Ovatko vanhemmat huonoja, jos vievät alle 1-vuotiaan ulkomaille reissuun?

Me oltiin 9-kuisen kanssa isänsä kotimaassa, ja jouduttiin jopa käymään paikallisessa sairaalassa hänen kanssaan, mutta hoito oli jopa nopeampaa kuin Suomessa ja meille edullista (lääkäri, labra ja lääkkeet n. 10 euroa.) Onneksi ei pahemmin käynyt, mutta lapsi kyllä koko ajan nautti matkasta, ja melkeinpä ennemmin ihmetteli, kun tultiin takaisin "tylsään" kotiin...

itsestä hyvältä tuntuu. Ja tietty lapsesta. Vauvoja on erilaisia ja niin on vauva-aikojakin. Jotkut tosiaan sietävät reissaamista hyvin, toisten kanssa voi tuskin kylässä käydä tai lapsesta tulee heti levoton. Lapsen mukaan siis kannattaa toimia. Meillä vauva nukkui helposti vaunuissa, joten kaupunkimatkalla oli helppoa: Lapsi nukkui kun nukutti, ja oli hereillä kun tuntui siltä. Meidän täytyi vain pitää huolta, että sai ruokaa ja vaipat tuli vaihdettua.



Ja sitten on rankkoja vauva-aikoja ja helpompia. Meillä oli melko rankka, mutta silti reissasimme vähän. Ei se enää siitä paljon hankalammaksi muuttunut reissussakaan, toki emme ihan raskaimpana aikana matkustaneet.

me oltiin ekan kerran (tosin Ruotsissa) matkoilla kun vauva oli 4kk, etelässä kun vauva täytti puoloi vuotta ja vielä Milanossa kaupunkilomalla, kun poika oli 11kk. Kertaakaan ei käyty missään lääkärissä tai sairaalassa, eli niistä en osaa mitään sanoa. Rytmit toki häiriintyy, mutta ne nyt muuttuu koko ajan muutenkin kun lapsi kasvaa. Kun pikkuakkkonen oli 6kk muutettiin vuodeksi ulkomaille miehen työn takia ja ihan hengissä tuokin on, nyt 5v.

sit käy aina vaan hankalammaks. Oikeestaan mieluiten matkustaisin alle 6 kk kanssa tai ainakin enenn kuin oppii kävelemään.

Ehdottomasti helpointa, kun oli 4 kk.

Vuoden ikäsenä (ei kävellyt) meni hienosti, mutta 1,5 v. lennot menivät kamalasti...

Muuten ok.

Lapsemme on tyytyväinen, jos on tutut ihmiset mukana.

on ihan hassua että monet sanoo ettei se lapsi edes tajua matkustamisesta mitään, miksi siis lähteä. Tyttö oli 10kk kun olimme hänen kanssaan ensimmäisen kerran etelässä ja hänestä näki varsin selvästi, että hän nautti tuosta lomasta! Vaikka hän istui varmaan suurimman osan reissusta rattaissa! Silmät loistivat kun sai ihmetellä hieman erilaista ympäristöä ja lämpimässä oli mukava lekotella. Ja kun uni tuli niin silmät vaan kiinni. Tuttava pariskunta joka oli matkalla mukana ihmettelivätkin tuon viikon jälkeen, että eikö lapsemme itke koskaan?! Eli kyllä reissu varmaan oli todellista kärsimystä lapsellemme, aikuisista puhumattakaan! ;o)

Huh huh, iltiksen linkin kautta ajattelin lukea ajatuksia vauvan kanssa matkustamisesta, kun ollaan pian lähdössä lyhyelle lomareissulle.

Mutta mitä p**kaa, täällä ei-matkustelevat 'huutavat' että mitäs sitten jos heitä ei kiinnosta matkustaa, senkun muut reissaatte jos niin tykkäätte ja häiritsette vauvan tasapainoista kotielämää..!



Ainoastaan matkustaneet ovat positiivisen ja rennon oloisia, kiukkuisia tuomitsijoita on vain ei-matkustavat?! Ehkä matkailu avartaa todella :) Silti matkustavat eivät tuomitse muita, kun 'vaan' ovat kotona...



Me matkustamme siksi, että olemme aina niin tehneet ja myös asuneet ulkomailla. Vauva on onnellinen meidän lähellämme ja saa nukkua silloin kun väsyttää (rytmi on..!) ja syödä tissiä silloin kun haluaa.



Kiva kuulla, että monilla on myös lento mennyt hyvin, siinä ehkä se paine korvissa jännittäisi, mutta uskon että imetys ainakin auttaa. Toisaalta vauvamme on hyväntuulinen ja tottunut kulkemaan, ei hätkähdä uusista ympäristöistä vaan päinvastoin, 'juttua' riittää kun on uutta katseltavaa, innolla odotamme matkaa.

Lähinnä huolena on lentokenttien sekä koneiden kovat virus -ja bakteerikannat joille vauvalla ei ole vielä puolustuskykyä.