Aivoverenvuoto ja kooma :o(!
Hei, onko täällä kellään kokemusta aivoverenvuodosta ja sen jälkeisestä koomasta? Jonkun läheisellä ollut?
Miten kyseisestä selviää? Tietenkin on yksilöllistä mutta jos perusterve ihminen muuten ja nuorikin, mitkä ovat saumat?
Mua itkettää niin loputtomasti. Veljeni vaimo (33v) sai viikonloppuna aivoverenvuodon ja on nyt koomassa. heillä on kaksi lastakin, 4v ja 10kk ja veljeni on aivan romuna. Tuntuu todella, todella hirveälle, enkä pysty oikkein tekemään mitään muuta kuin vatvomaan tätä asiaa.
Jonkun henkilökohtaiset kokemukset tekisivät nyt terää, tuota sairaalaslangia on kuultu loputtomasti...
Anyone?
Kommentit (133)
jonka suhteen ei lähdetä tekemään toimenpiteitä, kuulostaa ikävä kyllä huonoennusteiselta.
Olen hoitanut tässä muutaman vuoden sisällä paria odottavaa äitiä, joista molemmille tuli massiivinen aivoverenvuoto, leikkauksesta ei ollut apua. Molemmilta sektoitiin lapset pois kohdusta ennenaikaisina, lapset selvisivät. Toinen äiti kuoli aivoverenvuodon komplikaatioihin ja toinen jäi pysyvästi aivovammaiseksi, pystyy kommunikoimaan mutta tarvitsee apua kaikessa.
Sai massiivisen aivoverenvuodon, heräsi parin päivän kuluttua. Lääkärit odottivat muutaman päivän leikkausta jotta tila kohentuisi. Leikkauksessa suoni sitten repesi täysin eikä mitään ollut tehtävissä. Lopullinen kuolinaika oli miltei tunnilleen viikon päästä siitä kun meni ekan kerran tajuttomaksi.
Mutta kyllä aivoverenvuodosta toki voi selvitäkin. Mulla kaksi duunikaveria on selvinnyt, tosin kummallakaan ei ollut "massiivista" vuotoa.
Teillä on nyt todella rankkaa!!
Sairaalasta joku veljen vaimoa hoitavisata lääkäreistä voi varmasti kirjoittaa sairaslomaa veljellesi ettei tarvitse käyttää lomapäiviä tms. Sen lisäksi kotona pitäisi olla koko ajan joku, joka voi huolehtia arjen sujumisesta, jotta veljesi voi keskittyä vaimoonsa ja omaan huoleensa.
ja kerron myös oman kokemukseni. Äitini sai aivoverenvuodon ja meni jo ambulanssissa tajuttomaksi. Pidettiin tarkoituksella huonon kunnon vuoksi leikkausta seuraavat viikot hengityskoneessa ja tajuttomana. Hän selvisi siitä ja hyvän kuntoutuksen myötä vasemman puoliseen halvaukseen on tullut helpotusta: kävelee kepin kanssa ja puhe yms sujuu. On myös OK ajatuksenjuoksultaan.
Jumala voi parantaa vaikka massiivisenkin aivoverenvuodon, koska hän voi herättää kuolleenkin. Minä uskon näin ja rukoilen edelleen tätä ihmettä veljesi vaimolle.
P.S. Sille hiukan isommalle lapselle kannattaisi vähän selittää tilannetta hänen tasollaan. KAikkein kamalinta lapselle on kun tietää, että äidillä on hirveä hätä (lapset vaan tietää) eikä kukaan selitä mitään.
Mummini kuoli 62 vuotiaana massiiviseen aivoverenvuotoon.
Täysin terve ja hyvinvoiva ihminen jolla moitteettomat elämäntavat ja kova kunto. Niin se vain rakas ihminen kellistyi ja kolmessa tunnissa oli kuollut.
Sairaalan sosiaali- ja kriisipäivystykseen kannattaa olla yhteydessä mikäli haluaa apua yhteiskunnalta. Yleensä sairaalaan joutuneen omaisille tästä kyllä puhutaan automaattisesti.
Tärkeää on että kriisin keskellä on joku joka pystyisi ajattelemaan asioita "kaavamaisesti" ja auttamaan ihan rutiineissa.
Toivotan voimia ja jaksamista surussanne!
Ja niinkuin melkein kaikille, täysin yllättäen. Siihen aikaan lapseni olivat 6, 4 ja 2 -v, jotka olivat kotihoidossa. Pystyin itse pyytämään apua ja pääsin samana päivänä leikkaukseen. Minuun leikkaus ei pitkällä (eikä lyhyellä) tähtäimellä vaikuttanut, ja olen siitä suunnattoman kiitollinen. Se on suoranainen ihme! Mutta kyllä apua on vaikea saada =( Kun veljesi menee hakemaan sairaslomaa, kannattaa hänen valittaa OMAA huonoa oloaan ja ahdistustaan/unettomuutta ym. Vaimon tilanteen perusteella lääkäri ei voi kirjoittaa pitkää sairaslomaa. Näin miestäni oli neuvonut heti sairaanhoitaja neurologisella teholla. Mieheni oli 2vkoa sairaslomalla, jonka jälkeen isovanhempamme hoitivat lapsia, ja minä lyhyitä aikoja jo aika pian, pidin siitä kiinni että heti lähdin liikenteeseen, vaikka postilaatikolle oli PITKÄ matka -ja vielä takaisinkin. Nuoruus on aina valttia, joten toivon ja rukoilen veljenvaimosi puolesta.
Äidilläni oli aivoverenvuoto 39-vuotiaana, ja hän oli koomassa 5 vkoa, hän heräsi ja toipui ennalleen -toipumisaika oli kyllä n.1,5vuotta. Sen paremmin en osaa kertoa hänen toipumisestaan, itse kun olin siihen aikaan kymmenvuotias, niin en muista.
Meillä tämä on siis perinnöllistä, niinkuin se on 10% tapauksista. Kauheaa tietää, että on tämä voi olla aikapommina myös meidän kolmella lapsella. He toisaalta pääsevät päänkuvaan 30-vuotiaina, jolloin voidaan hyvässä lykyssä tehdä ennakoiva leikkaus.
Pidä meidän ajantasalla!
tule kuin silloin, jos naisella on perinnöllinen verisuonivika tai sitten jos hän polttaa tupakkaa.
sen verran, että äitini vuoto (vaikeassa kohdassa) leikattiin kirurgisesti, eikä heräämiseen/ toipumiseen kukaan enää uskonut! Pidä toivoa niin kauan yllä kuin sitä on olemassa!
tule kuin silloin, jos naisella on perinnöllinen verisuonivika tai sitten jos hän polttaa tupakkaa.
Tsemppiä ap:lle, toivotaan parasta.
riskiä aivoverenvuotoon, mutta se ei sinällään aiheuta sitä!!
teidän kaikkien puolesta. Voit laittaa rukouspyynnön myös esim. rukousystävät ry:n ja rukouspalvelun sivuille. Toivon ja rukoilen että kaikki menee hyvin, halaus!
Minun 8-kymppisellä teräsmummollani oli suuri kallonsisäinen verenvuoto reilu vuosi sitten. Meni todella huonoon kuntoon, mutta muutamassa päivässä helpotti leikkauksen jälkeen kun paine aivoista oli poissa.
Nykyään ei huomaa mitään vuotoa olleenkaan.
Eikö veljesi vaimolta voida poistaa aivoja painavaa verta pois? Vieläkö vuotoa tulee lisää?
tosin ei mennyt tajuttomaksi eikä koomaan. Hänet leikattiin ja on toipumassa normaalielämään.
Voimia teille!! Seuraavat päivät ja viikot ovat kriittisimmät, toivottavasti veljesi vaimo tulee toipumaan.
Jos veljesi asuu lähellä, niin voit auttaa häntä arjen asioissa ja lasten kanssa. Siitä saa voimia itselleenkin kun kokee edes jollain tavalla olevansa hyödyksi.
Jos nuoret ihmiset ei tupakoisi ei tulisi niin paljon nuorten ihmisten aivoverenvuotoja.
Tupakanpoltto lisää riskiä aivoverenvuotoon, mutta se ei sinällään aiheuta sitä!!
Jos nuoret ihmiset ei tupakoisi ei tulisi niin paljon nuorten ihmisten aivoverenvuotoja.
Tupakanpoltto lisää riskiä aivoverenvuotoon, mutta se ei sinällään aiheuta sitä!!
Mutta on aivan älyttömän tahditonta tulla tähän ketjuun syyttelemään aivoverenvuodon saanutta siitä (verenvuodon syy ei varmaan ole ap:lle se tärkein asia juuri nyt) ja lisäksi on aivan ääliömäistä väittää että vain tupakoijat ja ne joilla on perinnöllinen verisuonten epämuodostuma voivat saada aivoverenvuodon (esim. korkea verenpaine voi aiheuttaa sen, ja kenelle tahansa voi tulla aneyrysma joka puhkeaa esim. vaskuliitin seurauksena). Eli naisenkin aivoverenvuodon takana voi olla monta eri syytä, ja suuri osa niistä EI todennäköisesti ole potilaan itsensä aiheuttamia...
tuntuu niin kurjalta erityisesti pikkuisten lasten vuoksi. Toivottavasti veljesi vaimo toipuu hyvin.
Miten tama tapahtui? Oliko kipua vai tapahtuiko yllattaen? Miten sai apua?
Jos nuoret ihmiset ei tupakoisi ei tulisi niin paljon nuorten ihmisten aivoverenvuotoja.
Tupakanpoltto lisää riskiä aivoverenvuotoon, mutta se ei sinällään aiheuta sitä!!
Mun veljeni poltti kyllä, mutta nuo työkaverit eivät kumpikaan koskaan. Nainen oli 32 saadessaan aivoverenvuodon eikä ole koskaan polttanut (inhoaa sitä) eikä käytä alkoholiakaan. Mies oli aivoverenvuodon saadessaan noin 50, ei koskaan polttanut ja alkoholi rajoittuu hyvin vähään viiniin ruuan kanssa. Kiva siis syyllistää.
Meillä on tuo sukurasitteena. Minä hain tk:sta lähetteen, selitin siellä tilanteen, ja sen kautta pääsin kuvaukseen. Isäni sisaruksille tuota tarjottiin ja suositeltiin siinä yhteydessä kun isoäidilläni oli ollut SAV, he eivät kuvauksiin halunneet.
Teillä on selvästi sukurasitetta, suosittelen lämpimästi tutkimuksiin hakeutumista!