Lue keskustelun säännöt.
psykologinen vaikutus lapsettomuudessa?
18.03.2010 |
Tällä palstalla oli joskus juttua siitä, että lapsettomuuteen voi auttaa,kun hetkeksi unohtaa raskauden toiveet ja väkisin yrittämisen. Moni nainen on kuitenkin sitä mieltä, että puheet ovat täyttä sontaa.
Silmiini pisti uutta Vauva-lehteä lukiessani juttu, jossa naiselle oli sanottu, että hän tuskin tulee raskaaksi. Hän ei käynyt hedelmöityshoidoissa vaan päätti, että lapsi tulee, jos on tullakseen. Nainen synnytti myöhemmin pojan ja kaksoistytöt. Hän kertoi tulleensa varmasti raskaaksi, koska raskaus ei ollut hänelle pakkomielle eikä raskautta väkisin yritetty. Ei siis ollut paineita asiasta.
Itse olen sitä mieltä, että väittämä todennäköisesti pitää paikkaansa. Kärsin itsekin usean vuoden lapsettomuudesta ja minulle sanottiin etten tule raskaaksi ilman hoitoja. Hoitoihin en halunnut ja päätin luopua ajatuksesta tulla raskaaksi. 1,5 vuotta päätöksen jälkeen olin yllättäen raskaana :)
Kommentit (111)
Eli en sanonut tulleeni raskaaksi ajattelematta raskautta ja endometrioosihoidoilla vaan vastasin siihen, että lääkäri voi ja neuvoi olemaan stressaamatta ja ajattelematta jatkuvasti raskautta. Joku kun mainitsi ettei häntä lääkäri niin neuvonut, niin kerroin omasta tapauksestani.
Todennäköisintä kuitenkin on, että tulit raskaaksi endon hoitamisen takia. Et siis sen takia, että olisit osannut olla stressaamatta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy miksi mä hyökkäsin aggressiivisesti, on se, että itse olen kärsinyt lapsettomuudesta. Se on niin kamala klisee, että "Lopettakaa yrittäminen, sitten natsaa." Ei lapseton pari halua sitä kuulla! Jos se olisi siitä kiinni niin kaikki lopulta saisivat lapsensa. Tuollainen asenne on lapsettomuuden VÄHÄTTELYÄ ja sillä ikäänkuin syyllistetään pariskuntaa, että he itse aiheuttavat lapsettomuuden. Tuollainen höpinä kertoo vain siitä, että ei ymmärrä mistä kaikesta lapsettomuudessa voi olla kyse, maallikon jorinoita sanon minä.Ja edelleen, en väitä etteikö kaikki vaikuttaisi kaikkeen, mutta tuo ei ole mikään tieteellinen fakta, että kun kovasti jotain toivoo ja yrittää, niin sitä ei muka voisi saada.
Ugh.
Yrität vaientaa ihmisten tosielämän kertomukset omista kokemuksistaan? Et saa millään muutettua esim. sitä, että ap ja minä, ja sen jutun nainenkin olivat raskautuneet juuri ja vasta silloin, kun aktiivisesta lapsihaaveesta oli luovuttu, joten en ymmärrä motiiviasi. Joskus se vain menee niin, halusit sitä tai et.
Olet oikeassa sen suhteen, että ei lapseton pari halua sellaista kuulla, mutta kyseisen asian sisäistäminen voisi paitsi nostaa heidät suosta, myös saada jossain vaiheessa toivotun tuloksen aikaiseksi.
Lapsettomuus on kova prässi, ja se vaatii voimakasta ja pitkäaikaista henkistä työstämistä. Jokaisen lapsettomuudesta kärsivän täytyy selvitä noista asioista tavalla tai toisella, ei siitä ole pakotietä. Kuitenkin mitä nopeammin ymmärtää, että nuo asiat eivät ole ihmisten omassa päätäntävallassa, sen parempi.
Moni lapseton on monta, monta kertaa "lopettanut yrittämisen" ja "lopettanut ajattelemisen", ja sitten tärppää! Psyyke tietysti kääntää asian niin, että vasta silloin viimeisellä lopettamiskerralla olin tosissani, vaikka niitä lopettamisia on voinut olla kymmeniä.
Ja tuo yksi raskautui, koska ENDO HOIDETTIIN.
Saimme lapsen ivf:llä, emme käytä ehkäisyä emmekä halua lisää lapsia. Miten en tule raskaaksi? Diagnoosi selittämätön lapsettomuus.
Ja juurihan täällä on kovasti tungettu kurkuista alas sitä, että se on kuin onkin omassa päätäntävallassa -- kun vaan päättää olla stressaamatta niin ongelma poistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aiemmin lapsettomuudesta kärsivänä otti päähän muiden lohduttelut "kyllä tärppää kun et ajattele asiaa".
Pihisin raivosta!
Kun tulimme mieheni kanssa siihen tulokseen, että en yrityksistä huolimatta tule luonnollisesti raskaaksi päätimme, että menemme parin vuoden sisään hedelmöityshoitoihin ja yritämme sitten uudestaan. Sain uuden työpaikan ja muutimme. Sain muuta ajateltavaa kuin lapsen teon. "Unohdimme" myös ajatuksen hoidoista, koska meillä oli täysin uusi elämä. 7kk muuton jälkeen olin raskaana.
Koskaan minusta tai miehestäni ei löytynyt fysiologista vikaa. Mistä mahtoi lapsettomuus johtua? Itse olen samaa mieltä kuin ap, mutta koska muut väittävät ettei se ole mahdollista niin kai kyseessä on sitten joku puolukasta raskautuminen tms.
Syy miksi mä hyökkäsin aggressiivisesti, on se, että itse olen kärsinyt lapsettomuudesta. Se on niin kamala klisee, että "Lopettakaa yrittäminen, sitten natsaa." Ei lapseton pari halua sitä kuulla! Jos se olisi siitä kiinni niin kaikki lopulta saisivat lapsensa. Tuollainen asenne on lapsettomuuden VÄHÄTTELYÄ ja sillä ikäänkuin syyllistetään pariskuntaa, että he itse aiheuttavat lapsettomuuden. Tuollainen höpinä kertoo vain siitä, että ei ymmärrä mistä kaikesta lapsettomuudessa voi olla kyse, maallikon jorinoita sanon minä.Ja edelleen, en väitä etteikö kaikki vaikuttaisi kaikkeen, mutta tuo ei ole mikään tieteellinen fakta, että kun kovasti jotain toivoo ja yrittää, niin sitä ei muka voisi saada.
Ugh.
Huoh. minusta sinä teet vain hallaa lapsettomille tuolla asenteella. Yrität vaientaa ihmisten tosielämän kertomukset omista kokemuksistaan? Et saa millään muutettua esim. sitä, että ap ja minä, ja sen jutun nainenkin olivat raskautuneet juuri ja vasta silloin, kun aktiivisesta lapsihaaveesta oli luovuttu, joten en ymmärrä motiiviasi. Joskus se vain menee niin, halusit sitä tai et.
Olet oikeassa sen suhteen, että ei lapseton pari halua sellaista kuulla, mutta kyseisen asian sisäistäminen voisi paitsi nostaa heidät suosta, myös saada jossain vaiheessa toivotun tuloksen aikaiseksi.
Lapsettomuus on kova prässi, ja se vaatii voimakasta ja pitkäaikaista henkistä työstämistä. Jokaisen lapsettomuudesta kärsivän täytyy selvitä noista asioista tavalla tai toisella, ei siitä ole pakotietä. Kuitenkin mitä nopeammin ymmärtää, että nuo asiat eivät ole ihmisten omassa päätäntävallassa, sen parempi.
"Jokaisen lapsettomuudesta kärsivän täytyy selvitä noista asioista tavalla tai toisella, ei siitä ole pakotietä. Kuitenkin mitä nopeammin ymmärtää, että nuo asiat eivät ole ihmisten omassa päätäntävallassa, sen parempi."
Tässähän juuri viimeisessä lauseessa kumoat sen ap:n logiikan, että lapsettomuus olisi itsestä kiinni, omasta päänupista. Siis ap:n mukaanhan lapsettomuuteen voi itse omilla ajatuksillaan vaikuttaa.
Vai että teen hallaa lapsettomille. :D Anteeksi vaan, mutta kun olen heihin kuulunut ja tuosta elämänvaiheesta minulla on ikuiset arvet, niin koen tarvetta pitää puoltamme. Lapsettomuus on valtava kriisi elämässä. Vetoaminen siihen, että lapsettomuus on päänupista kiinni on JULMAA, VÄHÄTTELEVÄÄ, MAALLIKKOMAISTA.
Kertokaa vaan kokemuksianne, mutta älkää niiden perusteella mitään johtopäätöksiä lapsettomuuden syistä tehkö! Ja älkää enää ikinä sanoko yhdellekään lapsettomalle parille, että "Lakatkaa yrittämästä, niin sitten se plussa tikkuun piirtyy."
Ärsyttää todella paljon, että miten joku itsekin lapsettomuudesta kärsinyt voi olla noin tyhmä. Tässä taitaakin olla tietynlaisesta toisen yläpuolelle asettautumisesta kyse. Eli kun oma lapsettomuus ratkesi omasta mielestä jollain konstilla, niin sitten ajattelee, että toisten tilanteet on ratkaistavissa samalla tavalla. Tässä tapauksessa siis päänupin voimalla :D
*huokailee*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katsoin kerran dokumenttia ranskalaisnaisista joiden äitien raskausaikana syömä lääke oli mutantoinut kohdun aivan käyttökelvottomaksi. Ja stressi asian suhteen massiivinen. Silti näistäkin naisista osa pystyi tulemaan raskaaksi, heillä siinä vaan kului aikaa jotain 20 vuotta.
ihmisen tai ameeban elämän perimmäinen tarkoitus on jatkaa sukua kaikin keinoin, siihen sukuelimet on luotu.
Minä en usko että tuolla psykologisella puolella olisi paljonkaan vaikutusta. Miksi se sitten ei toimi heti? Tässäkin pinossa nuo onnistuneet esimerkit ovat tapahtuneet vuoden-parin päästä.
Mä tulin raskaaksi ensi yrittämällä, mutta sain km:n.
Sen jälkeen aloin jännittää koko ajan enemmän ja enemmän "josko nyt". Ensin olin varma, että raskaudun heti, ja se kutitteli tietysti vatsanpohjaa, oli hauskaa "tehdä lasta" ja koko ajan miettiä asiaa. Jännitys muuttui vähitellen myös murheeksi, kun raskautta ei kuulunutkaan.
Raskauduin vasta, kun vauvahaave oli haudattu lopullisesti ja olin hyvin onnellinen eräästä muusta asiasta.
Että aikapa aika, aika hyvinkin, koska kohtunihan oli mutatoitunut ameebamaiseksi, vai miten se menikään ;)
Suorastaan ihmettelen kyllä sitä, miten vähän ihmiskehon toiminnoista tietää sellainen, joka koittaa väen vängällä kiistää psyyken vaikutuksen. Jännittäminen saa aikaan monia sairauksiakin, niin miten ihmeessä selitätte, ettei sillä voisi olla vaikutusta näin herkkään ja erikoiseen asiaan kuin raskauden alkamiseen? Tietämättömyyttä, sitä pelkästään.
Eli en sanonut tulleeni raskaaksi ajattelematta raskautta ja endometrioosihoidoilla vaan vastasin siihen, että lääkäri voi ja neuvoi olemaan stressaamatta ja ajattelematta jatkuvasti raskautta. Joku kun mainitsi ettei häntä lääkäri niin neuvonut, niin kerroin omasta tapauksestani.Todennäköisintä kuitenkin on, että tulit raskaaksi endon hoitamisen takia. Et siis sen takia, että olisit osannut olla stressaamatta tms.
monta kertaa se täytyy sanoa!! En ole väittänyt tulleeni siksi raskaaksi vaan kerroin mitä lääkäri neuvoi. Voi tsissös näitä, kun ei ymmärrä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä monet sairaudet jännittäminen saa aikaan?
Saimme lapsen ivf:llä, emme käytä ehkäisyä emmekä halua lisää lapsia. Miten en tule raskaaksi? Diagnoosi selittämätön lapsettomuus.
Miten sitten joku tällä palstalla tietäisi?
Teillä kyseessä ei ole psyykkinen tekijä, mutta monella muulla on ollut ja tulee olemaan. Vai oletko sinäkin niitä, joiden mielestä jos itse olet kokenut jotain, ei ole mahdollista, että joku toinen olisi kokenut jotain toisenlaista? Minkäslainen diagnoosi sellaiseen ajattelutapaan laitettaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä monet sairaudet jännittäminen saa aikaan?
Luulisi vain, että normaali aikuinen ihminen tietää tällaiset asiat jo yleissivistyksen nimissä.
Vatsasairaudet, kuten närästys, ruokatorven tulehdus, vatsahaava monissa muodoissaan, sydänsairaudet, verenpaine, unettomuus, mielenterveyssairaudet, lihasjännityksestä aiheutuvat jne jne.
Jopa syöpään (ja moneen muuhun vakavaan) tiedetään henkisillä asioilla olevan merkityksensä.
Eli en sanonut tulleeni raskaaksi ajattelematta raskautta ja endometrioosihoidoilla vaan vastasin siihen, että lääkäri voi ja neuvoi olemaan stressaamatta ja ajattelematta jatkuvasti raskautta. Joku kun mainitsi ettei häntä lääkäri niin neuvonut, niin kerroin omasta tapauksestani.Todennäköisintä kuitenkin on, että tulit raskaaksi endon hoitamisen takia. Et siis sen takia, että olisit osannut olla stressaamatta tms.
monta kertaa se täytyy sanoa!! En ole väittänyt tulleeni siksi raskaaksi vaan kerroin mitä lääkäri neuvoi. Voi tsissös näitä, kun ei ymmärrä!!
ymmärsin pointtisi. Nämä vauhkoilijat vain luulevat tekstissäsi lukevan sitä mitä haluaisivat siinä lukevan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sitten joku tällä palstalla tietäisi?Teillä kyseessä ei ole psyykkinen tekijä, mutta monella muulla on ollut ja tulee olemaan. Vai oletko sinäkin niitä, joiden mielestä jos itse olet kokenut jotain, ei ole mahdollista, että joku toinen olisi kokenut jotain toisenlaista? Minkäslainen diagnoosi sellaiseen ajattelutapaan laitettaisiin?
Kiinnostaa vain tietää, koska tästä psykologisesta vaikutuksesta keskustellaan tässä ketjussa.
Odotan edelleen, että joku kertoisi, miksi en ole tullut raskaaksi. Eipä silti, että haluaisin...
Kahta viimeistä kysymystäsi en ymmärrä, enkä tajua, miten ne liittyvät aiheeseen.
ymmärsin pointtisi. Nämä vauhkoilijat vain luulevat tekstissäsi lukevan sitä mitä haluaisivat siinä lukevan :D
Mielestäni oli vain syytä korostaa sitä, että endon hoito oli todennäköisin syy raskautumiseen, ei lääkärin sanat.
te syyllistätte niitä, jotka ovat tulleet raskaaksi, koska ovat lopettaneet stressaamisen ja väkipakolla yrittämisen? Eivätkö he ansaitse olla onnellisia raskaudestaan, koska teillä sama keino ei ole tepsinyt?
ymmärsin pointtisi. Nämä vauhkoilijat vain luulevat tekstissäsi lukevan sitä mitä haluaisivat siinä lukevan :DMielestäni oli vain syytä korostaa sitä, että endon hoito oli todennäköisin syy raskautumiseen, ei lääkärin sanat.
ei kai kukaan tule raskaaksi pelkästään lääkärin sanoista? :)
eka sai alkunsa helposti, 4kk sen jälkeen, kun annettiin lupa tulla. Toisella annettiin lupa tulla 9kk ekan jälkeen, puoli vuotta meni ilman, että katseltiin kalenteria, vuosi katsottiin kalenteria ja yritettiin oikeaan aikaan. Kokeissa selvisi, ettei LHni riitä kasvattamaan soluja kypsiksi. Vauva sai alkunsa hoidoilla.
Tuo LHn vähyys voisi johtua stressistäkin, mutta miksi raskaus ei sitten alkanut tuon ekan 6kkn aikana?
Nyt synnytyksestä on 1½v, ei ehkäisyä koko aikana, toki alkuun ei kovin innokasta eloa ollut sängyssä. Mutta silti seuraavaa ei kuulu ja nyt ei asiasta ole hitustakaan stressiä. :/
aiemmin lapsettomuudesta kärsivänä otti päähän muiden lohduttelut "kyllä tärppää kun et ajattele asiaa".
Pihisin raivosta!
Kun tulimme mieheni kanssa siihen tulokseen, että en yrityksistä huolimatta tule luonnollisesti raskaaksi päätimme, että menemme parin vuoden sisään hedelmöityshoitoihin ja yritämme sitten uudestaan. Sain uuden työpaikan ja muutimme. Sain muuta ajateltavaa kuin lapsen teon. "Unohdimme" myös ajatuksen hoidoista, koska meillä oli täysin uusi elämä. 7kk muuton jälkeen olin raskaana.
Koskaan minusta tai miehestäni ei löytynyt fysiologista vikaa. Mistä mahtoi lapsettomuus johtua? Itse olen samaa mieltä kuin ap, mutta koska muut väittävät ettei se ole mahdollista niin kai kyseessä on sitten joku puolukasta raskautuminen tms.
oletkos syönyt paljon puolukoita? Sehän raskautumiskeino olisi ymmärrettävämpi kuin psykologinen.
Tulee sellainen olo, että lapsettomuutemme oli oma syyni kun en osannut relata. Että jo ihan alusta alkaen kun päätimme että lapsi saa tulla jos on tullakseen, stressasinkin asiaa liikaa. Kun taas toiset eivät sitten stressaa yhtään ja siksi tulevat heti raskaaksi kun ovat niin paljon parempia ihmisiä kuin minä. Hienoa!
Kyllä siinä viiden vuoden prässin aikana ehti muutaman kerran heittää hanskat tiskiin ja ajatella ihan muuta, mutta eipä se auttanut. Että anteeksi tuohtumukseni asiassa...