Miks täällä niin monet syyttää huonoa kasvatusta, jos teinin kanssa on ongelmia?

Nykyään tuntuu kasvatus olevan sitä, että täysimetys pelastaa kaiken. Isommat sisarukset hoitoon, että saa rauhassa vauvaa imettää.

Siihen se loppuukin. Parivuotiaat hilluu ilman rajoja ja käsiä nostetaan pystyyn. Niitä rajoja on vaikea enää murrosiässä laittaa kun niitä ei ole laitettu alusta asti.

Meillä ei ole tarvinnut huutaa, ei räyhätä, ei asettua oven eteen. Kodin säännöt ovat olleet selvät ja selvä asia sekin, että vanhemmat on vanhempia, ei kavereita.

Murkut ovat kapinoineet ja irrottautuneet, kuten kuuluukin. Mutta ovat tienneet koko ajan, mitkä ovat rajat, mitä ei kestä ylittää.

Yhteenottoja ollut paljon ja sanoisin, että teini aika ollut äärettömän raskasta.

Haluan kuitenkin kertoa yhden mielipiteenin tässä. Tuttavapiiriini siis kuuluu monia teinejä ja monia ongelmia. Osalle nuorista vanhemmat ovat "hyväksyneet" juoppottelun, vedoten siihen, että kakkihan sitä tekevät ja kuuluu murrosikäisille. Eivät tietenkään ole halunneet, että nuori juo itsensä räkiksenn, mutta muutama siideri ei ole haitannut. Lopputulos on ollut, että juuri näissä perheissä, on tullut haettua teiniä sairaalasta, putkasta jne.

Minusta tässä on kasvatuksella suuri merkitys. Minusta nuorelle ei sallita juomista.Piste.

Nuorten kanssa riittää ongelmia ilman viinaakin. Kuulutan päihdekasvatusta!! Pienestä pitäen jo aloitetaan ja kotona. Vanhempien käytöstä nuori peilaa, jos vanhemmat juo, juovat teinitkin.

Liian kova kuri ja liian kovat säännöt aiheuttavat myös ongelmia, kapinaa.

Tietysti poikkeus vahvistaa säännön, mutta kasvatuksella ja sillä kuinka vahvan itsetunnon lapselle on antganut vaikuttaa pitkälti.



Itselläni on 2 teiniä kolmas kovaa kyytiä kasvamassa teiniksi.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2010 klo 09:02"]

Minun vanhempani eivät koskaan ole juoneet viinaa. Kumpikaan ei ole oikeastaan koskaan ollut humalassa, eivät ole koskaan polttaneet. Meillä ei ole ollut kotona viinaa. Loistoesimerkki teinille, eikös?

Well, toisin kävi. Olen edelleen bilepolttaja ja nautimme mieheni kanssa mielellämme viinejä. Välillä olen humalassakin (en kotona).
Eli valitettavasti kaikkeen eivät voi vanhemmat vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisivat!

[/quote]

Ehkä onkin niin että kunnolliset vanhemmat saa hirviöteinit ja hirviövanhemmat saa kunnolliset teinit? Näin olen alkanut epäillä. Koska olen tosi kunnollinen, tunnollinen ja ihan ok ihminen, ja pystynyt antamaan paljon aikaa ja tavallista  kotielämää lapselleni. Mutta teinini on täysi kusipää, kauniisti sanottuna.  Välillä hänellä on tosi vaikeaa perustella että miksi hän oikein kapinoi kun kysyn häneltä. Kun ei ole oikein mistä kotiakaan syyttäisi. Eikä äitikään ole tylsä, vaan tylsän ja hullun väliltä kaikkea mahdollista, mitä milloinkin minäkin päivänä, kuulemma, ts. mikä milloinkin haukkumiseen parhaiten sopii. Pakko myöntää että ihan niin monipuolinen ja lahjakas ihminen en minäkään ole. Mutta kapinoida pitää. Ihan vaan vaikka muodon vuoksi, ja kovaa. Teini kehittää riidan vaikka tyhjästä, että voi häipyä sitten ovet paukkuen kotoa, koska kaverit ymmärtää paremmin. Karkureissu saattaakin sitten kestää monta päivää. Ja tupakkaa polttaa, vaikkei kumpikaan vanhemmista. Kyliltä ei voi hakea, koska teini piiloutuu, menee täysin maan alle.  Ja poliisi ei hae, teini-ikäisiä kuulemma karkailee niin paljon. Puuttua ei muka saa, mutta kerron kyllä aina mielipiteeni, jos toinen tekee jotain laitonta yms. Lyhyt lieka ei ole hyvä, mutta ei ole pitkäkään. Pitäisi ehkä tehdä niin kuin yksi äiti teki, muutti toiseen kaupunkiin ja pisti teinitytön opiskelija-asuntolaan. Siinä sitten kapinoi, kun ei ole enää ketään kelle kapinoida. Mitähän siitä tytöstä tulee?

meillä kotona tehdään juuri niinkuin me vanhemmat sanomme, omissa porukoissaan teini voi sitten olla miten haluaa. koti on pyhä paikka ja myös teinin pitää se ymmärtää.

Nuorten psyk.osastolla työskentelevänä voisin sanoa että kasvatus ei määrää kaikkea. Ihmiset, ne nuoretkin, on yksilöitä ja yksilöt kokevat eri asiat eri tavalla. 

Onhan kasvatuksella osuutensa asiaan, mutta kyllä mä sanon, että teini-ikä on ihan randomia - voi mennä ihan hyvin, lähteä aivan lapasesta tai jotain siltä väliltä. Kaveripiirillä on suuri vaikutus. 

Muistelkaapa omaa teini-ikäänne millaista se oli: mielessä myrskyää, vanhemmat ovat ihan mänttejä, eivätkä tiedä mistään mitään, kiellot ja säännöt oli ihan perseestä kun itse tiesi paremmin jne.

Kasvatuksen opit palaavat taas mieleen kun pahin ikä on ohitse ja järki palaa nuoren päähän - siihen asti voi vaan toivottaa onnea.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2010 klo 09:00"]

Tuttavani valitti lapsensa uhmaiästä.
Voi miten mielelläni ottaisin pikku uhmat, kuin tuon teinin käytöksen.

Sanoinkin hänelle, että 10 vuoden kuluttua on kertauskurssi potenssiin 100. Uhmiksen saa kannettua tarhasta/ulkoa/kaupasta kotiin. Teiniä ei...

Viisat neuvot unohtuvat, kun oma piltti ottaa murkkuna etäisyyttä vanhempiin.

[/quote]

tää oli hyvin sanottu! Narina ja napina joka asiasta on henkisesti uuvuttavaa. Oma teini ei onneksi ryyppää tai polta. Mutta se muu käytös ja ovien paiskominen on tasittavaa. 

Kaveripiiri vaikuttaa myös. lukeneiden perheiden lapsetkin, jotka kasvateetu hyvin voivat käyttää nuuskaa salaa ja Olla vastaamatta puhelimeen, kun on kotiintulo aika. Vanhemmille sanotaan, että loppui akku. Sähkötupakka on myös aika suosittua.