Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen niin kateellinen niille, joilla on lastenhoitoapua!

Vierailija
16.03.2010 |

Kuopus on sairastellut vuoden verran, ollut pariin otteeseen sairaalassakin, samoin itse olen ollut sairaana, ja alamme olla todella poikki eikä parisuhdekaan tietenkään enää kummoisesti kukoista. Onkohan joku tutkinut, että eroavatko ne parituseammin, joilla ei ole lastenhoitoapua? Mies on ollut paljon pois töistä ja siitäkin alkoi jo tulla sanomista esimieheltä.



Minun vanhempani ovat niin vanhoja ja huonokuntoisia, ettei heiltä voi pyytää, ja miehen vanhemmat eivät vain halua hoitaa lapsiamme. Miehen siskon lapsia kyllä hoitavat ja ryntäävät oitis avuksi jos heillä on sairautta ettei vain siskon miehen tarvitse olla pois töistä. MLL:n hoitajia on täällä vähän ja vaikea saada, eikä saa ainakaan silloin jos äkkiä tarvitsisi, joten siitä ei ole ollut apua.



Olen todella kateellinen kaikille niille, joilla mummot ja papat tulevat riemumielin hoitamaan lapsia ja jotka saavat joskus edes pienen hengähdystauon. Tai edes joskus nukkua vaikka 3 tuntia yhteenmenoon. Olkaa onnellisia te kellä näin on! Tiedän että varmasti tämä helpottaa kun lapset kasvavat, mutta juuri nyt tuntuu joskus liian rankalta. Toki olen itse valinnut saada nämä ihanat lapset, mutta näitä vastoinkäymisiä en ole pyytänyt.

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisareni lapsia vanhempani hoitavat kyllä, mutta minua ei auteta. Ja sitten vielä siskoni kehtaa minulle valittaa kuinka hänellä on rankkaa kun kukaan ei auta!? Häh? Olisihan tuo minusta kiva saada edes kerran vuodessa muksut vaikka yökylään, niin että saatais mieheni kanssa viettää yhteistä aikaa. Mutta erikseen me aina lähdemme käymään jossakin.

Mieheni vanhemmat alkavat olemaan jo niin vanhoja etten halua heitä rasittaa pienten lasten yökyläilyillä. Innoissaan päivisin ottavat lapsia käymään. Kerran pari viikossa :) Ihana apu onneksi heistä, saan käydä sentään lenkillä ilman lapsia :)

Vierailija
2/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...ei minkäänlaista lastenhoitoapua, ei minuutiksikaan, ei missään olosuhteissa, ei hätätilanteissakaan. Sairastuin itse, apua ei saa kunnalta, MLL:ltä eikä täällä päin edes rahalla (ammattitaitoista). Olimme ihan romahduspisteessä koko pieni perhe hetken aikaa. Ainoa ratkaisu minkä keksin oli se, että kaikki mikä ei ole ehdottoman pakollista minimiin siksi aikaa kun kriisi=sairastelua. Ei siivousta tai paikkojen järjestelyä, ei ruoan laittoa vaan valmisruokia, ei pyykäystä eikä tiskausta ennen kuin ehdottoman pakko. Ja niin taas selvittiin parin viikon jaksosta. Päivä päivältä lapset kasvaa ja olemme itse kasvattaneet heidät. Ei pääse sukulaiset valittamaan, että meistä olisi ollut heille vaivaa... Ilman katkeruuden tuntemuksia en sentään selvinnyt - olen päättänyt, että meiltä on turha apua kysellä kenenkään, sitä ei nimittäin tipu. Teinivuodet kului sisarusten lapsia hoitaessa, mutta eipä ole heistä apua minulle kertaakaan ollut. Tämä perhe pärjää omillaan - samaa toivotan muillekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun kysytään että miksi ihmeessä isovanhempien pitäisi hoitaa sun lapsia, niin se tarkottaa nimen omaan sitä. Ei mitään muuta.

Vierailija
4/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on harmi että isovanhemmilla ei kiinnosta lastenlasten elämä, isovanhempien pitäisi olla tärkeitä ihmisiä pienen lapsen elämässä, mutta nykyään se ei enään mene niin! Meillä appivanhemmilla ei kiinnosta, miehen siskon lapsia kyllä hoitavat viikottain (asuvat melko lähellä) ja mulle on vain sanottu että ei voi ottaa meidän lapsia kylään jos tulee lähtö johonkin, eli omat harrastukset tärkeämpiä kuin se että vois joskus, vaikka edes kerran vuodessa, ottaa lapsenlapset kylään! No eipä ole kiinnostanut enään käydä anoppilassa tuon jälkeen! Onneksi omat vanhempani pyytävät joskus toisen isommista lapsista kylään, mutta ei ikinä kumpaakin yhtä aikaa kun ovat kovia tappelemaan keskenään ja sitten on viellä tuo 7kk vauva, jota ei ole viellä kukaan sukulainen hoitanut, kerran äitini kattoi vauvaa sen aikaa että päästin mieheni kanssa käymään KAHDESTAAN saunassa! Eipä ole vauva kiinnostanut meidän sukulaisia! Kyllä on joskus sellaisia jaksoja että tuntuu ettei jaksais enään yhtään mitään, mutta onneksi ne menee aina itestään ohi. Tosiaan harmittaa kun kukaan ei ikinä kysy kuinka meillä menee tai kuinka jaksetaan eikä ole avuliaita käsiä tarjolla, mutta eniten harmittaa se että lapsilla ei ole lämpimiä välejä isovanhempiinsa!

Vierailija
5/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että teidän lapsenne eivät ole maailmannapoja kaikille ihmisille????

Vierailija
6/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisaalta olen huomannut, etteivt ne perheet, joilla on paljon apua, osaa lainkaan arvostaa esim. isovanhempien läheisyyttä. Näissä perheissä erotaan aivan yhtä usein, koska vanhemmat pitävät apua itsestäänselvyytenä ja täyttävät vapaa-aikansa omilla harrastuksillaan, jolloin parisuhde kiristyy ihan yhtälailla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ihmeessä isovanhempien pitäisi hoitaa sun lapsia????

Vierailija
8/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eniten harmittaa se että lapsilla ei ole lämpimiä välejä isovanhempiinsa!

Tuntuu aina kurjalta lasten puolesta, kun näkee kuinka monella muulla lapsella on läheiset ja lämpimät välit isovanhempiin, vierailevat usein jne. Toki itsekin toivoisi joskus sitä hoitoapua, mutta se on kuitenkin toissijaista. Lapset hankkiessamme ollaan hyväksytty se, että oma ja yhteinen aika vähenee. Tietenkin jotkin äkilliset tilanteet ovat joskus tosi kiperiä, mutta toistaiseksi ollaan selvitty.

Siitä olen samaa mieltä, että ne joilla apua on, eivät useinkaan osaa riittävästi arvostaa sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne joiden lapsilla on lämpimät välit isovanhempiinsa eivät todellakaan voi ymmärtää, ettei kaikilla lapsilla ole sitä. Eniten harmittaa lapsemme ihmettely, miksei koskaan saa mennä mummolle tai miksei mummo voisi joskus hakea päiväkodista tai miksei mummo halua tulla isovanhempien päivänä päiväkotiin tutustumaan kuten muiden lasten mummot tekevät. Sydäntäsärkevää keksiä fiksuja vastauksia lapselle.

Vierailija
10/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä olen yksi niistä onnekkaista jolla on apua tarjolla niin paljon kuin tarvitaan! Mutta päinvastoin kuin täällä väitetään, ymmärrän kuinka onnekas olen! Arvostan apua todella paljon, vaikka se minulle onkin "itsestäänselvää".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ihmeessä aikuisten lapsien pitäisi hoitaa vanhempiaan, kun niiden terveys pettää? Laitokseen vaan.



Eli eihän sit vaan ketään auteta ketään??

Vierailija
12/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tarjolla. Lapset ovat 2, 5 ja 8v. Tekemällä heidät on tehty ja haluttu. Mutta olisi se helvetin kiva kun edes yhden kerran saisi viettä miehen kanssa kaksistaan aikaa.



Mun vanhemmistani ei ole hoitajiksi. Ovat vielä työelämässä, mutta alkoholisteja. Työajan ulkopuolella eivät ole yhtään selvin päin ja ei sellaisten vastuulle voi lapsia antaa. Tapaamiset muutenkin harvassa, kun etukäteen pitää huolella varmistaa, että eivät ole kaatokännissä vaan enintään pienessä nousujohteisessa...



Appivanhempia taas ei jostain syystä meidän lapset kiinnosta. En tiedä miksi. Ovat vielä työelämäss ja terveitä absolutisteja ja luottaisin heidän hoitoapuunsa 100%:sti. Emme ole edes missään riidoissa vaan oikein hyvissä väleissa. Sen sijaan hoitavat viikottain miehen siskon kolmea saman ikäistä tenavaa. Niitä ylistetään ja kehutaan kuinka ihmeellisiä lapsia ovat. Ovat kuukausittain appivanhemmilla yökylässä, että miehen sisko miehineen saa levätä. Lisäksi miehen sisko käy useamman kerran vuodessa parisuhdelomalla keski-euroopassa ja tenavat hoitaa anoppi. Keksittekö te mikä tähän on syynä?



Mä olen ajatellut appivanhempien osalta jutun niin, että koska he eivät ole valmiita edes yhden kerran vuodessa ottamaan terveitä lapsiamme yökylään (luulisi että normaalit isovanhemmat HALUAVAT viettää aikaa lastenlastensa kanssa!), emme mekään ole velvollisia auttamaan heitä kun 8-kymppisenä ei heiltä elämä oikein suju omatoimisesti. En siis käy heille sitten kaupassa, vie pyörätuoliajeluille, lääkäriin tms. voin korkeintaan hommata paikan vanhainkotiin, jos ei itse kykene.



Omille vanhemmille työstän koko ajan hoitoa, mutta milläs saat vastentahtoisen alkkiksen antabuskuurille ja aa-kerhoon ja sitoutumaan tähän hoitoon? Eli teen minkä voin heidän eteensä tällä hetkellä. En hoida heidän juoksevia asioitaan, ainoastaan yritän auttaa irti alkoholismista.



Meidän lapset eivät ole siis olleet koskaan missään yökylässä, ei vapaa-ajalla vieraalla hoidossa että kävisimme vaikka mieheni kanssa kaksitaan ravintolalounaalla. En edes osaa haaveilla sellaisesta, koska olemme niin juurtuneet ajatukseen "viiden kimpasta".



Jos mulla on josku lastenlapsia ja terveyttä, tule tarjoamaan apuani voimieni mukaan sillä olen kantapään kautta oppinut kuinka tärkeää se on. Voin siis tarjota apuani lasten hoidossa, siivouksessa, puutarhan hoidossa tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi että olisi ihanaa päästä kahdestaan edes syömään. Mutta toisaalta meistä on kasvanut tiivis perhe: lapset osaavat käyttäytyä lähes kaikkialla, koska heitä on aina kuljetettu mukana niin kaupoissa, lääkäreissä kuin juhlissakin.

Mutta myönnän, että joskus olen katkera tai kateellinen

Ja olen vannonut, että minulla tulee olemaan lapsenlapsilleni aikaa.

Vierailija
14/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, mistä päin olet? Tulen auttamaan anytime.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mulla on josku lastenlapsia ja terveyttä, tule tarjoamaan apuani voimieni mukaan sillä olen kantapään kautta oppinut kuinka tärkeää se on. Voin siis tarjota apuani lasten hoidossa, siivouksessa, puutarhan hoidossa tms.

Eli sitten joskus kun lapsenlapsia saan ja olen toivottavasti vielä itse kunnossa, haluan auttaa heidän hoitamisessaan.

Meillä miehen vanhemmat hoisivat apuna vielä nuorempana, eli tulivat meille ja auttoivat tarvittaessa. Isäni auttoi myös tarvittaessa lasten hoidossa silloin kuin vielä eli. Äitini puolestaan on aina tehnyt selväksi, että hänellä on muutakin tekemistä kuin hoitaa lapsiamme. Tosin samainen äitini hoitaa sujuvasti sisarukseni lapsia, on aina osallistunut heidän hoitoonsa reilusti. Jostain syystä vaan ei ole apua minun lasteni hoitoon saakka herunut.

Mustakin on hassua, että isovanhempi ei esim. halua lapsenlapsia yökylään. Lapsista pari vanhinta on ollut mummolassa yökylässä noin 2-3 kertaa koko elämänsä varrella. Nuorimmat eivät koskaan. Samaan aikaan siskonlapsia on kyllä hyysätty senkin edestä. Mummin kullat ovat hyvin voineet vierailla jne.

Mutta toisaalta äitini niittää nyt sitä, mitä kylvi. Hän tarvitsee jo apua ja huomaa, ettei esim. kahdelta vanhimmalta lapseltani kovin automaattisesti tule mummolavierailut. Ovat siis jo reilusti teini-iän paremmalla puolella. Mummo kaipaisi kovasti seuraa ja lapsia saa patistella kyläilemään. Kuinka kyläily tulisikaan automaattisesti, kun eivät ole siellä tottuneet käymään?

Itse toki kyllä autan äitiä silloin kuin hän apua tarvitsee. En vain raaski olla auttamatta.

Mutta siis kun itse joskus saan lapsenlapsia, ei minun lasteni tai heidän puolisoidensa tarvitse vaan koko ajan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa. Haluan auttaa heitä silloin kun he apua tarvitsevat.

Vierailija
16/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mulla on josku lastenlapsia ja terveyttä, tule tarjoamaan apuani voimieni mukaan sillä olen kantapään kautta oppinut kuinka tärkeää se on. Voin siis tarjota apuani lasten hoidossa, siivouksessa, puutarhan hoidossa tms.



eikös se ollut edellisessä Vauva-lehdessä juttu että isovanhemmat hoitavat enemmän tyttärensä lapsia! ite kyllä yritän sitte vanhuksena kohdella kaikkia lapsenlapsia samalla lailla!

Vierailija
17/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä siinä sanottiin syyksi tähän?

Meillä ainakaan ei ole kyse siitä, että anoppi ei voisi olla varma lapsiemme isästä. Kaikki kolme poikaamme ovat isänsä kopioita :)

eikös se ollut edellisessä Vauva-lehdessä juttu että isovanhemmat hoitavat enemmän tyttärensä lapsia! ite kyllä yritän sitte vanhuksena kohdella kaikkia lapsenlapsia samalla lailla!

Vierailija
18/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt muista ihan varmasti, ei tainnut olla mitään syytä! tutkimustulos vain ja kokemuksia!

Vierailija
19/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vanhemmat ole ikinä hoitaneet lapsia, mutta oma suku hoitaa senkin edestä, onneksi..

Vierailija
20/24 |
16.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

appiukko on kuollut ja dementoitunut anoppi asuu vanhainkodissa. Minun äitini on ottanut joskus lapset yökylään, mutta on ilmoittanut ettei jaksa hoitaa heitä. Meillä kaksi koululaista ja yksi "kokokäsi"-synttäreitään odottava eli ei edes kovin pienet lapset kyseessä. Äitini sitä mieltä että koska itse olemme lapsemme hankkineet niin itse ne pitää myös hoitaakin, AINA. Itse olin pienenä lähes joka viikonloppu isovanhemmilla, omat lapseni pääsevät ehkä kerran kahdessa vuodessa... Näin meillä

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi yhdeksän