Olenko ainoa, joka on lapsettomuushoitoja vastaan?

Huuuuuuiiii millaisia vastauksia ap on saanut!



Minä ajattelen lapsettomuushoidoista niin, että ne ovat itseasiassa aika lähellä aborttia. Hoitojen nimiä en tiedä, mutta puhun sellaisesta, jossa alkioita istutetaan kohtuun. Useinhan kaikki alkiot kuolevat. Ja sitten joskus taas "liian moni" jää eloon ja vaikkapa kolmoset alkaisivat kasvaa, niin sitten niistä 1 tai 2 abortoidaan.



En hyväksy turhia abortteja. En siis ymmärrä monia hedelmöitettäviä munasoloja näissä hoidoissa. Taidan uskoa, että ihmiselämä alkaa, kun munasolu hedelmöittyy.



Olen myös aika paljon sitä mieltä, että jos näihin rankkoihin hoitoihin joutuu turvautumaan saadakseen lapsen, voisi ehkä olla parempi adoptoida tai jopa olla ilman lasta.



En näe eroa adoptiodun ja biolapsen välillä - pystyn rakastamaan toisen naisen synnytämää lasta ihan samoin kuin biolasta. Ne jotka eivät osaa näin rakastaa, hakeutuvat hoitoihin. Ymmärrän heitäkin -eiväthän kaikki voi olla samanlaisia.

ja meillä ei täysin varmasti olisi yhtään lasta ilman hoitoja. Miehen putket olivat tukossa todennäköisesti sikotaudin aiheuttamana ja siittiöitä piti ottaa suoraan kiveksistä. Olen siis, kuten varmaan arvaatte, ap:n kanssa lapsettomuushoidoista täysin eri mieltä ja niin onnellinen kahdesta ihanasta lapsestamme.



Monestihan lapsettomuus voi johtua myös jostain sairaudesta joko suoraan tai epäsuorasti (esim. endometrioosi tai esim. mieheni tilanne) ja kyllähän sitä muitakin sairauksia hoidetaan. Miksi ei siis myös tätä, joka vielä aiheuttaa niin paljon tuskaa ja ahdistusta. Millä perusteella me ylipäänsä voimme sitten päättää, että mikä ihmisen terveydessä oleva ongelma kuuluisi hoitaa ja mitä taas ei? Miksi lapsettomuutta ei voisi hoitaa, kun siihen on hyvät hoidot kehitetty? Kyllä lääketieteen avulla puututaan moniin muihinkin asioihin: pieniä keskosia autetaan elämän alkuun, jopa kohdussa olevaa vauvaa voidaan hoitaa, sairaita ja kehitysvammaisia lapsia hoidetaan ja autetaan, vauvojen sydänvikoja korjataan jne... Kuka meistä ihan oikeasti katsoo olevansa kykenevä sanomaan, kuka on oikeutettu olemaan olemassa ja kuka taas ei?



Olen ap:n kanssa tästä asiasta täysin eri mieltä, mutta silti en voi ymmärtää noita kommentteja, joissa toivotaan ap:lle ja hänen lapsilleen pahaa. Sellaista en kyllä itse voisi toivoa kenellekään. Ap:n mielipidettä tässä asiassa en voi ymmärtää ja itsestäni tuntuu, että hän myös yrittää tahallaan aiheuttaa mielipahaa, mutta on hänelläkin mielipiteeseensä oikeus ja mielestäni asialliseen keskusteluun ei kuuluu toisten solvaaminen ja jopa uhkailu.

myös keskenmeno on siis abortti.

että ihminen joka ei ole lapsettomuutta kokenut, ei voi todellakaan tietää siitä ja sen aiheuttamista tunteista mitään! On siis aikamoista hurskastelua sanoa, että itse kyllä voisin vastaavassa tilanteessa adoptoida, kun ei oikeasti ole koskaan sellaisessa tilanteessa ollut, että olisi asioita joutunut vakavasti miettimään.



Ja alkioita ei Suomessa nykyään siirretä kuin maksimissaan kaksi monesti vain yksi ja loput alkiot pakastetaan myöhempää tarvetta varten. Eikä niitä hedelmöityneitä alkioita nyt yleensä niin kovin montaa tulee, meidän hoidoissa esim. niitä tuli yhteensä 6 kpl, joista 1 siirrettiin (tästä alkoi raskaus) ja 2 alkioita kuolivat. 3 pakastettiin ja toinen lapsemme sai sitten alkunsa 2 pakastetun alkion siirrosta, joista vain toinen kiinnittyi. Eli tuon yhden kirjoittajan tiedot noista valtavista alkiomääristä eivät ihan pitäneet paikkansa.

itsestäni tuntuu, että hän myös yrittää tahallaan aiheuttaa mielipahaa

että kyllä niitä alkioita kuolee itsestään kohtuun ihan ilman hoitojakin. Alkio saattaa menehtyä elinkelvottomana jo ennen kuin on ehtinyt kiinnittyä - vaikka olisi hedelmöittynyt ihan siellä omassa kropassa.

palautekin ollut monin osin asiatonta. Toisaalta ymmärrän kyllä itsekin lapsettomuushoitoja tuloksettomasti kahlanneena, että raivo voi kuohahtaa helposti, jos joku itse samaa kokematon tulee hurskastelemaan. Ja toisaalta taas ymmärrän ap:n pointin - on mullakin käynyt mielessä, että miksi tuikkia väkisin alkiota aikaiseksi, jos meidän solut eivät sitä pysty luonnostaan tekemään. Lapsettomuushan ei sinänsä ole sairaus, ellei jokin selkeä syy kuten endometrioosi tai klamydia sitä aiheuta. Kaikki eivät saa haluamaansa tässä elämässä. Ihmisillä on ominaisuuksia, jotka sulkevat pois tiettyjä vaihtoehtoja. Joku voi unelmoida ballerinan urasta, mutta kasvaakin romuluiseksi ja 185-senttiseksi, joten haave on aika haudata. Joku näkee itsensä lääkärinä, mutta jos lukupää ei riitä, niin on valittava muu ura. Jne jne. Ja onhan meillä kaikilla pienempiäkin haaveita, jotka eivät vallitsevissa olosuhteissa vain voi toteutua.



Niin että en sano, että ap:n avaus olisi ollut erityisen viisas tai rakentava, mutta kun monenlaisten ajatusten ja tunteiden kautta on itsekin pitänyt sulatella lapsettomuutta, niin jollain tavalla ymmärrän.

Ap on tekopyhä hurskastelija vailla omakohtaista kokemusta aiheesta. Äkkiseltään diagnosoisin hänet empatiakyvyttömäksi ihmiseksi.



On niin helppo sanoo että miten toimisi jossain tilanteessa, mitä ei ole koskaan joutunut kohtaamaan. Se on katos se teoria ja käytäntö. Niillä on eronsa ;)

sulatella lapsettomuutta.

Okei, aloitukseni oli aika raflaava ja arvasin kyllä, että saan lokaa niskaani, mutta että ihan tässä määrin... En tuomitse kenenkään tekemisiä, mutta periaatteessa lapsettomuushoidot ovat minusta liian outo juttu. Ymmärrän, että monet niitä käyttävät, enkä voi vannoa, etten itsekin olisi käyttänyt, jos olisi tarvinnut. Minulla saa kuitenkin olal mielipiteeni. Ap

Joten suosittelen sinulle ap, että tutustut lapsettomuushoitoihin. Tietoa hoidoista löytyy netistäkin pilvin pimein. Ehkä sitten se ei ole niin pelottavaa.

Siitä huolimatta suuri osa tahattomasta lapsettomuudesta kärsivistä päätyy hedelmöityshoitoihin, kun lasta ei ala kuulua. Ratkaisu on jokaisen tehtävä ihan itse. Adoptio on tehty verraten hankalaksi, joten se ei ole aivan samalla viivalla hoitojen kanssa. Moni nainen myös toivoo voivansa kokea raskauden ja synnytyksen, ei se aina ole pelkästään halua monistaa omia geenejä eteenpäin.

Tuosta "luonto on tarkoittanut lapsettoman olemaan lisääntymättä" uskomuksesta toteaisin, että luonnolla ei yleensä ole mitään sen isompaa tarkoitusta, vaikka yksilö ehkä näin saattaa ajatella. "Luonto" ei käsittele yksilöitä vaan massoja. Lisääntymisessä luonnolla on varaa hukata paljon perimäainesta, mutta se ei tarkoita, että kyseisen perimän kantava yksilö on jotenkin läpeensä huono ja kaikki hänen ominaisuutensa ovat huonoja ja luonto näin kostaa. Kasvakaa aikuisiksi.

Minusta sinulla ap on kirjoituksistasi päätellen loppujen lopuksi aika heikot tiedot lapsettomuushoidoista ja ihmettelen miten olet muodostanut asiasta noin vahvan mielipiteen ilman että edes tiedät mistä puhut?

itse olen ajatellut että kuuluuko minun saada lapsia, jos niitä ei luonnostaan tule. enkä usko mihinkään jumalaan, vaan luontoon.

mutta en ikinä ole keksinyt vastausta itselleni, koska luulen että jos niin kävisi ettei lapsia tulisi, voisin halutakkin hoitoihin.

saman kaavan olen ajatellut adoptioon, että kuuluko mun sit saada lasta lainkaa, kuuluko sen lapsen olla ilman vanhempia? tämä esimerkki tuli siitä ku tiedän naisen jotka adoptoivat kaksoset ja nainen kuoli niiden ollessa noin2v. taas lapset menetti äidin, ja siksi nainen ei ollut saanut ikinä lasta, koska(mutta miksi?) luonto oli "ajatellu" naisen ajan lyhyemmäksi.

mutta jos en saisi omia lapsia, söisin varmaan sanani?

Itse en koskaan olisi lähtenyt lapsettomuushoitoihin, jos lapsia ei olisi kuulunut. Päätimme sen mieheni kanssa jo ennen lasten saamisen yrittämistä. Olimme tästä aivan samaa mieltä silloin. On silloin tarkoitus, ettemme saisi omia lapsia.



Olen nähnyt työn puolesta, millaista on raskaat hoidot ja mahdollinen pettymys tai keskenmeno toisensa jälkeen. Tietenkin lapsettomusshoidoissa on eriasteista hoitoa, mutta siltikin, en olisi niihin itse halunnut mennä.



Lisäksi läheltä olen seurannut myös perheen elämää, joka kauan lapsettomuushoidoissa käyneinä ns. viimeisellä yrityksellä onnistuivat saamaan lapsen, jolla on pysyvä geneettinen vamma. Silloin mietin tosissaan, että "luonto" olisi hoitanut asian niin, etteivät he saaneet omin keinoin vauvaa.



Silti ymmärrän niitäkin, jotka turvautuvat hoitoihin, mutta se oma raja on hyvä miettiä, miten pitkälle hoitoja viedään ja mitä oikeasti jaksaa. Ymmärrän, miten kova halu on saada se oma pieni, mutta oma kantani on se, mitä alussa kerroin, se on varma

Saitte sitten lapsia ihan luomuna?

Itse en koskaan olisi lähtenyt lapsettomuushoitoihin, jos lapsia ei olisi kuulunut. Päätimme sen mieheni kanssa jo ennen lasten saamisen yrittämistä.

mielesi olisi muuttunut aivan satavarmasti. Tuota on niiiin helppo toitottaa, mutta totuus on aivan toinen, kun sen lapsettomuuden kohtaa.

Itse en koskaan olisi lähtenyt lapsettomuushoitoihin, jos lapsia ei olisi kuulunut. Päätimme sen mieheni kanssa jo ennen lasten saamisen yrittämistä. Olimme tästä aivan samaa mieltä silloin. On silloin tarkoitus, ettemme saisi omia lapsia.

Ilmeisesti lapsia sitten tuli. Niinpä et todellakaan voi varmaksi tietää miten siinä tilanteessa olisit toiminut.

Sehän se on se teorian ja käytännön ero.

minä kyllä ymmärrän ap:n pointin. Luonnolla on omat keinonsa rajoittaa väestönkasvua, jota kehittynyt lääketiede sitten "huijaa".



Ja kyllä, myös esim. syöpähoidot, sydämenkäynnistykset, keinotekoinen elämän ylläpitäminen jne. sotivat näitä luonnonkeinoja vastaan.



Ja toki ottaisin itse vastaan esim. syöpähoidot, mutta en minä lapsettomuushoitojakaan ole keneltäkään kieltämässä. Ap:lla nyt vaan oli pointti, vaikka te kieltäydytte sitä näkemästä :)

1. Ap puhuu "lapsettomuudesta" ikään kuin se olisi sairaus tai yksi yhtenäinen kokonaisuus. Lapsettomuus ei ole sairaus vaan oire. Eivätkä kaikki lapsettomuudesta kärsivät sairasta samoja sairauksia. Lapsettomuus-oiretta voivat aiheuttaa vain muutaman mainitakseni endometrioosi, kohdun polyypit, tulehdukset ja niistä aiheutuvat munajohtimien tukkeumat, pco, miehen anatomiset/fysiologiset poikkeavuudet jne.



Samalla tavalla esimerkiksi kuume ei ole sairaus vaan oire, jonka voi aiheuttaa monenlaiset virus- ja bakteeri-infektiot.



Typerä ap erehtyy perusasioissa!



2. Ap vetää mutkat suoriksi ajattelemalla, että lapsettomuudesta kärsivien kuuluisi yksinomaan pelastaa maailma liikakansoitukselta. Eikö reilumpaa olisi, että arvottaisiin koko kansan joukosta ne, jotka saavat hankkia lapsen (keinolla millä tahansa). Ja loput saisivat jäädä suremaan huonoa arpaonneaan. Tämä olisi reilua. Silloin huono arpaonni voisi kohdata esim. ap:n, jolloin tämä ei saisi lisääntymisoikeutta, oli lisääntymisterveys sitten kuinka hyvä tahansa.



Tekopyhä, tekopyhä ap!

että "yliempaattinen" "vain yleisellä tasolla" mielipiteitään jakeleva ap saa vain jatkaa ja jatkaa nauttimista siitä, että jakaa täällä pahaa oloa. Poikkipuoliset mielipiteet poistetaan ja niistä saat bannia.



Kun Kaksplussalla vastaavalla käytöksellä saa bannin saman tien, niin jään miettimään, että mikä on Vauva-lehden kanta tähän asiaan? Onko Vauva-lehti kenties lapsettomuushoitoja vastaan? Onko ap:n aloitus asiallista keskustelua?