*SYYSKUUN SYDÄNTEN VIIKKO 4*

Minulla siis laskettu aika laskurin mukaan 15.9, mutta esikoisella ainakin la siirtyi jonkin verran epäsäännöllisen ja pitkän kierron vuoksi. Joten myöhemmin varmaan tulee olemaan ja esikoinen meni myös muutaman päivän yli kunnes käynnistettiin, eli tavoitteeni on että pikkukakkonen syntyisi kuitenkin syyskuun puolella :)



Täällä ei vielä yhtään raskausoiretta.. Siksi onkin niin epäuskoinen olo. Esikoista odottaessani jo ennen testiä oli monta oiretta, mutta nyt ei mitään. Siksi en jaksa uskoa olevani raskaana, enkä sen vuoksi ole vielä neuvolaankaan soittanut. Ensin pitää ymmärtää tilanne itse, ennen kuin soitan neuvolaan.



Meillä lapsille tulee siis erittäin pieni ikäero, vuosi ja kuukausi. Joten voimia tullaan kysymään ensi syksynä, mutta eiköhän niitä aina jostain saa.

A-J: meillä tulee siis olemaan saman ikäiset lapset, sinulla muistaakseni tyttö 08/08, minulla poika 08/08. olen lukenut 08 vuoden elotähkien kuulumisia jo odotusajasta lähtien mutta sinne en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Mutta täällä siis nyt..



nyt flunssainen esikkoni heräilee, täytyy mennä..



terveisin Viuhti 6+0??

Ihanaa, ko pitkästä aikaa sataa lunta. Tätä on taas ootettu :)



Kaikille uusille teretulemasta turisemaan :)



*Fessuli* Minkä ikäinen sulla on tää esikoinen?



*Hassuliini* kyseli paikkaa, mistä on - mie taijan olla tällä hetkellä ainoa Lapin läänin edustaja?!



Ja sitten aiheeseen lapset pienellä ikäerolla. Meän perheessä on pojat 99 ja 96 sekä tytöt 07/07 ja 08/08 ja tulokas sitten 09/09 eli pienet on nuorimmaisten ikäerot - vuosi ja kuukausi aina seuraavaan ;) Ja sanoisin tuohon jaksamisasiaan, että se on niin paljon omasta asenteesta kiinni ja siitä, että osaa pyytää tarvittaessa apua/omaa aika. Esmes ite me ollaan nää lapset haluttu näin tiheellä tahdilla ja jos ennen raskautumista on miehen kans keskusteltu pitkään siitä, että miten asiat muuttuu ja mihin pitää panostaa tulevaisuudessa. Meän 2keskinen aika on varmasti kortilla, mutta jokapäiväiset teot ja eleet kertoo paljon ja ainahan on yöt tai päikkäriajat ;) Kyllä elämä kantaa *Lily* ja kyllä sie jaksat :)



*Viuhti* Moimoi! =) Minä päivänä poikasi syntyi ja miten muuten on mennyt oman Elotähkän kanssa?



Nyt taijan mennä keittään kahvit - meillä isä ja tyäret simahtivat kaikki eli hieman laatuaikaa itelle. Kahvia ja nettiä! Ai joo ja mulla on nyt hajuaisti terävöitynyt aivan mahottomasti. Mies tuli töistä ja sanoin hänen haisevan tupakalle, vaikkei hän ite ees polta...

Ilmoittaudun varovasti porukkaan mukaan, viikkoja nyt 4+5 ja laskurin mukaan LA 24.9.

Tulossa olisi kolmonen ja ikäeroa esikoisiin useampi vuosi, joten kaikki vauva-jutut on ihan unohtuneet... Toivottavasti kaikki palaa taas pian mieleen :)



Tullaan tutuiksi!



Terkuin, Manna

Kirjoittelempa nyt tänne, kun Pikkukakkosten pino on vajonnut jonnekin hiljaisuuteen :)



Monilla on ollut paljon oireita alkuraskaudessaan. Minullakin oli vielä vähän aikaa sitten vaikka mitä erilaisista vatsakivuista turvotukseen. Nyt ei ole muutamaan päivään ollut muuta kuin PALELU. Kamalan kylmä koko ajan!



En tunne oloani erityisen "raskaaksi", ja toivonkin että pääsisin tässä raskaudessani yhtä helpolla kuin ensimmäisessä. Helpomman synnytyksen voisin kyllä ottaa :P (tarjontavirhe + imukuppi).



Meillekin on tulossa melko pieni ikäero, 1v 7-8kk. Hyvä niin :)



Mami_08, n.rv6-7

ja hei uusille ja vanhoille.



Olen pahoillani tstä omanapaisuudesta, mutta nyt annan tulla: Eilen siis tuli todella todella vähän vaaleaa punaa valkkarin seassa. Se loppui melkein ennen kuin alkoikaan, eli oli tosi pientä, mietin jo kuvittelinko vain. No sitten tänään tuli pyyhkiessä pikkuisen ruskeaa, joka sekin loppui. olen tarkistanut koko ajan ettei se vain jatku. :) Toki se huolestuttaa, mutta viimeksi ainakin keskenmenossa vuoto alkoi kirkkaalla punaisella vuodolla, joka oli kyllä vähäistä, ei mitään ruskeaa tuhrua.. No, tiiän, ettei mitään voi tietää ennenkuin tietää, että aika näyttää. Mutta minusta tässä on kuitenkin kaikki ainekset onneen, vai mitä olette mieltä?



Tein tänään vielä raskaustestin, koska tahdoin jotain hyviä uutisia tälle päivälle, ja todella vahva plussa tuli. :) Se sentään ilahdutti, vaikkei se toki tämänhetkistä tilannetta kerrokaan.



Lisäksi laskin, että kun ovulaatio oli mittarissa plussana kp23, ja se tulee siitä 2vrk sisään, niin nyt olisi dpo 13-14, eli voisi olla kuukautisten aika.



virva, omanapainen nainen, anteeksi siitä! Huoli vie voiton. :D

rv 5+2 (pitkän kierron takia alkio vastannee rv 4+2)

Joku mainitsi, että täällä on useampi hoitoalan immeinen. Joo minäkin kuulun näihin hulluihin raskaan työnraatajiin. Ei 12 tunnin työpäivässä oo kyllä mitään järkeä! Korvien välissä ei liiku enää mitään, eli jos jutut on vähän sekavia niin suokaa anteeksi..



Tervetuloa kaikki uudet, ainakin bongasin Maikin, Hassuliinin, Lily76:n, Viuhtin ja Mannaryynin. Manna oletkin jo "tuttu" tuolta kuumeilupuolelta :) Kiva kun liityit porukkaan.



Mulla ei olotilassa muutosta. Kahvinjuonnin olen jättänyt aikalailla pois, ei vaan maistu. Joka aamu on vähän edellistä ällömpi olo, mutta ei vielä mitään kamalaa. Sitä ekaa pöntön halausta siis odotellessa.

Meillä ikäeroa edellisillä on puoltoista vuotta, ja samaan aikaan rakennetiin.Nyt toivon voivani nauttia odotuksesta ja vauva-ajasta ilman mitään muita "rasitteita". Kakkosen aikaan oli aika rankkaa, mutta silti vauva-aika on ihan positiivisena mielessä :)



Nyt taas jo peti kutsuu, johan kello onkin yli ysin. Joten kauniita unia kanssasisaret!

ups aloitin vahingossa uuden keskustelun mutta kopioin tekstini tänne...

Hei.

Mulla on tänään viikkoja tasan viisi. Jännittää kovasti oireet ollu niin erilaisia kuin viimeraskaudessa. Perjantaina alkoi kova selkäkipu joka painottuu etenkin yöaikaan etten nukutuksi saa, viimeyö oli ihan tuskaa. Kipu ollut niin kovaa että heijastuu etupuolelle etten saa kunnolla hengitetyksi. On kellää muulla ollut kkovaa selkäkipua näin alkuvaiheessa?? Maanantaina ja tiistaina myös oksennellut, mikää ruoka tai juoma ei ole oikein pysynyt sisällä... ?:|

Tänää menos lääkäriin et onhan masussa kaikki ok et sais sen suhteen mielenrauhan...

Täällä pk-seudulla ihanasti satanut lunta viime yönä. Mieskin myöhästyi töistä kun meni niin kauan autoa puhdistaessa. Sisällä vaan valitettavasti joudumme koko päivän olemaan kun esikoinen niin kovassa flunssassa.



Raskausrintamalla ei mitään uutta suuntaan tai toiseen.Oireita ei siis edelleenkään.. Ainoastaan ajatukset aivan sekaisin :)



A-J: poikani on syntynyt elokuun 3. päivä. Ja ihana on meidän elotähkä..Tosi aktiivinen ja reipas poika. Nyt tosin ensimmäinen paha flunssa on tainnuttanut pojan sängyn pohjalle. Mutta ryömii jo ja viihtyy pitkiä aikoja lelujensa parissa lattialla. Pienikokoinen poika, mutta ihana ja reipas.



Nyt lähden keittelemään aamukahvia, kun vauva nukkuu jo toisia päiväunia tälle aamulle.. Taitaa pienellä olla aika huono olo.



Terkuin Viuhti

Eilen illalla nukkumaan mennessä huomasin pientä vaaleanpunaista vuotoa. Sydän pomppasi kurkkuun. Soitin lääkärille ja tuumattiin yhdessä että kun ei ole kipua eikä vuoto sen runsaampaa, odotan aamuun ja katsotaan sitten. Lupasi että naislääkäri katsoo minut tänään tk:ssa, jos vuoto jatkuu. Aamulla ei sitten enää onneksi vuotanutkaan, vain hieman vanhan ruskeaa väriä tuli paperiin.



Sama juttu oli esikoista odottaessani yövuoron jälkeen. Ilmeisesti yöt ei oikein ole hyvä yhdistelmä alkuraskauden kanssa. Mutta minkäs teet, kun ei haluaisi vielä kertoa töissä olevansa raskaana...



Kolmen vkon kuluttua on ensimmäinen neuvola, silloin tehdään ultra mahan päältä varmistukseski että sydän lyö ja montako on tulossa. Terveydenhoitaja sanoi tämän olevan riskiraskaus kun aiemmissa kahdessa raskaudessa on ollut raskausmyrkytys, migreenini on vaikeahoitoinen ja jouduin lopettamaan estolääkityksen. Onneksi ikä ei vielä tuonut riskiä, olen 33v.



Tällä kertaa odotan vauva-ajasta helpompaa kun 6v ja 7v lapsukaiset auttelevat innoisssaan=)



Olen odottanut etomista ja hajuherkkyyttä, ne olivat voimakkaita edellisissä raskauksissa. On vieläkin niin epätodellinen olo, mutta toisaalta eihän joka raskaudessa olekaan samoja oireita... Ja palelu, rintojen arkuus sekä tietenkin testin kaksi viivaa ovat varma merkki raskautumisesta...

Mukavaa, että on näin monta toista tai kolmattaan odottavaa. Ja erityisen ihanaa on, että täällä on useammalla tulossa (tai on aikaisemmin tullut) seuraava pienellä ikäerolla! Saa sitten vinkkejä aikanaan parempaan jaksamiseen. :)



A-J, meidän esikoinen syntyi 04/08 eli ikäeroa tulee 1 v 5 kk. Toiveita on, että hän söisi jo itse edes auttavasti vauvan synnyttyä. Siskon puolitoistavuotias syö jo itse. Puolet ruoasta on ruokalapussa, mutta kuitenkin..... Ainakin sormisyötäviä voi tarjota hänelle, jos ruoka-ajat osuvat samaan aikaan. Vauvathan syövät yhtä mittaa, että helposti voi joutua ruokkimaan molempia yhtä aikaa.



Potallekin ollaan laitettu poikaa jo pari kuukautta. Ei sillä vielä monta vaippaa ole säästänyt, kun on niin paljon vaatetta päällä näin talvisaikaan, ettei ehdi riisua riittävän nopeasti. Ehtii usein tulla viiru vaippaankin. :) Toisinaan saadaan kuitenkin pelkkä pisukin pyydystettyä pottaan.



Onko joku miettinyt, että laittaisi esikoisensa (tai vanhemmat lapsensa) tarhaan osa-aikaisesti aluksi, kun vauva on syntynyt? Me olimme jo ehtineet täyttää hoitopaikkahakemuksen, ennen kuin sain tietää olevani raskaana. Sitä ei ole vielä vedetty pois, ja siksi mietin tuota. Tietenkin olisi ihanaa pitää esikkokin kotona, kun olisi mahdollisuus. Toisaalta pelottaa, miten aika riittää molempien huomioimiseen. Riippuu varmaan paljon vauvan luonteesta. Tarhassa esikoisella olisi leikkikavereita edes parina kolmena päivänä viikossa.



Täytyy mennä nyt laittamaan kahvia, kun poju on vihdoin päikkäreillä. Muskarin jälkeen oli niin vauhti päällä, ettei meinannut nukahtaa, vaikka väsy oli selvästi kova.

Käytiin tyären kans kolaamassa pihaa, mutta taas sataa eli illalla uusiksi - onkin hyvä kuntoilumuoto toi pihankolaus, ko hiki nousee pintaan :)



Ja taas saa tervetulleiksi toivottaa uusia, ainakin *Mannaryyni ja Cesi,*



*Virvaliekki* Eikös sitä puhuta, että just menkkojen aikoihin voi vuotoa hieman esiintyä ja sitten, jos sulla on tullut jotain vanhaa verta, nii ei tartte olla huolissaan - näin mulle on kerrottu :)



*Viuhti* Teillä on noin kolmisen viikkoa vanhempi tähkä siellä :) Ja mainiota on, että teillä jo ryömitään. Ei meillä vielä..



Täällä ei mitään uutta oikeastaan, paitsi että taijan mennä tyttärien kans päikkäreille, molemmat kun hiipuivat just unilandiaan...

...kertomaan, että meän 1,5 vee on syönyt noin 1 vuotiaasta lähtien itte, välillä tietenkin on ruuat pitkin poskia ollut, mutta nykyään tahtoo syyä aina itte. Kuitenkin mulla on oma lusikka sopassa aina mukana, ko siinä säästyy hieman aikaa ja kieltämättä eilen oli melko hauska tilanne, ko meän 1,5 vee ja 5 kk söivät yhtä aikaa potturuokaa - siinä sai taiteilla ja pomppia vuorotellen kummankin luona lusikoimassa :)



Ja edelleen meillä on vanhemmallakin vaipat, mutta en ressaa kuivaksioppimisen kanssa, viimeistään kesällä pyritään vaipoista pois. Saa pikkusisko isosiskonsa kestovaipat käyttöönsä eli meillä kaiken hulinan keskellä vielä kestoillaankin ;)



Nyt sinne unille...

Ihana lukea teidän juttuja, niistä ihanista tulevista isosisaruksista ja muusta. :)



Amalia-Joel, niinhän sitä sanotaan kuulemma, mutta kun on keskenmeno takana, niin oli jotenkin vaikea uskoa todeksi kaikki vaikka järki sanoisi mitä.



Odotan siis esikoista, olikos muita ekan odottajia? Olen hävettävän huonosti kyennyt peloltani lukemaan kaikkia juttuja! Hyi minua. :) On ollut jotenkin kamalata oottaa vuotoa alkavaksi. Vaikkei se sitten alkanutkaan, ja hyvä niin.



Kävin tänään mittauttamassa HCG-arvot, ja hienosti osui viitelukemiin, eli taisin säikähtää turhasta. Varasin samalla varhaisultran, se on 5.2. En melkiistä jaksa ootella!



Kylläpä maailma näyttää mukavalta nyt. :)



virva, rv5+3

Kirjoitan sittenkin, vaikka ajattelin unohtaa koko vauva-asian ja palata aiheeseen kun pahimmat viikot ovat takana. Mutta uhohda siinä sitten koko juttu, kun ällötys lisääntyy päivä päivältä, rinnat kipeytyy ja tosiaan haistan jopa naapurin pakasteherneet (vitsi, vitsi).

Ehkä tämä on myös jotain taikauskoa, koska minulla on ollut yksi km, jossa oli sama laskettu aika kuin nyt tästäkin. Tai ehkä ympyrä vain sulkeutuu, koska tämä kolmas on ehdottomasti viimeinen vauvamme. (kuulin itseni sanovan tuhannesti tämän saman kakkosen jälkeen)

Meillä siis kaksi suloista tenavaa, jotka luulevat että äiti ei enää vauvoja tee. Järkytys on siis aikamoinen kun joskus sitten kerromme heille.

Alkuajan ultraan en aio mennä, en mennyt myöskään kakkosesta. Esikoisesta menin, kun olin niin hermona sen kmn jälkeen. Siinä mielessä hyvä oli silloin. Nykyään mua huolettaa vaan enemmän np-ultra. Olisi niin ihana päästä jo sitä päivää lähemmäs, myös siksi, että mulla on toi paha olo mennyt ohi vkolla 9-10.

Paleltaako teitä muita? Olin lasten kanssa uimahallissa enkä voinut juurikaan poistua saunasta! Ja saunassa taas rinnat alkoivat sattumaan...

Kotona on lämmintä, mutta silti kuljen fleecevaatteiden kanssa.

Ja sitten mä itken...ihan joka asiasta, kiva kiva.



pp ja 5+0

Kävin eilen terveyskeskuksessa illalla ultrattavana kahden vuotopäivän vuoksi. Viikkoja nyt 6+3. Ei saatu kunnon näkyvyyttä, sitten lopulta kohtu näkyi, vaan ei ruskuaispussia saati sydämen lyöntejä... Sen verran otti koville, että pyysin tän päi vän sairaslomaa kun tiesin valvovani yön ja olevani itkuherkkä...



Aamulla sama lääkäri soitti, asian jääneen niin kovasti vaivaamaan, että voisinko tulla uudelleen tänään puolilta päivin niin tehdään vielä uusi uä ja hän laittaa sitten tarvittaessa keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Vuoto on niin vähäistä, että siteeseenkään ei ole koko aikana tullut mitään, vain paperiin.



Ei voi nyt sitten muuta kuin odottaa kellon käyvän nopeasti ja varautua pitkään päivään keskussairaalassa... Onneksi mies pääsee mukaan näkemään itse monitorilta miten asiat on, oli ainakin eilen erittäin vaikeaa selittää että jotain näkyi, muttei tarpeeksi!

Ihan ensiksi kovasti voimia Änkeröiselle. Toivottavasti asiaan tulee selvyys nyt uudella käynnillä, ja sydämen sykkeet löytyisivät. Millainen ultraäänilaite terveyskeskuksessanne on - voisiko 'näkymättömyys' johtua siitä?



Fessuli mietti taaperon syömisiä: meidän puolitoistavuotias on syönyt jo pitkään kaikki ruuat itse, ja ihan hienosti syöminen jo sujuukin - ruokalapusta / kaukalosta ei paljoakaan ruokaa löydy ruokailun päätteeksi. Keitot ovat haastavimpia, samoin tavalliset lasit, jos ei ole nokkamukia käytettävissä. Myös hoidossa ruokailee omatoimisesti.



Ja sitten tämän viikkoisiin ultrakuulumisiin. Ultrassa löytyi pienen pieni 'tyyppi', jonka sydän löi. Koko oli viikkoa pienempi kuin mitä kk laskettuna, mikä tavallaan selittäisi myöhäisen plussaamisen. Pienuus tietysti huolestutti minua, mutta toivottavasti syytä huoleen ei ole. Miehen kanssa puhuinkin, että nyt yritän parhaani mukaan olla onnellinen raskaanaolosta, enkä toistuvasti vain miettiä, mikä kaikki voi mennä pieleen, ja odottaa 'isompia' viikkoja. Jotenkin sitä on vaan toisen kohdalla paljon huolestuneempi - samaa ilmeisesti on havainnut moni muukin..?



Ensi viikolla on sitten ensimmäinen neuvola, jota odotan jo kovasti. Ajankohta on nyt ehkä vähän turhan aikainen, kun odotuksesta 'hävisi' viikko (alunperin olisi neuvola ollut rv9, nyt rv8). Millä viikoilla te muut olettekaan menossa ekaan neuvolaan / olette olleet ekassa neuvolassa?



Oikein hyvää loppuviikkoa kaikille! Mukavaa, kun ollaan saatu uusia odottajia mukaan. Tsemppiä kaikille vuotojen kanssa painiville.



Onneli-Orvo, 6+3

Tervetuloa uusille taas, kivaa kun on aktiivista porukkaa, silloin 2005 kun kirjoittelin heinähattujen pinossa, oli samalla tavalla aktiivista väkeä ja mukava oli kun moni oli samoissa ajatuksissa samaan aikaan :D

Änkeröiselle kovasti tsemppiä, toivottavasti kaikki kääntyy hyvin päin, voihan hyvinkin olla että olisi raskaus alkanut myöhempään kuin olettaa ja siksi on vähemmän näkyvissäkään mitään vielä. Kerrothan kuulumiset sitten kun tiedät paremmin!

Mulla on raivostuttavaa päänsärkyä, toissapäivänä oli, eilen ei ja tänään heti kun pään nostin tyynystä, kauhea kipu :( Muistelen tällaista olleen myös edellisten alkuaikoina, eli en kovemmin huolestu, tosin niskatkin on sen verran juntturassa että voi siitäkin johtua.

Onneli-Orvo, mä ajattelin ensi viikolla tilata neuvola-ajan, luultavasti varaan sen vasta rv.9+4 taikka jos sitä päivää ei saa niin menee 10+3 tai 10+4 asti. Kun kävisin nyt loppuviikosta mieluiten kun kuopus on kahtena päivänä aamut kerhossa niin menisi samalla reissulla kerhoon vienti ja neuvolakäynti sen jälkeen. Eniten odotan kuitenkin ekaa ultraa, jos tämä konkretisoituisi kunnolla koko raskaus, niin epäluuloinen on koko ajan onko siellä edes mitään. Ja kun satuin 9kuukautta-lehdestä lukemaan että rv.9 on km-riski suurimmillaan niin sitäpä tässä odotellessa ja kauhistellessa, vaikkei minkäänlaista oiretta olekaan että jälleen kävisi huonosti (taustalla siis 2 peräkkäistä km:a). Mutta eipä voi kun odotella ja toivoa parasta niinkuin meidän kaikkien :)



*helene 7+3*

Tai eihän nyt mikään aamu ole, mulla vaan käynnistymisvaikeuksia =). Sairaslomalla olen tämän viikon, joten sen takia aamu on hiukan venähtänyt.



Eka neuvolasta: täällä meilläpäin se on normaalisti siinä rv 8-9.Mähän kävin siellä jo viikko sitten viikkojen selvittämiseksi. sen verran selvisi että viikkoja ei ole vielä kovin montaa,varmuus saadaan ensi viikon ultrassa.



Huolestumisista: Mä oon kans huomannu et ekan kans raskauden otti lunkisti ja samoin synnytyksen ku ei yhtään tienny mitä tuleman pitää,toisen kans olin ihan hermona raskausajan mut synnytystä en jännittän yhtään.kolmannen kans otan taas ihan lunkisti ainakin näin alkuvaiheessa =)



Aiemmista raskauksista: eka raskaus eteni viikolle 40+2 (3725) ja toka viikolle 39+4 (3995).



Olen huomannut että melkeen kaikki syyskuiset ovat konkareita.ei ole juurikaan eka kertalaisia ilmottautunut =)



Nyt pitää mennä kattoon mitä esikoinen touhuaa,on vähä liian hiljasta =)

Toivotaan kaikille parasta epätietoisuudessaan!

Aloitin tän pinon maanantaina ja mainitsin epäuskoisesta tunteesta ja pelosta, että kaikki ei oliskaan hyvin. Sen jälkeen olo vaan paheni kun epätietoisuus kasvoi ja alkoi tulla kauheita hartiakipuja. Minä sitten tässä työttömyyden tarjoamassa vapaa-ajan ylitarjonnassa aloin selailla kaikkia keskusteluja ja tottahan sieltä löytyi paljon ikäviä tarinoita, joissa oireet sopivat oikein hyvin minun tuntemuksiini ja kauhukuvat olivat hyvin pelottavia. Tuli toissailtana oikein kova itkukin kun miehen kanssa luettiin kohdunulkoiseen raskauteen liittyviä tarinoita.



Peloissani sitten soitin neuvolaan ja sieltä käskettiin soittaa lääkäriin ja sinne sainkin päivystysajan samalle päivälle.

Tk:n lääkäri ei löytänyt mitään epänormaalia, mutta passitti minut kuitenkin naistentautien polille ja siellä piinaavan odotuksen jälkeen ultrattiin ja siellä oli kuin olikin sikiöpussi sellaisena, kuin sen näillä viikoilla pitäisikin olla! Ette usko sitä helpotuksen ja onnen tunnetta, mikä minulle tuli!



Nyt se on sitten oikeasti totta, että meille on vauva tulossa. Toivottavasti kaikki menee jatkossakin hyvin. Nyt en ainakaan taida kehittää itselleni sellaista kamalaa pelkoa, mikä minut valtasi alkuviikosta.



Tämä tarina kertoo kyllä aika hyvin sen, kuinka sitä ei ole lainkaan normaali itsensä kun on raskaana...



rv 5+4

Hyi yäk, että ihmisellä voi olla paha olo! Etoo, oksettaa ja kaikkia mahollista maan ja taivaan välillä. Pakko kohta mennä ulos lasten kans, että raitis ilman hieman auttais tähän...Pääsee taas kolaamaan, ko on tota lunta taas tullut.



*Änkeröiselle* toivotan suuresti tsemppiä ja jos tosiaan raskautesi on alkanut myöhemmin eikä sen takia vielä näkynyt mitään ultrassa - tuu kertomaan miten meni tänään, ko kävit uusinta ultrassa.



*Eka neuvola* mulla on jo ens viikolla ja kun mulla on epävarmaa toi tarkka aika, koska testi näytti plussaa vasta 2 viikkoa menkkojen alkamispäivästä, nii meinaan pyytää päästä alkuraskauden ultraan, että noi viikot tarkentuis. Menkkojen mukaanhan la ois 8.9 ja nyt ois menossa viikot 7+2 - vissiinkin ;)



*Keskenmenosta* Tosta 9 viikon rajapyykistä oon itekkin kuullut. Oma km kuitenkin tapahtui päivää ennen np-ultraa eli viikolla 12. Oli melko paskat fiilikset sillo ja seuraavan ootuksen alkuvaiheet meni pelonsekaisissa tunnelmissa, ko ootti keskenmenoa jälleen tapahtuvaksi. Kun viikot alkoi olemaan jo kaksnumeroisia, nii pelko alko helpottaan.



*Irppu* Allekirjotan täysin ton sun sanomasi, että raskaana ei todellakaan ole oma ittensä, kiitos hormoonien ;) Täällä on jo nyt pinna kireella ja seksihalut huisin nevadassa (onneksi mies kuiten jo tietää mistä on kyse ;)



Nyt pakko mennä ulos, nuorimmainen tahtoo jo ulos nukkumaan...