Oletko koskaan ollut nälkäinen siksi, että ei ole ollut rahaa?

Kerran opiskelijana. En voinut tehdä kesälomalla tenttejä, ei ollut mahdollista, joten en saanut opintorahaa kesällä. Ei ollut säästöjä kovin paljoa ja työpaikka peruuntui, johon oli tarkoitus päästä.



Kaksi kuukautta raha riitti vain vuokraan. Ruokaa ostin sen verran, että tein ison kattilan keräkaalista ja jauhelihasta sekä perunoista ruokaa ja laitoin pakastimeen. Söin kaksi kuukautta tätä kaalta ja näkkileipää, juomana vettä. Kaveri tarjosi kerran lihakastiketta kun kävin vieraisilla.



Oli kamala kesä sen voitte uskoa. Nälkä oli kamala ja laihduin yli 10 kiloa. Sossusta en saanut mitään kun olin opiskelija. En voinut lainata keneltäkään, en halunnut ja varastamaan minusta ei ole. Kirpparipöytään ei ollut varaa ja kaniin en kehdannut mennä.

Opintolainaa en saanut ja oma suku oli liki tuhannen kilometrin päässä.

Minä olin ammattikoulussa ja mies intissä, minulla ei ollut viikolla rahaa käydä kaupassa vuokran ja laskujen jälkeen, viikonlopuksi säästin 30mk mikä jäi viikon jälkeen että saatiin syötyä jotain miehen kotilomilla. Arkisin söin vaan yhden koulun tarjoaman ruuan ja muuten join vettä nälkään. Äitini tuli kerran jonain pääsiäispyhänä kylään ja toi bebeleivokset eikä tajunnut että se leivos oli päivän ruokani kun koulusta oli silloin vapaapäivä:D koulun lounaalla söin sitten sikamaisia satseja ja hamstrasin näkkäreitä taskuun.

koska ruokaan on aina riittänyt rahaa, vaikka muuten sitten olenkin köyhäillyt, esim. opiskeluaikana välillä jätin bussilipun hankkimatta yms., mutta söin silti aina tarpeeksi. Halpaa ruokaa tosin, mutta riittävästi.

Exän mielestä tuhlasin liikaa rahaa ruokaan, joten hän piti tarkasti kirjaa siitä, mitä kulutin. Asuimme ulkomailla ja hänen mielestä rahat oli hänen. Pidin aina huolen, että lapsille riitti ruokaa (ja hänelle, etten saanut turpaan). Piilottelin kolikoita,jotta sain edes leipää itselleni, jota söin salaa. Laihduin parissa kuukaudessa vaarallisen alipainoiseksi, johon exä totesi, että olen kuvottavan laiha, miksi en syö...Niin sairasta,että nyt ei voi kuin nauraa.

nuorena ollut yhden kesän yhteiskunnan ulkopuolella,ei asuntoa eikä mitään tuloja..asuin ulkona ja kavereilla..onneksi kesällä löytyi aina joku pullo niin sai esim.yhden jugurtin sillä=(

Erotessani jäin yh:ksi ja silloin näin nälkää,lapsille oli just ja just ruoka ja onneksi kesällä ilmainen puistoruokailu..olin masentunut ja en uskalatanut edes hakea apua=(Onneksi ei ole tarvinnut nähdä nälkää vuosiin=)Nytkin voi olla välillä tiukkapäivä,mutta se tarkoittaa että kaapissa aina edes puurohiutaleita=)

viimeistelen opintoni (opiskelija) ja olen yksinhuoltaja, jolla on vain kaksi tukikuukautta jäljellä (neljä menee pakostakin), joten kahden kuukauden tuki + laina venytetään riittämään neljäksi kuukaudeksi. Lapsilta en halua säästää, joten itse noin kaksi viikkoa sitten siiryin menetelmään "syön vain kerran päivässä". Maha ei ole vielä tottunut ja nälkä kiusaa, vaikka tiedän että tuolla ruokamäärällä selviän kyllä vuoden loppuun, joilloin opinnot toivottavasti paketissa ja voin mennä töihin. Ruokakasseja pitäisi hakea, jos sitten raaskisi niistä itsekin syödä. Sosiaaliin voi mennä kysymään, kun on konkurssissa, mutta aika nivasti suhtautuvat opiskelijoihin. Voisinhan vaan olla kotona yhteiskunnan elättinä, joten ihan oma valintani.