Miksi NIMIÄISET eivät merkkaa sukulaisille mitään, kaste vain? :(

Tarkoitat varmaan kastetta.

Kirjoitat, että "kirkolle kaste on aina ollut keskeinen jäsenhankinnan muoto". Mitä muita jäsenhankintamuotoja kirkolla mielestäsi on? Ei kasteen idea ole tuottaa jäseniä muuten vaan, kasteessa liitytään Kristuksen maailmanlaajuiseen kirkkoon. Kasteessa on kyse sielun pelastumisesta ja Jumalan lapseksi tulemisesta. Ei siis ole kyse mistään feissari-jäsenhankinnasta.

Kirjoitit vielä, että "itse sitten osaat toimia arvokkaasti ja tasapuolisesti kun sinun lapsesi saavat lapsia". Päteekö tämä myös silloin, jos lapset päättävät myöhemmin liittyä kirkkoon ja haluavat, että heidän lapsensa kastetaan? Löytyykö silloin innostusta?

Älä suotta masennu Nuo ovat tuttuja tilanteita meille uskonnottomille ihmisille. Tyypillisesti meidän vanhempamme kuuluvat kirkkoon ja kastetoimitus kuuluu siihen maailmaan. Anna suvun vain rauhassa arvostaa kastajaisia, se kuuluu tähän murrosvaiheeseen. Kirkolle kaste on aina ollut keskeinen jäsenhankinnan muoto, mitä ei tulla ajatelleeksi, niin paljon tunteita liittyy tuohon hetkeen. Itse sitten osaat toimia arvokkaasti ja tasapuolisesti kun sinun lapsesi saavat lapsia. Siihen mennessä ehkä puolet kansasta kuuluu kirkkoon ja kastajaiset vähemmistön pikantti erikoisuus.

Siis ihan vakavissasi tätä kysyt? Tottakai ristiäiset on tärkeämpi tilaisuus, on pappi ja kaikki... Nimiäisissä taisitte itse vain sen nimen kertoa, ei mitään virallista ohjelmaa ollut, kunhan vaan sukulaiset tulivat kuulemaan vauvan nimen. SE on se ero. Kerran nyt kysyit.

"Pappi ja kaikki" ei tee yhdestäkään juhlasta toista tärkeämpää. Nimiäisissäkin voi olla virallista ohjelmaa. Sitä paitsi edes virallinen ohjelma ei tee juhlasta toista tärkeämpää tilaisuutta. Nimiäisiin sukulaiset eivät tule "vain kuulemaan vauvan nimeä" vaan juhlimaan uutta sukulaista, uutta elämää.

On harhaluulo, että lapsi voisi aikanaan valita kuin tyhjältä pöydältä itselle sopivan uskonnon. Sitä ennen vanhemmat ovat vaikuttaneet suuresti lapsen arvojen muodostumiseen ja siten vaikuttavat siihen, miten lapsi aikuisena uskontoihin suhtautuu.

Itse odotan esikoistamme, laskettu aika on kesäkuun alussa. Me vanhemmat emme kuuluu kirkkoon ja aikomuksenamme on täten myös järjestää nimijuhlat - ohjelmaltaan sellaiset kuin itse haluamme. Tähän kauniiseen ja arvokkaseen seremoniaan ei pappia tarvita. Haluan, että lapseni saa vapaasti itse valita uskonto- ja seurakunnan mihin aikoinaan niin halutessaan liittyy. Olkoon se sitten esim. buddhalainen tai vaikka tämä meidän evankelis-luterilainen.

Ristiäisissä lapsi saa kasteen, ja kasteella on uskonnollinen merkitys!





"KASTEEN MERKITYS 36



Kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jumalan Poika on kuollut puolestamme, ja hänen voittonsa kuolemasta antaa meille osallisuuden uuteen elämään.



Kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti. Joudumme kuitenkin joka päivä tunnustamaan, että uuden ihmisen rinnalla meissä elää itsekäs, vanha ihminen, joka vetää meitä pois Jumalan luota.



Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta. Kaste antaa meille rohkeuden sekä elää että kuolla.



Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. (Room. 6:3–4)

Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava. (Hepr. 10:22–23)



MITÄ SITTEN TÄLLAINEN VESIKASTE MERKITSEE? VASTAUS:

Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana."



http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/36.html

Ongelmaa ei näytä olevan ateisteilla eikä uskovaisilla, vaan ainoastaan niillä, jotka kuuluvat kirkkoon, mutta eivät ole uskonnollisia :D Kerran näinkin. Huvittavaa. Sivusta seuraan vain keskustelua.

Taitaa olla niin, että sekä uskovaiset että kirkosta eronneet ovat pohtineet uskonkysymyksiä ja ratkaisevat vauvojensa juhlimisen vakaumuksena perusteella. Tapakristittyjä taitaa pelottaa nimiäisten yleistymisessä se, että heidänkin pitäisi ryhtyä miettimään omaa mielipidettään hengellisiin kysymyksiin. Ei voi enää vain mennä turvallisesti massan mukana ja noudattaa sokeasti kirkollisia rituaaleja.

On meitä varmaan useampia, jotka ovat miettineet asiaa, ja silti eivät ole täysin varmoja, mihin itse uskovat, eivätkä siksi kritiikittömästi niele kaikkea mutteivät silti halua "hylätä" kirkkoa. Antakaa nyt meidän pitää oma tapamme (ristiäiset, vaikkei niin kovin uskonnollisia ollakaan). Vaikka itse olette selvittäneet olemisen perimmäiset kysymykset itsellenne, niin kaikki eivät ole. Antakaa nyt hyvät ihmiset kaikkien viettää omat juhlansa miten haluaa.

Ongelmaa ei näytä olevan ateisteilla eikä uskovaisilla, vaan ainoastaan niillä, jotka kuuluvat kirkkoon, mutta eivät ole uskonnollisia :D Kerran näinkin. Huvittavaa. Sivusta seuraan vain keskustelua.

Taitaa olla niin, että sekä uskovaiset että kirkosta eronneet ovat pohtineet uskonkysymyksiä ja ratkaisevat vauvojensa juhlimisen vakaumuksena perusteella. Tapakristittyjä taitaa pelottaa nimiäisten yleistymisessä se, että heidänkin pitäisi ryhtyä miettimään omaa mielipidettään hengellisiin kysymyksiin. Ei voi enää vain mennä turvallisesti massan mukana ja noudattaa sokeasti kirkollisia rituaaleja.

On meitä varmaan useampia, jotka ovat miettineet asiaa, ja silti eivät ole täysin varmoja, mihin itse uskovat, eivätkä siksi kritiikittömästi niele kaikkea mutteivät silti halua "hylätä" kirkkoa. Antakaa nyt meidän pitää oma tapamme (ristiäiset, vaikkei niin kovin uskonnollisia ollakaan). Vaikka itse olette selvittäneet olemisen perimmäiset kysymykset itsellenne, niin kaikki eivät ole. Antakaa nyt hyvät ihmiset kaikkien viettää omat juhlansa miten haluaa.

Totta kai ristiäisiä saa viettää, vaikka ei olisikaan kovin uskonnollinen tai varma uskostaan! Ei se ole keneltäkään pois. Oleellisinta olisi, että kaikki kunnioittaisivat toistensa juhlia riippumatta siitä, ovatko juhlat uskonnollisia vai eivät. Nimiäiset eivät ole sen huonompia kuin ristiäisetkään.

en olisi koskaan uskonut, että löytyy näin paljon ihmisiä, jotka pitävät nimiäisiä ja kastetta jotenkin eriarvoisina! Omassa tuttavapiirissäni en ole koskaan törmännyt tällaiseen ajatteluun. Ymmärrän, että tosiuskovaisille asia on aivan eri, mutta suurin osa suomalaissitahan on tapauskovaisia vain. Ja kun kyse on lapsen mummosta (jonka ensimmäinen lapsenlapsi oli kai kyseessä), niin eriarvoinen kohtelu JUHLIEN suhteen on mielestäni käsittämätöntä.



Yleisesti: luuletteko että ennen kristinuskoa ja ei-kristillisissä kulttuureissa ei ollut riittejä ja siirtymävaiheiden juhlia? Lähes kaikissa kulttuureissa, riippumatta siitä uskotaanko niissä yhteen tai useampaan yliluonnolliseen olentoon, on tällaisia juhlia. Eri kulttuureissa nämä tapahtuvat varmaan eri iässä, mutta lapsen ottaminen jotenkin yhteisön jäseneksi syntymän jälkeen on varmaan aika universaali juhlan paikka, samoin aikuistuminen (ripari/protu-juhla meillä), naimisiin meno ja kuolema. Kyseisille juhlille on ihmisillä lähes universaali funktio tai tarve ja niillä on tarkoitus täysin riippumatta niiden muodosta ja uskonnollisuudesta. Siksi on luontevaa ja normaalia, että uskonnottomat ihmiset järjestävät juhlia ko. virstanpyläviden merkiksi, ilman uskontoa.

Yleisesti: luuletteko että ennen kristinuskoa ja ei-kristillisissä kulttuureissa ei ollut riittejä ja siirtymävaiheiden juhlia? Lähes kaikissa kulttuureissa, riippumatta siitä uskotaanko niissä yhteen tai useampaan yliluonnolliseen olentoon, on tällaisia juhlia. Eri kulttuureissa nämä tapahtuvat varmaan eri iässä, mutta lapsen ottaminen jotenkin yhteisön jäseneksi syntymän jälkeen on varmaan aika universaali juhlan paikka, samoin aikuistuminen (ripari/protu-juhla meillä), naimisiin meno ja kuolema. Kyseisille juhlille on ihmisillä lähes universaali funktio tai tarve ja niillä on tarkoitus täysin riippumatta niiden muodosta ja uskonnollisuudesta. Siksi on luontevaa ja normaalia, että uskonnottomat ihmiset järjestävät juhlia ko. virstanpyläviden merkiksi, ilman uskontoa.

kun nimiäisissä sain äidin askarteleman tiimarikortin muistoksi asiasta. Ei se vaan tunnu samalta kuin kummius ristiäisten jälkeen.

Ei voi mitään. Miksi yleensä pitää hankkia feikkikummi, kun ei pidetä ristiäisiäkään?

kun nimiäisissä sain äidin askarteleman tiimarikortin muistoksi asiasta. Ei se vaan tunnu samalta kuin kummius ristiäisten jälkeen.

Ei voi mitään. Miksi yleensä pitää hankkia feikkikummi, kun ei pidetä ristiäisiäkään?

Jos sinusta tuntuu siltä, että olet feikkikummi, olisit voinut kieltäytyä kummiudesta. Joku toinen olisi saattanut ottaa tehtävän ilolla vastaan.

Ei oo mitään väliä miten lapsen nimi julkaistaan.. on sitten nimiäiset tai ristiäiset. Vanhempien asia se on miten lapsensa nimien antavat eikä kuulu sukulaisten arvostella saatikka ulkopuolisten. Kukaan vauva joka on kastettu ei tiedä sitä itse se on typerä tapa siis väkisin tehdään lapsesta kirkon jäsen!! Minä en ole koskaan kuulunut kirkkoon ja kuitenkin lapseni ovat kuuluneet, mutta sittemmin eronneet sieltä saivat myös itse päättää menivätkö rippikouluun tai ei. Vanhemmat myös voivat päättää jos haluavat nimiäisistä tehdä juhlat ja pukea lapsensa kastekolttuun valokuvien ajaksi:)