Nimiäiset? Mitä ihmeen hömpää sekin taas on?

että aikuiset ihmiset uskovat jumalaan kuin lapset joulupukkiin.

meillä olisi ollut sekä nimiäiset että ristiäiset. näin olisi tullut juhlituksi nimeä ja sukuun tuloa nimiäisissä ja seurakuntaan liittymistä ja kasteen saamista ristiäisissä.

aina on aihetta juhlaan.

ekassa nimiäisissä olen ollut 17v sitten.



uskovainen mummoni sanoi joskus että ei se tarkoita ettei usko, vaikka ei kirkkoon kuulukkaan.

hän kyllä kuului.

läheisten ystävien kanssa uutta ihmistä? Toivottaa hänet tervetulleeksi maailmaan.



Meillä oli todella ihanat nimiäiset, eikä kaduta yhtään, että järkättiin. Ihana lämmin tunnelma, lähisukulaiset ja lähimmät ystävät paikalla.

radikaaleja ja tiedostavia ollaankin, kun ei uskota taruolentoihin!

että lapsi otetaan seurakunna jäseneksi?



Suurin osa tuntemistani ihmisistä, joiden lapset on kastettu, eivät todellakaan kasta lapsiaan kristillisen vakaumuksen vuoksi, vaan sen takia, koska "niin kuuluu tehdä". Eikö se nyt ole turhaa hömppää jos mikä? Varmasti aika iso osa suomalaisista näkee ristiäiset vain sinä tilaisuutena, jolloin lapsen nimi annetaan tai paljastetaan suurtelle yleisölle.



Eikö sinusta syntynyt lapsi ole asia, jota on syytä juhlistaa? Mitä juhlimista nyt ylipäätään yhtään missään on, jos asiaa oikein ajattelee?



Ei kannata kangistua niihin kaavoihin niin tiukasti, vaan ajatella välillä ns. laatikon ulkopuolelta.



Oletko muuten ap uskovainen ihminen?

mitä juhlan aihetta on siinä, että ilmoittaa nimen rekisteriin.

Sitä ymmärrän vielä vähemmän, että joillakin on näissä nimenantojuhlissa kummit ja kaikki.

vastustajat yrittää vastata tässä ketjussa esitettyihin kysymyksiin? Onnistuuko?

Mitkään kakkukahvit tai juhlat eivät liity pakollisena seremoniaan.

että lapsi otetaan seurakunna jäseneksi?

Suurin osa tuntemistani ihmisistä, joiden lapset on kastettu, eivät todellakaan kasta lapsiaan kristillisen vakaumuksen vuoksi, vaan sen takia, koska "niin kuuluu tehdä". Eikö se nyt ole turhaa hömppää jos mikä? Varmasti aika iso osa suomalaisista näkee ristiäiset vain sinä tilaisuutena, jolloin lapsen nimi annetaan tai paljastetaan suurtelle yleisölle.

Eikö sinusta syntynyt lapsi ole asia, jota on syytä juhlistaa? Mitä juhlimista nyt ylipäätään yhtään missään on, jos asiaa oikein ajattelee?

Ei kannata kangistua niihin kaavoihin niin tiukasti, vaan ajatella välillä ns. laatikon ulkopuolelta.

Oletko muuten ap uskovainen ihminen?

mitä juhlan aihetta on siinä, että ilmoittaa nimen rekisteriin.

Sitä ymmärrän vielä vähemmän, että joillakin on näissä nimenantojuhlissa kummit ja kaikki.

kummi vastaa kummilapsensa kristillisestä kasvatuksesta?

Mulla on kummilapsi, jota ei ole kastettu, ja jolla ei sitten perheen elämäntilanteen vuoksi ollut nimiäisiäkään, mutta hänen kumminsa olen silti. Minä ainakin koen olevani hyvin tärkeä osa tämän lapsen elämää, ja koen ihanana velvollisuutena osallistua siihen mm. tarjoamalla hoitoapua.

Tämä varmaan on joltain pois, kun olen ei-kristillinen kummi.

vaan nimenantojuhla, kuten ristiäiset. Tutut kokoontuvat vauvan nähdäkseen, osa ehkä näkee ensikerran ja saavat kuulla nimen. Jos ei vettä lipitetä päälaelle ja jätetään puheet vauvan liittymisestä srk:an niin samanlainen muistamisjuhlahan tuo on?

hassua, jos tapauskovaiset liittävät lapsensa kirkon jäseneksi ilman juhlan oikean syyn tiedostamista.





Itse vauvaa voi juhlistaa - etkö sinäkin tekisi niin? Kaikissa maailman ihmisyhteisöissä ollaan kautta aikojen toivotettu uusi tulokas perheen ja suvun jäseneksi juhlistaen sitä...

että ristiäisten tarkoitus on antaa lapselle nimi!

vale-ristiäiset on musta ihan omituinen juttu.

On tosiaan kaikke haltijakummia, kummajaista yms.



Jos ei jotain halua, niin miksi pitää sitten väkisin vääntää tilalle samanlainen tilaisuus, mutta vain ilman pappia.



Kyllä lapseni on kastettu ja uskon Jumalaan ja Jeesukseen. En ole kuitenkaan mikään kiihkouskovainen. Luen raamattua joskus, rukoilen kun on paha olla, kiitän kun on aihetta. Kirkossa käyn harvoin.



ap

Mitkään kakkukahvit tai juhlat eivät liity pakollisena seremoniaan.

että lapsi otetaan seurakunna jäseneksi?

Suurin osa tuntemistani ihmisistä, joiden lapset on kastettu, eivät todellakaan kasta lapsiaan kristillisen vakaumuksen vuoksi, vaan sen takia, koska "niin kuuluu tehdä". Eikö se nyt ole turhaa hömppää jos mikä? Varmasti aika iso osa suomalaisista näkee ristiäiset vain sinä tilaisuutena, jolloin lapsen nimi annetaan tai paljastetaan suurtelle yleisölle.

Eikö sinusta syntynyt lapsi ole asia, jota on syytä juhlistaa? Mitä juhlimista nyt ylipäätään yhtään missään on, jos asiaa oikein ajattelee?

Ei kannata kangistua niihin kaavoihin niin tiukasti, vaan ajatella välillä ns. laatikon ulkopuolelta.

Oletko muuten ap uskovainen ihminen?

faktisesti on niin, että hyvin monet ihmiset järjestävät ristiäiset juhlina, joissa lapsen nimi annetaan tai paljastetaan ja kakkukahvit juodaan.

Minä kyllä tiedän, mikä ristiäisten oikea merkitys on (ja sen takia en ikipäivänä haluaisi lastani kastettavan), mutta pointtina on se, että erittäin monet ihmiset, joitka ristiäiset järjestävät, eivät tule juuri ajatelleeksi kasteen todellista merkitystä. Minä en ole pihalla, mutta todella monet ovat.

Ymmärsitkö nyt, mitä tarkoitan? Ole hyvä ja vastaa.

Emme viettäneet ristiäisiä emmekä mene myöskään naimisiin. Uskovaisten hullutuksia joista on hyvä päästä eroon. Emme vietä myöskään joulua tai muitakaan kristittyjä pyhiä.



ITse ihmettelen TODELLA PALJON miksi ateistit menevät naimisiin tai pitävät edes sormuksia?

Käytännössä ei tehnyt mieli järjestää juhlia heti synnäriltä kotiutuessa, joten nimiäiset tarjosivat hyvän sauman siihen.

Emme viettäneet ristiäisiä emmekä mene myöskään naimisiin. Uskovaisten hullutuksia joista on hyvä päästä eroon. Emme vietä myöskään joulua tai muitakaan kristittyjä pyhiä.

ITse ihmettelen TODELLA PALJON miksi ateistit menevät naimisiin tai pitävät edes sormuksia?

Naimisiin meneminen on juridinen sopimus, sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.

vale-ristiäiset on musta ihan omituinen juttu.

On tosiaan kaikke haltijakummia, kummajaista yms.

Jos ei jotain halua, niin miksi pitää sitten väkisin vääntää tilalle samanlainen tilaisuus, mutta vain ilman pappia.

Kyllä lapseni on kastettu ja uskon Jumalaan ja Jeesukseen. En ole kuitenkaan mikään kiihkouskovainen. Luen raamattua joskus, rukoilen kun on paha olla, kiitän kun on aihetta. Kirkossa käyn harvoin.

ap

niin kauan osana suomalaista kulttuuria, että totta kai sen ympärille liittyvistä perinteistä on tullut osa suomalaisen ihmisen mielenmaisemaa.

Miten sua nyt häiritsee juuri nämä nimiäiset, miksei häiritse enemmän se, että ihmiset kastavat lapsiaan ja pitävät ristiäisiä nimenantojuhlina vailla häivääkään kristillisestä vakauksesta? Eikö se jos mikä ole outoa? Valitaan kummit vastaamaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta, vaikkeivät nämä siihen tule osallistumaan koskaan.

koska olen uskovainen (vaikkakaan en käy säännöllisesti kirkossa) ja haluan että lapseni otetaan nimenannon yhteydessä myös oman kirkkoni (ev.lut.) jäseneksi. Tämän jäseneksi oton kautta lapseni saa myös oikeuden kirkollisiin menoihin (rippi, vihkiminen jne.) ja hänet siunataan. Nimiäisiä en ymmärrä, koska siinä otetaan tavallaan käyttöön uskonnolliseen kasteeseen liittyvät elementit ilman, että niitä kunnioitetaan. Esim. kummius kuuluu kirkolliseen toimitukseen ja uskonnon harjoittamiseen. Haltijat ja keijut kuuluvat juuri noihin taruolentoihin. Nimenantojuhlaa voi kyllä juhlia (olen sellaisissa ollutkin), mutta juhlikaa sitä omalla kaavalla, ei kastejuhlan kaavalla.