Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi NIMIÄISET eivät merkkaa sukulaisille mitään, kaste vain? :(

Vierailija
10.04.2010 |

Meillä on kaksi lasta, joita ei ole kastettu, vaan vietimme molempien syntymän jälkeen nimiäisiä. Emme kuulu kirkkoon, mutta tietenkin halusimme järjestää lapsille kauniit tervetulojuhlat, joihin myös satsasimme kunnolla. Sukulaisemme tulivat paikalle kun heidät kutsuttiin, ja juhlat sujuivat mukavassa hengessä.



Jokin aika sitten siskoni sai esikoisensa, ja hänet aiotaan kastaa. Nyt vasta huomaan sen mielettömän eron, joka sukulaisteni suhtautumisella on nimiäisiin ja ristiäisiin. Voi sitä hössötyksen määrää erityisesti äitini puolelta! Aivan kaikesta, sanoista ja teoista tulee hyvin selvästi erille, että nyt vasta suvussa on OIKEAT vauvajuhlat, sellaiset kuin pitääkin.



Onko muilla ollut vastaavaa kokemusta?

Kommentit (211)

Vierailija
161/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta en leiki, että ne on 50v hääjuhla.

Ap oli näreissään siitä, että äitinsä hössötti siskon lapsen ristiäisten takia.

Lapsen nimiäiset ja kastajaiset on aivan eri juhlat. Ihmisillä on oikeus suhtautua niihin eri tavalla. Te ette voi millään itkupotkuraivareilla saada kahta ihan eri juhlaa näyttämään samoilta.

Onhan tämä kirkossa siunaaminenkin vähän sama juttu. Ihmiset on huolissaan, että onhan se samanlainen kuin vihkiminen. Ok, se on melkein samanlainen. Mutta se ei ole vihkiminen.

Tähänkin juhlaan on ihmisillä oikeus suhtautua eri tavalla. En mene vihkiäisiin jos menen siunaustilaisuuteen. Pari on jo vihitty. Joten nimiäiset on ihan eri juhla kuin ristiäiset. Ja ihmisillä on oikeus mennä ristiäisiin ja nimiäisiin ja suhtautua niihin kuin kahteen eri juhlaan.

Avopari pitäisi häät ilman vihkimistä. Nimi olisi vaikka avojaiset. Avopari tallustelisi käytävää pitkin hääouvussa ja morsiusneidot perässä ja joku mustakaapuinen tuttu julistaisi heidät avopariksi. Olisi kaasot ja lahjalistat. Nimiäiset ajatuksena ovat yhtä naurettavat. Lapsihan on saanut jo nimensä Kastajaisissa lapsi liitetään kirkkoon. Mutta nimiäisissä....hmmm...niin mitä. Tämä on mun mielipide. Sitä en tiedä, miksi ap.n sukulaiset ei arvostaneet teidän nimiäisiä niin paljon kuin siskosi lapsen kastejuhlaa. Äidilläsi on kuitenkin oikeus mielipiteeseesi, vaikka kuinka saisit itkupotkuraivareita.


Nimiäiset ovat syntymän jälkeen usein ensimmäiset juhlat, jossa suku kokoontuu juhlimaan pienen lapsen syntymää. Ehkä tuo "nimiäiset" ovat liian harhaanjohtava SANA tälle juhlalle, jonka tarkoitus on kuitenkin juhlistaa tosiaan lapsen syntymää. Tietysti silloin myös monesti kerrotaan ensimmäisen kerran lapsen nimikin kaikille. Ristiäiset ovat erään uskontokunnan seremonia (Suomessa useimmiten ev.lut.). Muissa uskonnoissa on usein toisenlaisia seremonioita vastasyntyneille tai sitten vietetään muita ei-uskonnollisia juhlia lapsen kunniaksi. Nimiäiset ovat siis nimenomaan LAPSEN juhla EIKÄ kuten ev.lut. kirkkoon liittämisen juhla. Kuinka moni teistä nimiäisten mollaajista aikoo esim. juhlia 50v- syntymäpäiviään tai valmistumistaan johonkiin ammattiin? Nimiäiset ovat lapsen syntymän juhla, ja siinä merkityksessä toki erittäin merkittävä juhla. Vai eikä teistä nimiäisten vastustajien mielestä lapsen syntymää ole lainkaan syytä juhlistaa millään lailla. Ainakin minun mielestäni lapsieni syntymät on ollut elämäni merkittävimpiä asioita ja olen halunnut juhlistaa sitä lähimmäisteni kanssa viettämällä nimiäisiä (emme kuulu kirkkoon). Joka kerta ovat nimiäiset olleet liikuttava ja juhlallinen tilaisuus, ja onnen kyyneleet ovat olleet kaikkien silmissä. Olen myös ollut ristiäisiä todistamassa ja mielestäni joka kerta on ko. seremonia tuntunut kylmältä ja jäykältä ja useimmille vieraista se on tuonut vain vaivautuneen olon, kun useimmiten täysin vieras pappi on vetänyt seremoniaa, jossa pääosa on jeesustelulla eikä lapsella...

Vierailija
162/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kristillisen kummin pääasiallinen tehtävä lienee kuitenkin kristillisten arvojen antaminen lapselle.



---> kuinkahan moni OIKEASTI näistä tapakristityistä kummeista näin nykyään tekee? Eli puhuu uskonnosta ja elämänarvoista kummilapselleen?



Itse katson olleeni aika poikkeustapaus tässä suhteessa, kun kummeina oli ortodoksisuuteen taipuvainen luterilainen ristien tekijä, kaksi vapaakirkkolaista (ex-helluntalaisia) ja yksi "tavallinen" kristitty ja tätinä esikoislestadiolainen. Lukemaan opin Lasten Raamatun avulla (kaveri opetti) ja pyhäkouluakin kävin. Ja silti lopputuloksena minusta tuli pakana... (poikkeuksen poikkeus?)





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten en mene paikalle. Ristiäiset ovat tärkeä juhla jota arvostan kovasti ja niihin minulta löytyy aina aikaa vaikka pitkienkin matkojen päähän mennä.

Vierailija
164/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei uskonnollisella kummilla ole mitään absoluuttista "virallista" asemaa. Asema hänellä on vain Suomen el. kirkon sisäisessä järjestelmässä, joka on ihmisten kehittämä ja sattuu nyt vain olemaan olemassa tässä historian vaiheessa.

Daa... jokainen täysijärkinen tajuaa, ettei kummioppilaalla ole mitään "virallista" asemaa, kuten ei plan-kummillakaan.

Millainen virallinen asema kummilla pitäisi olla? Jos lapselle pyydetään kummia aikuiseksi ystäväksi ja tuen antajaksi, en ymmärrä, miksi siihen tarvittaisiin jotakin virallista asemaa.

Olen itsekin kristitty kummi. Millainen virallinen asema minulla siis on? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Vanhemmat eivät toivo lapsen kummeilta uskonnollista kasvatusta (vaikka pitivätkin ristiäiset), joten olen ajatellut, että kummius tarkoittaa nimenomaan ystävyyttä ja lapsen tukemista. Olenko väärässsä?

Vierailija
165/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en arvosta nimiäisiä ollenkaan joten en mene paikalle. Ristiäiset ovat tärkeä juhla jota arvostan kovasti ja niihin minulta löytyy aina aikaa vaikka pitkienkin matkojen päähän mennä.

et siis arvostaisi perhettä, heidän maailmankatsomustaan etkä uutta vauvaa. no, todennäköisesti sinulla ei myöskään ole uskonnottomia kavereita tai sukulaisia, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vierailija
166/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei uskonnollisella kummilla ole mitään absoluuttista "virallista" asemaa. Asema hänellä on vain Suomen el. kirkon sisäisessä järjestelmässä, joka on ihmisten kehittämä ja sattuu nyt vain olemaan olemassa tässä historian vaiheessa.

Daa... jokainen täysijärkinen tajuaa, ettei kummioppilaalla ole mitään "virallista" asemaa, kuten ei plan-kummillakaan.

Millainen virallinen asema kummilla pitäisi olla? Jos lapselle pyydetään kummia aikuiseksi ystäväksi ja tuen antajaksi, en ymmärrä, miksi siihen tarvittaisiin jotakin virallista asemaa. Olen itsekin kristitty kummi. Millainen virallinen asema minulla siis on? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Vanhemmat eivät toivo lapsen kummeilta uskonnollista kasvatusta (vaikka pitivätkin ristiäiset), joten olen ajatellut, että kummius tarkoittaa nimenomaan ystävyyttä ja lapsen tukemista. Olenko väärässsä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta se asema on täysin kontingentti ja liittyy vain tiettyyn ihmisten luomaan järjestelmään. Ei siis eroa oikeasti mitenkään uskonnottoman kummin asemasta. Uskonnottomalla kummilla on ihan yhtä virallinen asema, jos asiaa ajatellaan "jumalan näkökulmasta" (

Vierailija
168/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun ateistit/ vapaa-ajattelijat haukkuvat kirkkoa, kehottavat ihmisiä eroamaan siitä ja pitävät kastetta väärin lasta kohtaan?? ja sitten pitäisi hyväksyä että heidän tarpeisiin luotu nimiäiset ovat ihan saman arvoisia??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kirkkoon kuuluvien pitäisi kiltisti kuunnella kun ateistit/ vapaa-ajattelijat haukkuvat kirkkoa, kehottavat ihmisiä eroamaan siitä ja pitävät kastetta väärin lasta kohtaan?? ja sitten pitäisi hyväksyä että heidän tarpeisiin luotu nimiäiset ovat ihan saman arvoisia??

Usko pois: ihmiset itse osaavat ajatella ja päättää siitä, eroavatko kirkosta vai liittyvätkö siihen. Jokaisella suomalaisella on uskonnonvapaus. Jokaisella on oikeus kuulua juuri siihen seurakuntaan, johon haluavat - tai olla kuulumatta. Uskovilla on oikeus tehdä lähetystyötä ja uskonnottomilla mainostaa eroa kirkosta -palvelua.

Lapsikaste on asia, joka herättää keskustelua uskovienkin piirissä. Kai siitä saa keskustella? Mielipiteitä on varmasti monia. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakin minun kastaminen lapsena oli väärin. Siitä seurasi pakko opiskella tunnustuksellista uskontoa koulussa, mikä ei ollut perusteltua. En ota kantaa muiden lasten kastamiseen.

Ei tarvitse kiltisti vain kuunnella. Kaikki uskontoon ja uskonnottomuuteen liittyvä asiallinen keskustelu on enemmän kuin tervetullutta!

Vierailija
170/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta nimiäiset ja protuleirijuhlat ei ole kuin rahankeruujuhlia. Niissä ei ole mitään riittä, mikä vie eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tietty jos ei sitä tajua niin ei sille mitään voi.

kun ateistit/ vapaa-ajattelijat haukkuvat kirkkoa, kehottavat ihmisiä eroamaan siitä ja pitävät kastetta väärin lasta kohtaan?? ja sitten pitäisi hyväksyä että heidän tarpeisiin luotu nimiäiset ovat ihan saman arvoisia??

Vierailija
172/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kyllä minusta tässä lauseessa on nyt jokin ristiriita!

Ja oletko varma, että se ristiriita on lauseessa? Ettei se vain olisi korvien välissä? Tavallinen kirkkoon kuuluva ihminen on voinut aivan hyvin pohdiskella näitä asioita, ja kokenut nykyisen käytännön sopivan itselleen ja perheelleen mainiosti. Ei tosiaankaan tarvitse olla ateisti tai uskovainen, jotta pohtisi uskonasioita. Ihme käsitys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otti päähän viettää kaksi kesäistä viikkoa kuuntelemassa juttuja, joihin ei uskonut. Ulkoa päntättiin rukouksia. Lisäksi oli loputon määrä leikkejä, joilla ei tainnut olla uskonnollista tehtävää. Ei ollut mun juttu, vaikka monelle muulle sopiikin.


Mutta nimiäiset ja protuleirijuhlat ei ole kuin rahankeruujuhlia. Niissä ei ole mitään riittä, mikä vie eteenpäin.

Mä kävin riparin vaan jotta saisin lahjoja

Vierailija
174/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta se asema on täysin kontingentti ja liittyy vain tiettyyn ihmisten luomaan järjestelmään. Ei siis eroa oikeasti mitenkään uskonnottoman kummin asemasta. Uskonnottomalla kummilla on ihan yhtä virallinen asema, jos asiaa ajatellaan "jumalan näkökulmasta" (

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun kaveripiiriin kuuluu neljä pariskuntaa. Kolme paria on naimisissa, kaikki on vihitty siviilivihkimisellä. Neljäs on avopari, heillä on lapsi jolle on pidetty nimiäiset. Kahdella muullakin pariskunnalla on lapsi, näistä toisella oli nimiäiset ja toisella ristiäiset. Kaikki ovat akateemisia, työssäkäyviä ihmisiä.



Vähenemään päin nämä kristilliset rituaalit ainakin täällä pk-seudulla päin...

Vierailija
176/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en arvosta nimiäisiä ollenkaan joten en mene paikalle. Ristiäiset ovat tärkeä juhla jota arvostan kovasti ja niihin minulta löytyy aina aikaa vaikka pitkienkin matkojen päähän mennä.

et siis arvostaisi perhettä, heidän maailmankatsomustaan etkä uutta vauvaa. no, todennäköisesti sinulla ei myöskään ole uskonnottomia kavereita tai sukulaisia, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vierailija
177/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halutaan kiireen vilkkaa kaikista perinteistä eroon ja puolustellaan sitä sillä, että kun meidän perhe on niin älykäs ja rationaalinen. Samalla annetaan lapsille viesti, että kristilliset / muslimit yms perheet on vähän kajahtaneita, ties mihin uskovat. Samalla ollaan vakaasti sitä mieltä, että ollaan jotenkin edistyksellisiä ja muut seuraavat perässä.

Vierailija
178/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jäi tuo alkuperäinen viesti kesken. Totta kai kirkon sisäisessä järjestelmässä uskonnollisella kummilla on asema, siviilikummilla ei. Mutta ei tällä kirkon järjestelmällä ole mitään jumalallista oikeutusta (tahaton vitsi, joka jäi selittämättä katkenneessa viestissä) olla "se oikea", totuudellinen järjestelmä. Onhan maailmassa satoja uskontoja ja uskomusjärjestelmiä! Totta kai oikeille uskovaisille heidän oma uskontonsa on totta, mutta todellisuudessa se on vain yksi järjestelmä muiden joukossa.

mutta se asema on täysin kontingentti ja liittyy vain tiettyyn ihmisten luomaan järjestelmään. Ei siis eroa oikeasti mitenkään uskonnottoman kummin asemasta. Uskonnottomalla kummilla on ihan yhtä virallinen asema, jos asiaa ajatellaan "jumalan näkökulmasta" (

Vierailija
179/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun ateistit/ vapaa-ajattelijat haukkuvat kirkkoa, kehottavat ihmisiä eroamaan siitä ja pitävät kastetta väärin lasta kohtaan?? ja sitten pitäisi hyväksyä että heidän tarpeisiin luotu nimiäiset ovat ihan saman arvoisia??

aika harva ateisti haukkuu kirkkoa tai kehottaa ihmisiä eroamaan siitä. Usein painostus on nimenomaan uskovien puolelta.

Ateistit ovat sitä mieltä, että ristiäiset ja nimiäiset ovat yhtä kauniita ja juhlavia tilaisuuksia (nimiäisiä ei siis pidetä mitenkään parempina, ainoastaan omaan elämänasenteeseen paremmin käyvänä) Sen sijaan yllättävän moni uskova, katsoo ateistin elämäntapaa alaspäin ja pitää itsestään selvästi uskonnollisia juhlia parempina. Miksi näin? Ja kuitenkin nämä uskovaiset pitävät esikuvanaan tyyppiä, joka kehottaa, ettei tule itseään nostaa toisten yläpuolelle ja tehdä toiselle niin kuin haluaisi itselleen tehtävän.

Te jotka julistatte, että ette menisi nimiäisiin. Ettekö vaikka sisaruksenne tai hyvä ystävänne pitäisi ne hartaasti odottamalleen lapselle? Aika kylmää minusta. Itse menen kaikkiin ystävilleni tärkeisiin juhliin, jos ne ovat uskonnollisia, niin kuuntelen papin puheet mielelläni, vaikka uskontunnustukseen yms. en osallistukaan.

Vierailija
180/211 |
12.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tulee käymään rippikoulun aikuisena.



Näin ainakin on ollut minun tuttupiirissä niiden kohdalla, joiden vanhemmat hurjina taistolaisvuosina erosivat kirkosta ja pitivät lapsetkin pois kirkon piiristä.



Ihmeellistä, että heidän lapsensa ovat halunneet "tapakristityiksi" ja nämä rituaalit silti itselleen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi kuusi