Ettekö tee lapsille toista lämmintä ateriaa alkuillasta?

Viikolla lapset syövät koulussa/hoidossa päivällä ja illalla klo 17-18 syödään päivällinen. Päivällinen on nälästä riippuen jotain pikkulämmintä tai ihan ruoka. Usein elisen jämiä lämmitettynä.



Meille ei saa tulla vieraita suoraan koulusta tullessa. Koulun jälkeen lapset syövät välipalaa ja tekevät läksyt. Välipalalla pärjäävät päivälliseen saakka. Mikäli joitain kavereita on tullut ennen päivällistä, en heille ruokaa tarjoa. Oletan että itse kunkin vanhemmat ruokkivat omat lapsensa ennenkuin lähtevät kylään. Samaten oletan, että ovat läksynsä tehneet jo, vaikka tulisivat meille koulureppunsa kanssa. En siis velvoita heitä läksyjen kimppuun enää silloin, eri asia, jos he keskenään päättävät niitä tehdä.



Olen muutaman kerran erehtynyt kysymään maistuisiko ruoka ja voin sanoa, että se maistuu JOKA kerta. Kun olen tiedustellut, oletko syönyt kotona, tulee ympäripyöreä vastaus: NO JOO JOTAIN.. En halua mitään vakiotapaa, että meille voi tulla syömään joka ilta. En myöskään KOSKAAN päästä lastani kylään ennenkuin kotona on syöty.



Kaverit saavat meillä ottaa jääkaapista mehukannusta mehua tai vettä omatoimisesti. Olen lisäksi varannut jotain keksiä tms mehun kanssa otettavaksi, jos niin haluavat. En palvele heitä sen kummemmin. Jos muutenkin omalla porukalla juodaan iltateet tms niin toki huikkaan heidätkin samalla juomaan ne mehunsa tms. Meillä ei olla lastemme kavereille epäkohteliaita eikä käyttäydytä, kuin he olisiva tiellä tms. Koululaisten kaverit vaan ovat yleensä meidän koululaisen huoneessa tiiviisti. Joskus meille tullessaan ovat vasta syömässä ja sen aikaa saattavat odottaa joko lapsemme huoneessa tai siihen keittiön/olkkarin puolella ja meidän kanssa jutustellen. Pöytään en käske.

Näillä kavereilla tarkoitan niitä jokapäiväisiä kaveruussuhteita, joissa kokoonnutaan aina jonkun luokse. Tullaan ja mennään.



Mikäli erikseen on jonkun vanhemman kanssa sovittu, että syö meillä jonkun syyn takia, on se tietenkin ihan eri asia. Tällöin on myös yleensä sovittuna, että tulee meille koulun jälkeen ja valvon myös läksyjen teot jne. Pidän huolta tietenkin.



Kutsutut vieraat ovat ihan eri asia ja tarkoilut tietenkin erilaisia ja eri systeemillä. Tämä koskee myös lapsiamme: mikäli he nimenomaan kutsuvat jonkun kylään, ilman muuta tällöin tarjoillaan eri tavalla. Yleensä kyseessä kaveri, joka tulee kauempaa, on yökylässä tms. Yleensä tiedän näistä jo etukäteen, eivät tule yllättäen koulun jälkeen.



Viikonloppuna meillä on yhdistetty aamupala/lounas jos heräillään vasta klo 9 maissa.

Iltapäivällä on tältä "brunssilta" tähteeksi jääneitä kananmunia tms leivän päälle, joka on sitä kautta myös ruokaisampi. Päivällisenä tehdään viikonloppuna jotain spesiaalia yleensä.

Lasten harrastukset saattavat rytmittää myös jonkin verran.

Joten on äidin kanssa sopimus, että kerran viikossa toinen ottaa lapset suoraan eskarista omaan kotiinsa ja tarjoaa ruuan. Kotiin haetaan joskus puoli kasilta. Musta tää järjestelmä on järkevä, kun tosiaan välimatka on pitkä ja asia on tasapuolisesti sovittu!

Se ei mielestään ehdi syödä työpäivän aikana. Ja ei siinä mitään, musta ruuanlaitto on kotitöistä miellyttävin.



Mutta en mä näe että se ruuan lämpötila mitenkään ratkaiseva on. Varmasti lapset pystyisi ruokkimaan terveellisesti myös kylmällä illallisella, mutta itse en ole saanut niitä kasvatettua niin suuriksi salaatin- tms. ystäviksi että haluaisin itse niin tehdä.

Mahtavaa, että ihmiset keskustelee ja sopii asioista keskenään.



Meillä kun syödään päivällinen ei muuta iltapalaa isompi lapsi tarvitse ehkä joku banaani tai jogurtti, pieni leipä ennen nukkumaan menoa. Kivaa on että on kavereita, mutta kotihan heilläkin on.

Ei oo omasta lapsuudesta kauaa aikaa, mutta on tainnu meno muuttua ite muistan aina kun meni naapuriin ja siellä sattui olemaan ruokaa nii sai sitä itekkin syödä. En sit tiiä kuinka erilaiset periaattet meil on mutta oikeestaan kuhan soittaa 10 min aikasemmin että ollaanko kotona ni saa tulla vierailemaan. Tosin jotkut haluu suunnitella kaiken 10viikkoa etukäteen

Kuopuksen kouluruokailu on klo 10:20, joten on nälkäinen jo iltapäivällä. Tänään syötiin klo 13:30 ruoka (lohikiusausta), koska koulussa oli puuropäivä (=ei pidä nälkää meidän pojilla). Yleisesti syödään päivällinen välillä 15:30-17.

Silloin käsken aina ylimääräiset silmäparit kotiin. Itsekin olen ihmetellyt sitä, ettei kukaan koskaan ole soittanut omia lapsiaan syömään, kun meillä joskus ruoka-aika venähtää esimerkiksi kuuteen. Lapsilla ei tunnu olevan kiirettä kotiin. Ja ennen kuin joku alkaa taas jeesustella, että kyllä pitää kaveritikin ruokkia, niin tässä faktaa: teen töitä kotona, lapseni tulee joka päivä jonkun kaverin kanssa meille tekemään läksyt, syömään välipalan ja leikkimään. Vastavuoroisuutta ei näissä hommissa juuri tunneta. Ilmeisesti olettamuksena on se, että töitään kotona tekevä ehtii hoidella siinä sivussa muutkin lapset kuin omansa. Välillä se kyllä ketuttaa.

on päivällinen noin klo 15-16, riippuen siitä mihin aikaa vanhemmat kotiin tulee. Toisinaan teen ruokaa isomman satsin jääkaappiin ja lapset saavat lämmittää sitä koulun jälkeen. Meidän tuttavapiirissämme useimmat lapset kyllä menevät kotiinsa syömään siinä klo 16 aikoihin. Jos lastemme kaveri (kauempana asuva) tulee meille suoraan koulusta, hän halutessaan saa syödä meillä, tämä toimii myös toisinpäin. Mutta lähistöllä asuvia naapurinlapsia en ruoki, juotavaa voin tarjota. Ei todellakaan ole kiva että norkoillaan keittiön oven pielessä ruoka-aikana tai kerjätään välipalaa.

Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot, muhaha. Syökööt kotonaan.

ja vielä iltapalaa syömme. Tosin lapset eivät vielä kouluiässä mutta perinne jatkuu sielläkin.

Minä en antaisi kylän lasten pyöriä koko iltaa meillä. Sovi oman lapsesi kanssa, milloin hän saa kaverit kylään pyytää. Eikö nykyään uskalleta lapsillekaan sanoa, mikä on kaverien kyläilyaika?

sillon on valitettavasti hyvänlainen nälkä lapsilla jo



Jos menee myöhään joutuu ottamaan/antamaan vähän välipalaa skideille



Kaverit ruokitaan jos ne on ruoka-aikaan meillä.



sinuna pyytäisin lapsia menemään kotiinsa syömään ja kysyiisin vanhmmilta koska on ruoka-aika

mutta ei kai meillä monesti oo niin paljon ees sitä ruokaa, että alkaa muille sitä jakelemaan.

Enkä alkaisi ostamaan lisävarastoa sen takia, jos jonkun lapsi sattuu tulemaan kylään.

Eikä meillä ainakaan sillon ennen vanhaankaan oo syöty kavereilla, ellei olla oltu yökylässä tms.

Kotia on menty.

mun lapseni ovat niin pieniä. Syövät kyllä lämpimän päivällisen, ja jos nyt niin kummallisesti kävisi että meillä olisi joku ylimääräinen kaveri pöydässä niin noin pienet ovat vielä suht pieniruokaisia.



Mutta siis jos on ongelma että isompien lasten kaverit ovat teillä joka päivä ruoka-aikaan niin tuntuisi helpoimmalta ilmoittaa sille omalle lapselle milloin on ja milloin ei ole ok tuoda kavereita kotiin.

Alankomaissa lapset syö ensimmäisen lämpimän ruuan illalla kuudelta. Lounasaikaan syödään voileipiä, myös päiväkodeissa. Hyvin pärjää noinkin, tottumiskysymys.

Mutta jos kutsuu kylään ruoka-aikaan eikö olekin kohteliasta tarjota myös vieraille? Yllätysvieraat on tietysti eriasia. Lasten kavereille ja heidän vanhemmilleen voi ja pitääkin mainita asiasta jos esim.ruoka-aine allergioita on.

ovat näitä naapurien kauhuja, kyläluutia jotka eivät lähde pois käskemättä. Ja kun lähtevät tulevat kohta taas uudestaan. Arggh

kello 12tai 13 pojalla on jo nälkä, itse syömme niihin aikoihin. Pojalle maistuu ruoka. Äitinsä hakee lapsen ja laittaa ruan.

Osalla lapsen kavereista tuskin tehdään, koska ovat lähes heti koulusta kotiuduttuaan ulkona iltamyöhään. Kai ne jotain syö ennen nukkumaanmenoa. Meillä olis kyllä tosi kiukkuinen ja nälkäinen lapsi tuolla menolla.

Joskus syömme lämpimän aterian, mutta vasta klo 20 paikkeilla.

Lapsemme eivät kyllä norkoile muidenkaan ruokapöydissä :)

Tai siis ymmärrän, jos ruokaa on tasan se määrä, mitä omat syö; on vaikka ostettu jokaiselle oma pakastepizza. Mutta jos ruokaa on, niin miksei vieraille tarjota? Vaikka olisivatkin lasten kavereita.



Oma lapsi on vasta vuoden, mutta kyllä meillä lapsuudessa kaverit olivat tervetulleita ruokapöytään; niin koulukaverit kuin naapuritkin. Yhdessä välin mun äiti oli työttömänä jonkin aikaa ja leipoi silloin joka päivä ison satsin sämpylöitä: kaikki naapuruston pikkukoululaiset tulivat niitä sitten meille syömään. Totta kai saivat olla meillä iltapäivät, jottei yksin tarvinnut kotona olla. Missä ihmeessä on yhteisöllisyys nykyään?



Osa mun lapsuuden ystävistä on mun äitinikin ystäviä. Noin parikymppisinäkin saattoivat käydä äitini luona kahvilla, vaikka itse asuin jo toisessa kaupungissa. Meille oli aina kaikki tervetulleita, olihan se meidän lastenkin koti, ei vain äidin (tai vanhempien, jos niitä olis kaks). Ja vieraille yleensä on tapana tarjota. Ihan käsittämätöntä, jos ei ole mitään vieraanvaraisuutta. Eikö voi omastaan jakaa? Ja ei voi oikeasti olla rahastakaan kiinni parin muksun syömiset, jos meidän työttömällä velallisella (oma firma meni konkurssiin lamassa) yh-äidilläkin oli varaa ruokkia meidänkin kaverit, jos he meillä olivat. Aika usein olivatkin. Kyllä meille oli tervetullut vaikka joulupöytään.



Ihan uskomatonta, ettei yhtään välitetä lapsen kavereista. Tosiaan ymmärrän, ettei erikseen osaa varautua, mutta jos ruokaa riittää, niin miksei vieras saa syödä? Ja minä en siis oleta, että joku ruokkisi mun lapseni, ei kysymys ole siitä. Vaan siitä, että totta kai lapsen kaverit saavat tulla meille ja syödä meillä, ihan niin kuin omatkin kaverini saavat. Yleensä mun kaverit ei kyllä juo kuin kahvia ja joku saattaa leivän ottaa. Vaikka olisin jotain vierasvaraa hankkinut, niin silti haluavat yleensä kahvin vain. Mutta toki tarjoan ruokaakin, jos joku sattuu ruoka-aikaan tulemaan. Ja jos ei meillä vanhemmilla ole se pakastepizzapäivä.



Ja kysymykseen: totta kai on lapselle oltava toinen lämmin ruoka! Nyt 1-vuotiaallahan on siis aika tarkatkin ruoka-ajat, mutta eihän se sitten isompien lasten kanssa samalla lailla toimi. Kahta eri ruokaa en kyllä päivässä tee, vaan muksu voi sitten syödä pilttiä toisena, jos en viitsi samaa ruokaa tarjota kahta kertaa päivässä. Joskus kyllä teen niinkin. Mutta sitten, kun on sen ikäinen, ettei viitsi enää vauvanruokia (tai niitä 1-3v) antaa ollenkaan, niin sitten on varmaan pakko tehdä kaksi eri ruokaa. Tai lounaalla edellispäivän illallista ja illaksi uusi. Ehkä se noinkin toimis, jos vaan tarpeeksi monipuolisesti sitten vaihtelee ruokia viikon aikana.

noin klo 19-20