Lue keskustelun säännöt.
Onko perhe-elämä oikeastaan niin kamalaa kuin täällä annetaan ymmärtää?
11.04.2010 |
Palstaa pidemmän aikaa sivusta seuranneena olen kiinnittänyt huomioni siihen, kuinka täällä valitetaan yhtenään perhe-elämän kurjuutta. Mies käy vieraissa ja röhnöttää sohvalla televisiota katsellen ja nenää kaivellen, äidit saavat hoitaa kodin ja kiljuvat lapset yksin. Monet äidit tuntuvat olevan yksinäisiä ja kokevan olevansa hyvin kaukana miehestään, johon kerran ovat rakastuneet ja menneet tämän kanssa naimisiin.
Tämän palstan perusteella ei ikinä kannata mennä naimisiin eikä hankkia lapsia.
Onko se totuus oikeastaan muka näin kamalaa?
Kommentit (16)
Mutta harvemmin sitä tulee mieleen minnekään palstoille hehkutella - ja jos semmosia hehkutuksia joskus on niin eipä niitä juuri kukaan lue...
Elämässä tulee kaikenlaisia kriisiaikoja ja ärsytyksen aiheita, niitä on sitten helppo purkaa vaikka av:lle, joten siitä tietty syntyy helposti kuva että perhe-elämä tosiaan on kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja höpöhöpö...
Perheitä on erilaisia, ihmisiä on erilaisia... kukin kokee perhe-elämänsä tavallaan. Ehkä ihmisillä kuitenkin on korkeampi kynnys kirjoittaa positiivisia asioita (varsinkin, koska täällä aletaan siitä vittuilemaan) kuin niitä negatiivisia.
Mä aikanaan säihkähdin kanssa, kun täällä lueskelin uusioperhehelveteistä, olin itse vasta eronnut... exän nyxä sitä tätä ja tota ja voi kamalaa ja hyi kun on hirveää. Olin ihan paniikissa... ajattelin, ettei toimivaa uusioperhettä voi ollakaan... ja oikea elämä opetti, että kyllä voi :D Itselläni ei siis vielä ole uutta miesystävää, mutta...
Miehillä on taipumus muuttua. Yllättäen myös naiset tekevät samaa.
mutta pikkulapsiaikaa en halua kokeilla enää toista kertaa nyt kun eka satsi on saatu järkevään ikään. Se oli minusta todella raskasta aikaa lähinnä siksi, ettei sitä omaa aikaa tai rauhaa ollut hetkeäkään.
myös totuus yllättää, vasta parempi tutustuminen tuo kaiken esille.. mutta ite oon ainaki huomannu, että jos toista yrittää kasvattaa, ni sillon ollaan jo ihan hukassa.. eikä se tarkoita, ettei asioista voisi keskustella tai odottaa huomaavaisuutta ja kotitöiden ym. jakamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai vaimokin voi muuttua...Lapset muuttavat elämää todella paljon, varsinkin jos on monta pientä lasta pienellä ikäerolla. Joidenkin elämä voi muuttua katastrofiksi, toiset selviävät ja suhdekin voi vahvistua.
"ihan kiva tavallinen päivä".
Tänne tulen sanomaan että "mies perkele teki sitäjasitä, mä en kestä!"
Tällainen palsta on tuuletusta varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaan jotenkin aina niin masentavaa lukea tätä palstaa, kun miehet haukutaan maanrakoon ja tuntuu, että avioliitto tai ainakin lapset ovat sammuttaneet viimeisenkin lämmön ja mukavan yhdessäolon parisuhteesta. Tottakai parisuhde arkistuu jossain vaiheessa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan elää lapsiperheen arkea. Mikä siinä on, kun tuntuu, ettei sitä kestetä? Onko asia niin, että nämä valittajat eivät vain ole osanneet varautua niin suureen elämänmuutokseen?
Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö jonain päivinä olisi sellainen fiilis (tilapäisesti!) että jos en saa valittaa anonyymisti netissä niin tulee kunnon perheriita jostain tyhmästä pikkuasiasta.
Tottakai parisuhde arkistuu jossain vaiheessa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan elää lapsiperheen arkea. Mikä siinä on, kun tuntuu, ettei sitä kestetä? Onko asia niin, että nämä valittajat eivät vain ole osanneet varautua niin suureen elämänmuutokseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on IHANAA kun on niin turvallinen olo ja todella tuntee rakastavansa ja saa joka päivä vastarakkautta :)
Kenties on totta se, mitä joku yllä kirjoitti, että ei voi tietää millaiseksi puoliso muuttuu lasten synnyttyä. Minä en tätä ymmärrä, kun omani ei muuttunut mitenkään. Muutenkin omat kokemukseni tukevat ennemmin sellaista käsitystä, etteivät ihmiset niin hirveästi muutu, jolloin perhehelvetti on vältettävissä hyvällä puolisonvalinnalla.
Kun ajattelen menneitä mieskokemuksiani, joukossa on vain yksi sellainen, joka on sittemmin omassa ns. perhe-elämässään osoittautunut täysin mädännäiseksi, ja tästä oli kyllä monenlaisia merkkejä nähtävissä jo kauan sitten.
Tilastollisesti minun kokemukseni tietysti ovat pieni otos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja usein valitus johtuu siitä ettei mies ole sellainen kuin toivoisi sen olevan
Nähdäkseni aika usein kyse on siitä, että lasten syntyessä ja perhe-elämän myötä mies on juuri se kun on ollut jo seurusteluaikana -mutta nainen muuttuu äitiyden myötä.
Eli siis:
Mies jatkaa töissä käymistä, omia harrastuksiaan, kavereiden tapaamista ja kotitöitä ihan sillä samalla kaavalla kuin aina ennenkin. Nainen taas joutuu/saa sitoutua jo raskausajasta äityteen 24/7. Samoin kotitöiden määrä kaksistaan elävän pariskunnan huushollista nousee eksponentiaalisesti lasten synnyttyä. Ihan jos ajatellaan vaikka vain likapyykin määrää (2 koneellista /vko -> väh, 2 koneellstsa/pv), siivouksen tarvetta, ruokaostosten määrää, ruoan laiton määrää (esim. ennen lasten syntymää me laitettiin lämmintä ruokaa 2 x vko, la ja su, muuten syötiin mitä syötiin. Nyt ruokaa on oltava pöydässä 5 x/pv).
Ja kas, kun mies jatkaa elämäänsä kuten ennenkin, kaikki tämä jää naisen harteille, ja siitä _saattaa_ pientä katkeruutta syntyä...
Meillä viimeksi siitä, kun mies valitti, ettei saa nukkua tarpeeksi (yli 8 h vrk), kun itse olen viimeksi nukkunut heräämättä yli 5h vissiin neljä vuotta sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nähdäkseni aika usein kyse on siitä, että lasten syntyessä ja perhe-elämän myötä mies on juuri se kun on ollut jo seurusteluaikana -mutta nainen muuttuu äitiyden myötä.
Eli siis:
Mies jatkaa töissä käymistä, omia harrastuksiaan, kavereiden tapaamista ja kotitöitä ihan sillä samalla kaavalla kuin aina ennenkin. Nainen taas joutuu/saa sitoutua jo raskausajasta äityteen 24/7. Samoin kotitöiden määrä kaksistaan elävän pariskunnan huushollista nousee eksponentiaalisesti lasten synnyttyä. Ihan jos ajatellaan vaikka vain likapyykin määrää (2 koneellista /vko -> väh, 2 koneellstsa/pv), siivouksen tarvetta, ruokaostosten määrää, ruoan laiton määrää (esim. ennen lasten syntymää me laitettiin lämmintä ruokaa 2 x vko, la ja su, muuten syötiin mitä syötiin. Nyt ruokaa on oltava pöydässä 5 x/pv).Ja kas, kun mies jatkaa elämäänsä kuten ennenkin, kaikki tämä jää naisen harteille, ja siitä _saattaa_ pientä katkeruutta syntyä...
Meillä viimeksi siitä, kun mies valitti, ettei saa nukkua tarpeeksi (yli 8 h vrk), kun itse olen viimeksi nukkunut heräämättä yli 5h vissiin neljä vuotta sitten...
Minä ajattelin tämän niin, että mies oli seurusteluaikana kunnon ihminen, vastuuntuntoinen jne. ja on perheenlisäyksen tultua pysynyt tällaisena :-). Kyllähän se elämäntavan muuttumista tietenkin tarkoittaa (eli touhuaa nyt hirveästi jälkikasvun kanssa, mitä ei voinut tietenkään tehdä silloin kun sitä ei vielä ollut olemassa). Pointti siis, että ei ole muuttunut _ihmisenä_.
Vastaaja 13
koska lapset vievät kaikki mehut elämästä! En todellakaan nauti. Eläisin mieluummin edelleen kahden mieheni kanssa, jolloin olimme aina onnellisia.
paitsi silloin kun on mentävä pää kolmantena jalkana.
Telkkarin ohjelmat antavat virheellisen kuvan siitä, että perhe-elämässä pitäisi lemmen leiskua kuin ikuinen tuli tuntemattoman sotilaan haudalla.