Poikien aidit, opetatteko

mies osti aina koruja mulle kun oli tavattu eikä lapsia vielä ollut.

vaikka en oikeastaan edes pidä koruja.



mutta totuus lienee että aika moni avioliitto kariutuu kun nainen ei jaksa enää tehdä kaikkea yksin. eli joku ne miehet on opettanut makaamaan ja odottamaan valmista perse homeessa.

mies osti aina koruja mulle kun oli tavattu eikä lapsia vielä ollut. vaikka en oikeastaan edes pidä koruja. mutta totuus lienee että aika moni avioliitto kariutuu kun nainen ei jaksa enää tehdä kaikkea yksin. eli joku ne miehet on opettanut makaamaan ja odottamaan valmista perse homeessa.

ja siitähän ne oppivat jos mies makaa vaan perse homeessa kotona, että heidän ei kuulu tehdä mitän. parempi silloin on erota.

jos syö, laittaa ruokaa.

jos asuu muualla kuin hotellissa, painaa duunia kotona (siivous)

jos tekee lapsia, painaa duunia vielä enemmän hoitaen lapsiaan.

Nuorena sinkkuna kaverini asui avoliitossa mun työkaverin kans.

Erään kerran tää työkaverimies tuli multa kysymään, mikä olis hyvä korumerkki. Minä ääliönä sanomaan, että osta vaikka kukkia tai jotain hömppää, minä en tiedä kalliista merkeistä.



Mies vastasi, että ei uskalla ostaa sellaista. Pitää aina olla kallista ja laadukasta, että avovaimo leppyy.



Vähän silloin ihmettelin, että tuollaistako sen parisuhteen pitää olla. Vaimo möksähtää, mies ostaa kalliin korun, nainen leppyy ja sitten antaa.



Juu, naimisissa olen edelleenkin, mutta koruja ei ole vieläkään paljoa ja mies ei lahjo minua koruilla. Eikä minun tarvitse kiristää miestä ja olla rakastelulakossa ja temppuilla muitakaan mykkäkouluja. Kotitöistäkään ei ole tullut kinaa koskaan, koska kumpikin tekee sen, minkä ehtii.



Mutta kyllä nuo koruhommat silloin sinkkuna ihmetytti. Seurustelevat ja naimisissa olevat kaverit esitteli mulle aina, että "pena osti tän mulle ja se maksoi xxxxmarkkaa. Kyllä se rakastaa mua tosi kovasi"



Samat naiset vinkuivat jos saivat liian halvan lahjan palkkioksi lapsen syntymästä kun joku muu oli saanut kalliimman.

Kotihommia vain ihan pojan itsensä takia. Opetan pojan pärjäämään omillaan, se on tavoitteeni. Naisen kanssa saa sitten opetella tulemaan toimeen ihan itsekseen.

olen opettanut poikani, 16 vuotias osaa ottaa jo ihan itse puhelimesta siivoojan numeron ja soitta hänelle, kun huone kaipaa siivousta! Ei äidin tarvitse huolehtia.

Toki meidän poika osaa kotihommat, ne mitkä 5v nyt osaa. Tyhjentää astianpesukoneen, siivoaa lelut, vie astiat paikalleen ja rakastaa pyykkikoneen pistämistä päälle.

Opettelemme kohtelemaan kaikki ihmisiä kunnioittavasti. Ja huomioimaan synttärit tai nimipäivät.

Materiaa vaan, sillä porskutetaan pitkälle. Meidän perheessä ei anneta lahjoja, ei enää edes jouluna. Juhlista tehdään mukavia muilla keinoin, tehdään yhdessä ruokaa, leivotaan, pelataan jotakin, katsotaan elokuva. Viime jouluna sovittiin, että ensi jouluna ei ole enää lahjoja,kun ei ne pakosta hankitut lahjat kuitenkaan tunnu oikein miltään.