Jos perheessä on vain yksi lapsi niin tulee mieleen että

Ei sitten tullut mieleen että oikeasti jollakin voi olla aika rankkoja asioita yksilapsisuuden takana. Kuten se, että sekä äiti että vauva meinasivat kuolla synnytykseen ja riski että samat ongelmat toistuvat on aika suuri. Ja kyllä, puhun itsestäni ja omasta vaaavistani.

Meni mies vaihtoon, mutta kuinkahan moni ehti jo ajatella musta ap:n tavoin.

niin mä säälin sua, kun sulla on noin kapea maailmankatsomus.

Toivottavasti onnistun kasvattamaan lapsestani fiksumman.

Ja jos en, niin pilaanpahan vain yhden lapsen. Sulla menee pilalle useampi.

- vain eka oli toivottu, kaikki muut on olleet vahinkoja

- vanhemmat ovat pettyneitä vanhemmuuteen, mutta haluavat jostain syystä yrittää aina uudelleen korjatakseen edellisten kanssa tehdyt virheet

- lapset ovat vanhemmilleen riesa, ja lisälapsia tehdään siinä toivossa että seuraavat pitäisivät edellisille seuraa (ja edelliset vahtisivat seuraavia), ja näin lapset häiritsisivät vanhempiaan mahd. vähän.

- Jos ensimmäinen lapsi olisi ollut niin ihana kuin vanhemmat väittävät, tarvetta lisälapsille ei olisi tullut.

- niitä sisarusparvessa eläviä säälin vieläkin enemmän. Jatkuvaa tappelua vanhempien huomiosta, sisaruskateutta (joka jatkuu aikuisenakin) ja varsinkin esikoista säälin, koska nuoremmat veivät kaikki vähäisetkin etuudet/huomion.

Ja äidistä päällimmäinen muistikuva tulee olemaan ainainen väsymys ja huonotuulisuus.



Sinun logiikkaasi käyttäen.

Ei tule mieleen moinen.

tiedän jo palstaa seuranneena että moni haluaa vain yhden, koska haluaa antaa sille kaiken ajan ja rakkauden ja ehkä on itsekin ainoa lapsi ja tyytyväinen aina ollut niin.



Ja monella on ystäviä joilla vaikka 2 tai useampi lasta ja tietävät ja kauhistuneena seuraavat sitä huutamista, väsymystä, lasten tappeluita jne.

Tämä riippuu niin vanhemmista. Kun on niitä ainokaisia jotka saavat aivan kaiken, rahaa riittää ja kaikki ostetaan uutena, nyt ja myöhemmin. Vanhemmille jää rahaa ja aikaa tuhlata enemmän luonnonvaroja ja rahaansa. Yhden lapsen kanssa on helpompi/halvempi matkustella - katraan kanssa lähdetään harvemmin, jos koskaan.

Monilapsisessa perheessä käytetään usein vanhoja, kierrätettyjä, lainattuja tavaroita ja vaatteita. On pakko kierrättää ja olla ekologinen koska muuhun ei ole varaa.

Toisaalta isomman perheen kanssa tarvitaan isompi asunto, on vaikeaa olla autoton (tosin, moniko yksilapsinenkaan perhe on?).

Sanoisin, että ekologisuutta noin yleisellä tasolla on vaikea vertailla. Jos 4-lapsisen perheen kaikki lapset kasvatetaan ekologisiksi aikuisiksi, jotka todella ottavat tällaiset asiat huomioon elämässään, luulen että se on suurempi ekoteko kuin perheen ainokainen joka on mahdollisesti saanut aina kaiken haluamansa eikä välttämättä ekologista kasvatusta.

Me olemme 2-lapsinen perhe näillä perusteluilla: (olimme siis onnekkaita, että molemmat saatiin silloin kun haluttiin ilman ongelmia):

- ehdottomasti enemmän kuin yksi lapsi

- kolme haluttaisiin, mutta ei hankita koska:

emme halua/pysty ostaa isompaa autoa (ei mahdu kolmea turvaistuinta takapenkille, tai 2 turvista ja 1 istumaan)

emme halua/pysty muuttaa isompaan asuntoon

asumme ulkomailla joten Suomen-vierailut olisivat taloudellisesti melko mahdottomia isomman joukon kanssa.

Niin ja yksi lapsi on ekoteko!

Tabuasia, mutta hyvin totta.

siitä syystä, että äitini sai minun jäkeeni niin monta kohdun ulkoista raskautta, ettei enää lopulta voinut saada lainkaan lapsia



On kamalaa elää ilman sisarusta.



Itselläni neljä lasta isoilla ikäeroilla. Rakastan jokaista!

Lapsen isä kuoli ennen kuin lapsi edes syntyi. Lapsi huusi yötä päivää ensimmäiset kaksi vuotta. Sen jälkeen alettiin käymään viikoittain psykologeilla sekä psykiatreilla.

VAIKKA olisikin uusi mies, en ikinä enää ottaisi riskiä, että joutuisin valvomaan pari vuotta elämästäni, olemaan lähestulkoon yksin neljän seinän sisällä (eihän sitä huutoa kukaan lähipiiristäkään jaksanut), hoidattamaan astmaa ja allergioita jne.



Tavallaan ap on siis oikeassa, olen hieman "pettynyt" vanhemmuuteen, "omaa aikaa" on aivan liian vähän jne. Olenkin usein miettinyt, että jos elämä lapsen kanssa olisi ollut helpompaa, olisin ehkä halunnut lapsia enemmänkin. Mutta näiden kokemusten jälkeen, ei kiitos.

Pakko on koettaa käyttäytyä "ihmisiksi" jos haluaa muiden leikkeihin mukaan, ja pian tulee kyllä palaute jos ei muita ollenkaan huomioi =)

kuten sisaruksellisilla. Pakko oppia hyviä ihmissuhdetaitoja tai jää yksin.

Mutta kyllä niitä kovasti hiotaan ja treenataan sisarusten kanssa päivittäin, sitä et kai voi kiistää =)

No meillä ainakin pienenä oli. Siis takuuseuraa. Isosisko teki reippaana muutenkin todella paljon asioita mun puolesta. En oo varma olisinko ilma hänen apuaan lähestynyt ihmisiä rohkeammin, vai jäänyt kokonaan yksin. Ei mulla tyttökavereita vieläkään hirveästi ole, mutta en kyllä tunne että edes tarvitsisin. Onhan mulla mun sisko (niin että se niistä ihmissuhdetaidoista;)

Olet ap helvetillinen idiootti!! Että sitten vihaankin kaltaisiasi yksinkertaisia ääliöitä!!

monet mun tuntemani yhden lapsen vanhemmat ovat uraohjuksia joilla ei vaan riitä aikaa eikä haluja toiseen lapseen. Se yksi on ollut pakko tehdä kun niin kuuluu tehdä. Varmasti silti rakastavat ainokaistaan mutta olen myös huomannut että ainokaiset ovat vähän erilaisia kuin ne joilla on sisaruksia. Näin ainakin mun tuttavien joukossa...ovat myös yksinäisiä monesti. Kesäisin muut lomailevat mökeillä ja leikkivät siellä sisarusten kanssa ja nämä ainokaiset ovat yksin. Mun lapseni paras kaveri on ainoa lapsi ja todellakin yksinäinen. Aina meille olis tulossa...

- lapsi oli vahinko

- vanhemmat pettyivät vanhemmutteen, ei ollutkaan kivaa ja tämän takia ei halua enempää lapsia

- lapsen hankkiminen oli virhe, ei olisi pitänyt tehdä sitä, nyt meni elämä ihan pilalle

- lapsi on riesa, ei enää mitään omia juttuja kerkeä tehdä

Jos se lapsi on niin ihana kuin väitetään niin tottahan sitä sitten lisääkin haluttaisiin!

Eli säälin kyllä ainoita lapsia vaikka joskus syynä onkin ettei vaan saada lisää vaikka haluttaisiin. Tai sitten on erottu ja ei oo ketään jonka kanssa uusi lapsi hankkia... No niitä yksinäisiä yh lapsia säälin vieläkin enemmän. Lapset on onnellisimpia laumassa.

En edes jaksa lukea ketjua, uskon että olet saanut "huutia" ilman että minun erikseen tarvitsee laittaa.

Paljonko sulla oli ikää, 17?

joka oli vahinko, mutta parasta mitä mulle on tapahtunut :) Lapseni on elämäni tärkein asia ja rakastan häntä niin paljon, etten voinut ennen lasta kuvitella sellaista rakkautta olevankaan.



Mutta lapsia on vain yksi eikä toista ole tilauksessakaan. En halua toista, kun olen seurannut monilapsisten perheiden elämää. En ole tavannut yhtään äitiä, joka ei jatkuvasti olisi helvetin hermostunut. Minä en halua olla äiti, joka on jatkuvasti pahalla tuulella, vihainen, kiukkuinen, ärtynyt ja väsynyt. Haluan olla äiti, joka jaksaa leikkiä ja pelleillä, viettää aikaa ja tehdä asioita yhdessä lapsensa kanssa. Tässä syy miksi toista en halua. Eikä tosiaankaan esimerkiksi se, että olisin pettynyt vanhemmuuteen!



Voipi olla, että muutan mieleni toisesta lapsesta, kun ainokaisemme on vanhmepi, mutta sen näkee sitten.

ei tullut useampaa kovista ja edelleen jatkuvista yrityksistä huolimatta terveisin yhden lapsen isukki

ja kaikki olisivat toki halunneet toisen, mutta kun vaan ei ole tärpännyt, niin minkäs teet.

kuin ap? Niistä, joilla on yksi lapsi VÄHEMMISTÖ on tehnyt tietoisen päätöksen, jonka mukaan vain se yksi lapsi hankittu. Sä olet sitten kai niin yksinkertainen, että luulet niitä lapsia tuosta vain kaikille tupsahtelevan. Ilman ehkäisyä 5v. Tulos yksi lapsi. Onneksi edes se yksi, mutta kyllä ärsyttää tuollaiset typerykset, jotka luulevat, että lapsia saadaan kuin tilaamalla niin monta kuin halutaan.

se ei johdu lapsettomuusongelmasta. jos sinulla on ongelmia tulla raskaaksi, älä yleistä sitä muihin.

Tai ei vaan muuten halua. Tai ei uskalla. Esim. ei halua vammaista lasta. Yhden riskin uskaltaa ottaa muutei enempää.

enempää en halua. Olin jo aivan rakastunut mahavauvaan. En pysty selittämään miksi en halua enempää. Sen vaan tiesi.



Osaako kukaan järkevästi selittää, että lapsiluku on täynnä, kun se oikeesti sitä jo on, esim. kolmen lapsen jälkeen? Millä syyllä jätätte lapsikuvn siihen, kun ne lapset on niin ihania?

Kyllä olen itsekäs enkä oikein äiskä-tyyppiä. Voin tehdä omia asioita, jotka määrittävät mun identiteettiäni myös, en ole "vain" äiti. Matkustelemmen, käymme teattereissa, tapahtumissa ym. Tämä on juuri sopiva asetelma voimavaroilleni.

Luuletko sinä tosissasi olevasi joku maailman paras kasvattaja, jotta sinulla olisi oikeus tuollaista puhua?.

Meillä lapsi joka todella toivottu ja kaivattu ja monta vuotta ollaan yritetty toista ja ollaan tultu siihen tulokseen, että jos ei tule niin sitten on vain yksi lapsi. Tottakai olisi mukavaa, että olisi lapsella sisarus, mutta ei maailma siihen kaadu vaikka ei olisikaan. Lapsi saa tarhassa, puistossa, lähipiiristä leikkikavereita ja ei se aina ole autuus että on sisarus. Minun miehelläni on sisko jonka kanssa ei ole oikeastaan ollenkaan tekemisisssä. En minä ainkaan tarvitse kenenkään sääliä, koska olen onnellinen näin.