Vauva isälle erossa?
Meillä on väistämättä ero edessä ja olen vakavasti pohtinut, että kaikki lapset, myös vauva (7kk) jäisivät isälle. Kaksi vanhinta ovat ihan itsekin sanoneet haluavansa jäädä isälle. Yksi suurimmista syistä on, että isä on käytännössä hoitanut vauvan tähän asti. Minä vietin synnytyksen jälkeen ensimmäiset kuukaudet sairaalassa ja sen jälkeen pääsin kotiin, mutta vielä 1kk sitten olin lähes täysin vuodepotilas. Lisäksi minulla on diagnosoitu vaikea/syvä masennus enkä näistä syistä todellakaan kykene pyörittämään arkea yksin.
En tiedä onko tämä oikea paikka tätä edes kysellä kun täällä tunnutaan ajattelevan, ettei lasta voi jättää isälleenkään kun vasta 1v iässä.
Käyn täällä välillä lueskelemassa näitä juttuja ja monien mielestä äiti ei sais kaivata omaa aikaa vaan pitäis olla koko ajan vauvan kanssa.
En myöskään kaipaa syyllistämistä, ero on väistämätön, mutten jaksa alkaa ruotia täällä eron syitä. Eivät kuitenkaan ole heppoiset.
Kommentit (51)
Ei nyt ole eron paikkaa vaan sun pitää tulla terveeksi!
ainakaan aloituksen perusteella. Jos niin luette niin lisäätte omia ajatuksia viestiin.
"Kaksi vanhinta ovat ihan itsekin sanoneet haluavansa jäädä isälle. Yksi suurimmista syistä on, että isä on käytännössä hoitanut vauvan tähän asti".
"minulla on diagnosoitu vaikea/syvä masennus enkä näistä syistä todellakaan kykene pyörittämään arkea yksin".
Olet kuitenkin sitten eroamassa, miten selviät omassa arjessasi?
"...monien mielestä äiti ei sais kaivata omaa aikaa vaan pitäis olla koko ajan vauvan kanssa".
Isä on hoitanut ennenkin, ei osaa arkea pyörittää ja haluaa omaa aikaa. Missä se olikaan se lapsien parhaan ajattelu, minusta ap kyllä ajatteli itseään. Se, että lapset menee isälle on tietysti lasten parasta, mutta en nyt korottaisi ja kehuisi suotta olemattomista ansioista.
Oman ajan haluamisen vuoksi ja siksi, että ei lasten kanssa pärjää arjessa halutaan erota ja lapset isälle hoidettavaksi?
ainakaan aloituksen perusteella. Jos niin luette niin lisäätte omia ajatuksia viestiin. "Kaksi vanhinta ovat ihan itsekin sanoneet haluavansa jäädä isälle. Yksi suurimmista syistä on, että isä on käytännössä hoitanut vauvan tähän asti". "minulla on diagnosoitu vaikea/syvä masennus enkä näistä syistä todellakaan kykene pyörittämään arkea yksin". Olet kuitenkin sitten eroamassa, miten selviät omassa arjessasi? "...monien mielestä äiti ei sais kaivata omaa aikaa vaan pitäis olla koko ajan vauvan kanssa". Isä on hoitanut ennenkin, ei osaa arkea pyörittää ja haluaa omaa aikaa. Missä se olikaan se lapsien parhaan ajattelu, minusta ap kyllä ajatteli itseään. Se, että lapset menee isälle on tietysti lasten parasta, mutta en nyt korottaisi ja kehuisi suotta olemattomista ansioista. Oman ajan haluamisen vuoksi ja siksi, että ei lasten kanssa pärjää arjessa halutaan erota ja lapset isälle hoidettavaksi?
Masentunut ihminen voi kokea itsensä huonoksi, tarpeettomaksi, helposti korvattavaksi, kykenemättömäksi, apaattiseksi ja ajattelee eroa, vaikka ei terveenä sitä haluaisi. Olettaa muiden tulevan paremmin toimeen ilman häntä. Monesti sellainen ihminen vain haluaa pois jonnekin paeta, ei jaksa.
Tietysti kannattaa hoitaa ensin masennus pois ja sitten katsoa vasta lopullista eroa.
jos ei itse ole kykenevä hoitamaan arjessa lapsia ja haluaa erota että joku muu hoitaa lapset. Aika taakka on isälle hoitaa pieni vauva, käydä töissä, hoitaa muut lapset ja selvitellä erokin. No pääasia, että äiti saa masennusta hoitaa ja omaa aikaa. Mielestäni ero ei tuossa tilanteessa ole kovinkaan järkevää ja vaikean masennuksen yhteydessä ei järjen käyttö toimi sillä alalla parhaalla mahdollisella tavalla. Kun lapsia on niin niistä on otettava vastuu eikä lykätä maailmaan juuri ennen eroa miehen hoidettavaksi.
kun et tiedä eron syitä.
Ei nyt ole eron paikkaa vaan sun pitää tulla terveeksi!
Masentuneena et jaksa yksin lasten kanssa eikä lapsia sovi erottaa toisistaan.
Onko mies lähdössä, eli onko sinulla mitään vaikutusmahdollisuuksia eroon? Onko mitenkään mahdollista sopia että yrittäisitte ns kulissiliitossa pari vuotta ja "jakaisitte" lapset vasta kun olette molemmat henkisesti kunnossa. Hakeudu psykologille, saat keskusteluapua ja ehkä lääkityksenkin masennukseesi.
Vaikkei liitollanne olisi tulevaisuutta, lasten vuoksi voisitte yrittää asua samassa paikkaa kunnes olet taas voimissasi ja täysin kykenevä sinkkuäidiksi. Epäreilua lapsille jos joudut luopumaan heistä jotta saisitte eron pari vuotta nopeammin. Ja ymmärrän hyvin, ettei ero välttämättä ole mitenkään sinun ratkaistavissasi?
Voimia Ap:lle!
eli avioero ei ole vättämätön ja jos hän on masentunut hän ei edes osaa miettiä.
eli nyt seis!
kun et tiedä eron syitä.
Ei nyt ole eron paikkaa vaan sun pitää tulla terveeksi!
eli avioero ei ole vättämätön ja jos hän on masentunut hän ei edes osaa miettiä.
eli nyt seis!
kun et tiedä eron syitä.
Ei nyt ole eron paikkaa vaan sun pitää tulla terveeksi!
Älytöntä miten ventovieraat sanoo ap:lle että tällä ei ole oikeutta erota. Koska syytä ei ole edes kerrottu, on mahdoton tietää onko ap:llä edes sananvaltaa koko asiaan vai onko ollut ilmoitusluonteinen juttu.
No silloin olisi ap:stä kiinni.
Ehdotin vain eron syyksi, koska harmittaa että masentunutta ihmistä tuomitaan tietämättä edes mitään hänestä. Todella moni sanonut että ap tekee väärin kun eroaa. Eihän me edes tiedetä haluaisiko ap todella eroa vai onko vain pakko.
36
mutta masentuneena eroaminen on tyhmä ratkaisu. Tiedän itse kun on masentunut niin järki ei kulje ja toimii aivan päättömästi.
ratkaisuja, vaikka heillä ei ole aavistustakaan eron syistä.
Oikeesti, miten te kehtaatte!!??!!
ja tässähän me olemme vain apn tiedon varassa.
Masentuneena et jaksa yksin lasten kanssa eikä lapsia sovi erottaa toisistaan.
Onko mies lähdössä, eli onko sinulla mitään vaikutusmahdollisuuksia eroon? Onko mitenkään mahdollista sopia että yrittäisitte ns kulissiliitossa pari vuotta ja "jakaisitte" lapset vasta kun olette molemmat henkisesti kunnossa. Hakeudu psykologille, saat keskusteluapua ja ehkä lääkityksenkin masennukseesi.
Vaikkei liitollanne olisi tulevaisuutta, lasten vuoksi voisitte yrittää asua samassa paikkaa kunnes olet taas voimissasi ja täysin kykenevä sinkkuäidiksi. Epäreilua lapsille jos joudut luopumaan heistä jotta saisitte eron pari vuotta nopeammin. Ja ymmärrän hyvin, ettei ero välttämättä ole mitenkään sinun ratkaistavissasi?
Voimia Ap:lle!
enkä pysty siihen pahemmin vaikuttamaan. Edelleenkään en jaksa alkaa käydä täällä läpi eromme syitä, mutta syyt eivät ole terveydentilassani, kuten joku epäili. Ainoa mitä voin tehdä on aiheuttaa lapsille mahdollisimman vähän muutoksia, jotta ero olisi heille helpompi.
ap
että jos kerran olet masennuspotilas, et voi olla hyvä äiti tällä hetkellä lapsille. On rakkauden teko, että lapsilla on arjessaan huolehtimassa terve ja toimintakykyinen vanhempi, tässä tapauksessa lasten isä.
Siitä on tutkimustuloksiakin, että äidin masennus vaikuttaa vauvaan.
Hoidahan itsesi kuntoon.
tasolla en hyväksy avioeroa ihan helposti, enkä oikein lasten jättämistä isälle. Mutta... Nyt pohdin asiaa vähän enemmän ja huomasin, että en hyväksy noita omalla kohdalla helposti, mutta kyllä silti olen sitä mieltä, että tilanteen mukaan pitää elää. Eli jos tilanteesi on sellainen kuin kuvailit, niin en kyllä näe syytä, miksi isä ei voisi jälkikasvusta huolehtia nyt. Sitten myöhemmi teette uuden tilannearvion. Säälittää aina avioerot kun on lapsia, mutta tietänet itse syyt ja olette varmaan arvioineet tilanteen kaikkien kannlta. Voimia!
jos ei itse ole kykenevä hoitamaan arjessa lapsia ja haluaa erota että joku muu hoitaa lapset. Aika taakka on isälle hoitaa pieni vauva, käydä töissä, hoitaa muut lapset ja selvitellä erokin. No pääasia, että äiti saa masennusta hoitaa ja omaa aikaa. Mielestäni ero ei tuossa tilanteessa ole kovinkaan järkevää ja vaikean masennuksen yhteydessä ei järjen käyttö toimi sillä alalla parhaalla mahdollisella tavalla. Kun lapsia on niin niistä on otettava vastuu eikä lykätä maailmaan juuri ennen eroa miehen hoidettavaksi.
ei pääse joka päivä edes sängystä ylös, ei jaksa tehdä ruokaa tai paljon muutakaan, käytännössä lapset olis oman onnensa nojassa.
Masennukseeni haetaan tällä hetkellä oikeaa lääkitystä ja käyn myös psykologin luona säännöllisesti.
Mieheni ei ole tällä hetkellä töissä vaan vuorotteluvapaalla ja mahdollisesti jatkaa hoitovapaalla sinne asti kunnes vauva on 1,5v tai jos minun vointini on parempi niin kun miehen vuorotteluvapaa loppuu niin nuorimmat lapset voisivat tulla minulle ja isä pääsisi töihin. Tästä on puhuttu miehen kanssa yhteisymmärryksessä, mutta haluan tämän myös kirjallisena, jos mies alkaa myöhemmin v-mäiseksi.
ap
pieninkin - ja isähän niitä on tähänkin asti hoitanut.
ja jos/kun ero on väistämätön kuitenkin.
silti mäkin mietin että masentuneena tekee usein 'vääriä' ratkaisuja. kumpi vaan osapuoli. etsii syitä muualta ("suhde ei oo hyvä, siks mul on paha olo" tai vaan "emmä pysty tähän") - olisi niin ihanaa, kun voisit sairastaa ja tervehtyä perheesi tuella.
me erottiin kun oli vakavaa masennusta, ja jälkeenpäin se oli TYPERÄ VIRHE ja palattiin yhteen. tyhmää ja turhaa sähläystä. mutta sitä ei nähnyt silloin :(
Kun sun masennus on parempi, arvioitte tilannetta uudelleen. Jos ero näyttää väistämättömältä, laitette paperit vetämään. Jos tilanne on jotenkin kirkastunut, muutat takaisin kotiin perheen luo. Paljon paljon tsemppiä ja halauksia koko palstan väeltä!
Sama neuvo oli jo tullutkin.
t Edellinen
Typerää jonkun huudella jotain bilettämisestä. Tässä äiti ajattelee lastensa parasta, tollo!