Miten teitä kuritettiin lapsena? Ruumiillisesti tms.
Kommentit (63)
Vaan äiti kostonhimoisena estää, vaikka isä anelee ja rukoilee.
Vanhempani olivat oman aikakautensa kasvatuksen uhreja ja piiskasivat veljiäni. Luulivat sen olevan oikein. Toinen veljistäni alkoholisoitui ja riehui kännissä omien lastensa aikana. Vaimo otti eron. Veljeni raitistui ja kävi terapiassa ja on nyt muuttunut mies.
Onneksi tämä äiti ei ollut yhtä kostonhimoinen vaan asiat on anteeksiannettu puolin ja toisin ja veljelläni on hyvät välit lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Olen varma, että lapsetkin olisivat surullisempia nykyään jos isä ja pappa ei saisi pitää yhteyttä heihin ja heidän lapsiinsa.
Tässä tapauksessa kärsii eniten lapset ja se lapsenlapsi, että vaimo saa kostonsa.
Rohkea veto äidiltäsi - ja aivan oikea!
Isäni piiskasi ja tukisti minua. Kun tämä selvisi äidilleni, niin erosivat. Isän kanssa en ole tekemisissä, vaikka rukoilee ja anelee, että näkisi ainoan lapsenlapsensa. Ei tule näkemään. Kosto on todellakin suloinen.
joskus kasvavat aikuisiksi ja opettelevat anteeksiannon.Minusta tuollaiset anteeksiantamattomat, kostonhimoiset ihmiset ovat pelottavia. Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Ehkä nuo piiskaukset olivat jotain ihan muuta - mistäs me se tiedetään. En minäkään mielelläni yhteyttä pitäisi jos vanhempi olisi täysi sadisti. Muistan miten haudoin kostoa joskus teini-iässä kun äiti löi minua kauhalla, vaikkakin ihan hyvästä syystä. Jos hänellä olisi ollut tapana tehdä tuota jatkuvasti, en olisi varmaan pitänyt yhteyttä myöhemmin. Toisaalta miestäni on läpsitty lapsena säännöllisesti, mutta hänellä on hyvinkin lämpimät välit vanhempiinsa, ilmeisesti siksi, että sen läpsimisen ohella on annettu halejakin.
Olin äärettömän kiltti ja arka lapsi, joka olisi seissyt vaikka päällään miellyttääkseen ja totellakseen äitiä ja isää. Siksi rangaistukset tulivat aina jotenkin puun takaa; vahingoista, ei tottelemattomuudesta. Herättivät pelkoa ja myöhemmin vihaa. Aikuisena pystyn käsittelemään asian hyvinkin, mutta lapsena pelkäsin. Ei hyvä.
Rangaistukset tulivat usein täysin yllättäen. Välttämättä ei edes sanottu mitä tein väärin ö_ö
Olin aivan hirveän kiltti, arka ja tunnollinen lapsi ..ja aivan pihalla niiden rangaistusten kanssa.
Piiskaa Äitiltä äiti haki yleensä vitsan hain itse muutaman kerran äitin pyynöstä hain piiskan mielelläni tiesin mitä sain piiskaus tapahtui kahtenkesken pienenä olin äitin vasemmassa kainalossa pylly paljaana ensaanut käsiä piiskan eteen 8vuotiaasta olin sylissä annoin äitin piiskata envastustellut 13v äiti meinasi antaa remmiä pyysin piiskaa sain myös jatkossa piiskaa viimeisen kerran15V.
otti pesukoneen harmaan letkun ja sillä antoi selkään. En muista syytä.
selkäsaunoja isän vyöstä, tukkapöllyä ja luunappeja, sekä yleistä nolaamista ja juuri mitä joku toinenkin mainitsi, aina piti muistaa ääneen mainita kuka tuo leivän pöytään ja antaa syntymäpäivälahjat. Olin ainoa lapsi. Isäni hiiltyi milloin mistäkin ja purki oman pahan olonsa minuun fyysisinä rangaistuksina, ja kerran tappelimme kun olin 16. Yleensä aina rangaistus tuli epäreilusti ja epäoikeudenmukaisesti.
Lapseni tapaavat vain etäisesti ja meidän vanhempien kanssa minun vanhempiani, isäni on henkisesti uhkaillut lapsiamme kun olivat 2,5 -v ja 5-v.
Olen aikuisena ottanut fyysiset rangaistukset puheeksi isäni kanssa ja hän kielsi ne täysin...
70-luvulla siis varhaislapsuuttani vietin.
Mitä meistä on tullut vapaan kasvatuksen lapsista, joita on kuitenkin kuritettu mennen tullen...t.37v
vanhempia, jotka eivät hakkaa lapsiaan.
Saimme sisareni kanssa tukkapöllyä ja luunappeja.
sain tukkapöllyä eli hiuksista otettiin tiukka ote ja kuljetettiin esim. parvekkeelle, vähän riepoteltiin hiuksista ja pidettiin kämmentä suun edessä etten voinut rääkyä. Oli kyllä hirveä tunne kun ei saanut happea (lapsi itkee ja kiljuu täyttä kurkkua ja pitäisi hengittää nenän kautta kun suu tukitaan, tosi vaikea rauhottua niin nopeasti. Jos ei rauhotu niin ei saa happea).
Muuta en muista, luulen ettei ollut muuta.
Kiellettin jotain. Joskus sain luunappeja, rystysille. Kerran sain tukkapöllyn, olin jo aika iso, olin kyllä aika ilkeä. Muuten mua ei ruumiillsesti rangaistu. Isoveljeni sai aikoinaan vitsaa, mutta mä en
isän vyöstä persuksille, ja tukkapöllyä
Mikä muuten olikaan se vuosi kun lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin laissa? Oliko 70-luvulla vai milloin?
Olen yli 40-vuotias ja tuolloin kurittaminen oli aika yleistä.
Minusta kasvoi tasapainoinen ja empaattinen aikuinen, jonka ei tarvitse "siivota" pään epäjärjestystä näin aikuisena pois.
Tukkapöllyä, luunappeja, huutoa. Äiti ei huutanut kyllä.
risupiiskaa, vyöpiiskaa, tukkapöllyä. Rääyin aina jostakin ja vanhemmat eivät halunneet keskustella tai huutaa vaan ottivat kovat toimet heti. Usein itkin omassa huoneessanii ja sattui. Oon 70-luvulla syntynyt.
hyppynarulla, käsilaukun remmillä ja koiran talutushihnalla. Joskus tuli tukkapöllyä. Mahdollista henkistä kurittamista on vaikeampi arvioida, sillä toisella vanhemmistani on mt-ongelmia.
mutta oli niin tiukka kuri ettei edes uskallettu tehdä yhtään mitään. Vähänkin meteliä niin isä sai hiljaiseksi ihan jo katsomalla.
Ja ihan normaaleita aikuisia meistä kaikista on tullut. Ja isän kanssa ollaan kaikki tekemisissä paljon.
nolaamalla, tukkapöllyä, retuuttamalla nurkkaan. Meillä jäähynurkka ei perustunut ikävuosiin, vaan rangaistusaika oli aina 60 minuuttia. Isä aina naureskeli että "sen jälkeen noi rupee oleen vähän kiltimpiä, ainakin vähän aikaan". Nolointa oli meidän lasten haukkuminen vieraille, eli nöyryyttäminen kuristuskeinona. Piti myös vastata, kun toi leivän kotiin ja kuka oli ostanut jotain tavaroita, vaikka lelun. Sitten piti sanoa häpeävänsä tuhmaa käytöstään sellaista hyväntekijää kohtaan.
Tukkapöllyä harvemmin, koska se ei tehonnut. Mulla oli kova pää. Aina tuli aiheesta (olin kauhean villi) ja parin varoituksen kanssa. Vanhempani olivat erittäin johdonmukaisia kasvatuksessaan ja toimivat erittäin hyvin. Muhun nyt vaan piti käyttää ns. rankempia keinoja kuin johonkin muuhun. Meillä on erittäin lämpimät välit.