Nimiäiset? Mitä ihmeen hömpää sekin taas on?

koska olen uskovainen (vaikkakaan en käy säännöllisesti kirkossa) ja haluan että lapseni otetaan nimenannon yhteydessä myös oman kirkkoni (ev.lut.) jäseneksi. Tämän jäseneksi oton kautta lapseni saa myös oikeuden kirkollisiin menoihin (rippi, vihkiminen jne.) ja hänet siunataan. Nimiäisiä en ymmärrä, koska siinä otetaan tavallaan käyttöön uskonnolliseen kasteeseen liittyvät elementit ilman, että niitä kunnioitetaan. Esim. kummius kuuluu kirkolliseen toimitukseen ja uskonnon harjoittamiseen. Haltijat ja keijut kuuluvat juuri noihin taruolentoihin. Nimenantojuhlaa voi kyllä juhlia (olen sellaisissa ollutkin), mutta juhlikaa sitä omalla kaavalla, ei kastejuhlan kaavalla.

joita juhlittaisiin kasteen kaavalla.

ne nimiäiset, joissa olen ollut, ovat menneet näin: toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen. lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty. joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu lahjat ja siirrytty syömään.

kaikissa nimiäisissä on ollut paikalla vain hyvin pieni piiri.

meillä nimiäiset oli ensisijaisesti juhla jossa uusi tulokas esiteltiin suvulle ja juhlittiin yhdessä hänen syntymäänsä. Nimi kerrottiin samalla kertaa kaikille muttei se mikään salaisuus ollut sitä ennenkään.



Ja kyllä, sekä minä että mies uskomme vahvasti Jumalaan vaikkemme kirkkoon kuulukaan.

koska olen uskovainen (vaikkakaan en käy säännöllisesti kirkossa) ja haluan että lapseni otetaan nimenannon yhteydessä myös oman kirkkoni (ev.lut.) jäseneksi. Tämän jäseneksi oton kautta lapseni saa myös oikeuden kirkollisiin menoihin (rippi, vihkiminen jne.) ja hänet siunataan. Nimiäisiä en ymmärrä, koska siinä otetaan tavallaan käyttöön uskonnolliseen kasteeseen liittyvät elementit ilman, että niitä kunnioitetaan. Esim. kummius kuuluu kirkolliseen toimitukseen ja uskonnon harjoittamiseen. Haltijat ja keijut kuuluvat juuri noihin taruolentoihin. Nimenantojuhlaa voi kyllä juhlia (olen sellaisissa ollutkin), mutta juhlikaa sitä omalla kaavalla, ei kastejuhlan kaavalla.

joita juhlittaisiin kasteen kaavalla. ne nimiäiset, joissa olen ollut, ovat menneet näin: toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen. lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty. joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu lahjat ja siirrytty syömään. kaikissa nimiäisissä on ollut paikalla vain hyvin pieni piiri.

niin kauan osana suomalaista kulttuuria, että totta kai sen ympärille liittyvistä perinteistä on tullut osa suomalaisen ihmisen mielenmaisemaa.

Niin, ja monet pakanalliset juhlat (esim. lyhimmän päivän kunniaksi joulun aikaan) on sekoittunut myöhempiin kristillisiin juhliin... Eli se, että viettää jotain juhlaa, ei välttämättä ole todiste uskonnollisuudesta tai ei-uskonnollisuudesta...

koska olen uskovainen (vaikkakaan en käy säännöllisesti kirkossa) ja haluan että lapseni otetaan nimenannon yhteydessä myös oman kirkkoni (ev.lut.) jäseneksi. Tämän jäseneksi oton kautta lapseni saa myös oikeuden kirkollisiin menoihin (rippi, vihkiminen jne.) ja hänet siunataan. Nimiäisiä en ymmärrä, koska siinä otetaan tavallaan käyttöön uskonnolliseen kasteeseen liittyvät elementit ilman, että niitä kunnioitetaan. Esim. kummius kuuluu kirkolliseen toimitukseen ja uskonnon harjoittamiseen. Haltijat ja keijut kuuluvat juuri noihin taruolentoihin. Nimenantojuhlaa voi kyllä juhlia (olen sellaisissa ollutkin), mutta juhlikaa sitä omalla kaavalla, ei kastejuhlan kaavalla.

joita juhlittaisiin kasteen kaavalla. ne nimiäiset, joissa olen ollut, ovat menneet näin: toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen. lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty. joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu lahjat ja siirrytty syömään. kaikissa nimiäisissä on ollut paikalla vain hyvin pieni piiri.

Ei ole kuitenkaan valeltu vettä, ei otettu seurakunnan jäseneksi, ei ole rukoiltu, ei tunnustettu uskoa, ei kysytty kummeilta, vastaavatko nämä lapsen kristillisestä kasvatuksesta jne. Eihän ristiäiset ole nimenantojuhla, vaan siinä otetaan seurakunnan jäseneksi.

Eli aika erilaiset minun mielestä. Jotain niissä nimiäisissä pitää tehdä, ja jos olet jotenkin niistä ristiäisten kakkukahveista mustasukkainen, niin voi voi.

- toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen.

- lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty.

- joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu

- lahjat ja siirrytty

- syömään.



Lapsen nimi on luonnollista ilmoitaa ja jonkun sylissä vauva on paremmin esillä kuin pinnasängyssä. Laulu tms musitaminen on yleistä synttäreilläkin, erottaa normaalista sukulaisvierailusta, johon lahjat ja syömiset ja kahvit kuuluvat.



Ei kovinkaan kirkolta matkittu kaava minusta. Vai onko Mäkkärin lastenkutsujen kaava myös?

On mukavaa juhlia perheen, ystävien, sukulaisten kanssa, mitä erilaisimpia asioita ja mitä vaihtelevammin sen hauskempaa. Ruttukuonoiset uskikset veisatkoot itkuvirsiään ja manatkoon tulella ja tulikivellä, tuskinpa se heidän edukseen luetaan sitten kun heidän viimeinen päivänsä koittaa.

- toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen. - lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty. - joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu - lahjat ja siirrytty - syömään. Lapsen nimi on luonnollista ilmoitaa ja jonkun sylissä vauva on paremmin esillä kuin pinnasängyssä. Laulu tms musitaminen on yleistä synttäreilläkin, erottaa normaalista sukulaisvierailusta, johon lahjat ja syömiset ja kahvit kuuluvat. Ei kovinkaan kirkolta matkittu kaava minusta. Vai onko Mäkkärin lastenkutsujen kaava myös?

- toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen.

- lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty.

- joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu

- lahjat ja siirrytty

- syömään.

Lapsen nimi on luonnollista ilmoitaa ja jonkun sylissä vauva on paremmin esillä kuin pinnasängyssä. Laulu tms musitaminen on yleistä synttäreilläkin, erottaa normaalista sukulaisvierailusta, johon lahjat ja syömiset ja kahvit kuuluvat.

Ei kovinkaan kirkolta matkittu kaava minusta. Vai onko Mäkkärin lastenkutsujen kaava myös?

- toinen vanhempi on sanonut lapsen nimen. - lapsi on ollut kummin sylissä. kummit on esitelty. - joskus on ollut jotain ohjelmaa, esim. joku on esittänyt jonkun laulun tms. sitten on katseltu - lahjat ja siirrytty - syömään. Lapsen nimi on luonnollista ilmoitaa ja jonkun sylissä vauva on paremmin esillä kuin pinnasängyssä. Laulu tms musitaminen on yleistä synttäreilläkin, erottaa normaalista sukulaisvierailusta, johon lahjat ja syömiset ja kahvit kuuluvat. Ei kovinkaan kirkolta matkittu kaava minusta. Vai onko Mäkkärin lastenkutsujen kaava myös?

KASTE on se kristillinen osuus, muu osa ristiäisistä ei kuulu siihen sakramenttiin, vai oletko oikeasti sitä mieltä, että pullakahvit kuuluu siihen kirkolliseen toimitukseen?

MILLAISET nimäisten pitäis sitten olla, että kelpais sulle? Ei pullakahveja? Ei mainita lapsen nimeä? Ei tuoda koko lasta paikalle?

On jollain ongelmat...

saavat kasteessa kummit ja ovat keksineet nimiäiset sen takia??

miksi lapselle on valittu kummit??

Mä olen kolmen lapsen kummi, kaksi kastettuja, yksi ei. Mua suorastaan hävettää olla kristillinen kummi, koska en usko, mutta en halua kieltäytyä ja loukata vanhempia. Minä en siis kristillisenä kumminakaan toteuta kummien vaatimuksia, ja väitänpä, että aika harva tapakristitty kummikaan toteuttaa tätä velvollisuuttaan.

Tosin mun nimitys ei-kastetun lapsen kummina on vähän eri, en viitsi sitä täällä mainita, ettei kukaan tunnista. Moni ei-kristillinen kummi on kuitenkin ihan kummi, sillä termillä.

Sanopa nyt sinäkin, kun kukaan ei ole vielä tähän kysymykseen täällä vastannut, miksi nimiäiset ja sensellainen ärsyttää enemmän, kuin se, että kastetaan lapsi/mennään kirkossa naimisiin vailla kristillisen vakaumuksen häivääkään? Eikö se ole hassua? (ILmeisesti ei ole, kun kukaan ei ole tähän vielä vastannut.)

mistä ihmeestä? Voihan kirkkoon liittyä kuka tahansa!

Eikä kirkkoon kuulumattomuus = ateismi.

saavat kasteessa kummit ja ovat keksineet nimiäiset sen takia??

eli ateistit ovat kateellisia kun kristittyjen lapset saavat kasteessa kummit ja ovat keksineet nimiäiset sen takia??

heidän lapsillaan on läheisiä aikuisia, joilla on "virka".

Se ei tietenkään ole väärin, että kristilliseksi kummiksi ryhtyy henkilö, jolla ei ole kristill. vakausta. Se on maan tapa, näin on aina tehty, ja asia hyväksi havaittu. Kunhan saadaan kotiin se pappi lirkuttelemaan ne pakolliset jeesusjutut, niin päästään sitten käsiksi oikeisiin asioihin, eli pullakahveihihn. ja elämä pysyy raiteillaan, kun mitään ei viitsitä kyseenalaistaa.

eikä liity alkujaan mitenkään kristinuskoon. Raamatussa ei mainita kummeja sanallakaan. Kummius on lainattu kristinuskoon pakanallisilta ajoilta eikä perinteelle löydy raamatullisia perusteita. '



Alunperin kummeiksi valittiin mahdollisimman varakkaita ja mahtavia ihmisiä, kummi sanana on samaa perua kuin sponsori... joten jos kummeista tuntuu että ovat lahjanantoautomaatteja, niin silläkin on pitkät perinteet.





Terv. ateisti

joita on juhlittu kuin syntymäpäiviä. Erona oli vain se, että nimi oli kauniisti kirjoitettuna kahvipöydällä kaikkien nähtävänä. Ei siis lainkaan kopioitu ristiäisten kaavaa vaan juhlittiin tosiaan sitä lasta. Ei "kummeja", nimen julkistamista kaikkien läsnäollessa tms. rituaalia. Nämä olivat nimiäiset, jotka ymmärrän myös uskovaisena ja lapseni kastavana ihmisenä. Ja juhlat olivat mukavat ja omanlaisensa.

Muistanko ihan väärin, mutta liittykö kummiuteen alunperin se, että jos vanhemmille sattuu jotain, niin kummien homma olisi vastata sitten lapsesta? Vai miten se nyt oli?

joka ei ymmärrä että kasteesta valitaan nimiäisiin kaikki muu paitsi papin osuus.

joita on juhlittu kuin syntymäpäiviä. Erona oli vain se, että nimi oli kauniisti kirjoitettuna kahvipöydällä kaikkien nähtävänä. Ei siis lainkaan kopioitu ristiäisten kaavaa vaan juhlittiin tosiaan sitä lasta. Ei "kummeja", nimen julkistamista kaikkien läsnäollessa tms. rituaalia. Nämä olivat nimiäiset, jotka ymmärrän myös uskovaisena ja lapseni kastavana ihmisenä. Ja juhlat olivat mukavat ja omanlaisensa.

Yksi on se, että kummien tehtävä on olla varavanhempia tai tukea kummilasta taloudellisesti eli olla lapsen "sponsori". Ennen kristinuskoa kummiksi yritettiinkin aina valita mahdollisimman varakkaita ja ylhäisiä ihmisiä, siitä kummien antamat lahjat nykypäivänäkin juontuvat.



Kristityt aina luulevat keksineensä suunnilleen pyörän vaikka lähes kaikki juhlatavat ja perinteet ovat lainaa ja kristinuskoa vanhempaa perua.

maistraatissa, katsos

en usko mutta haluan silti olla naimisissa