytöshöiriöt etc.



Ap, hienoa, että olet ottanut asian hoitaaksesi. Minä en hirveää lastensuojelullista tarvetta näe, suosittelen silti perhettä menemään keskustelemaan perheneuvolaan. Pientä problematiikkaa havaittavissa perhekemioissa(isäpuolen kohtelu, pikkusisaren suosiminen)



Neuvolaan voit soittaa ja pyytää lähetettä ravitsemusterapeutille. Tosin neuvolan th ei tietoja saa antaa, ilman äidin lupaa.



Kun tapaat pojan, älä syyllistä. Älä osta tietokonepelejä, vaan vie jalkapallo, luistimet, tms. Menkää uimaan, urheilutalolle, hiihtämään, lenkille jne.