Perkeleen perkele, kun lekurissa pompotellaan.

Menee niin hermot, kun on kaksi työkykyyn vaikuttavaa vaivaa: toinen alkoi oireilla alkuvuodesta, eikä se liity raskauteen, toinen tuli muutama viikko sitten ja on raskaudesta johtuvaa.



Olen ollut 1. vaivan vuoksi pari viikkoa saikulla ja nyt sain taas viikon jatkoa saman + tämän raskausvaivan vuoksi. Molemmat ovat sellaisia, ettei niitä voi raskauden vuoksi hoitaa tehokkaasti, vaan hoito on tyyliin lepoa ja panadolia. Edellisen raskauden vuoksi olin samanlaisten vaivojen vuoksi tyystin liikkumiskyvytön koko raskauden viimeisen kolmanneksen.



No, eihän tässä muuten mitään, mutta kun saatana joutuu selittämään samoja vaivoja joka kerta eri ihmiselle: työterveyslekuri, ostopalvelu-työterveyslekuri, työterveyshoitaja, neuvolatäti ja terveysaseman lekuri. Nyt kun on sekä "normaali" että raskausvaiva, haluaisi tk minut työterveyteen ja työterveys minut terveyskeskuksen lääkärille.



Pomo on minusta ja työstä huolissaan ja kyselee, että meneekö vaiva ohi vai tuleeko pidempi saikku (eli onko työpaikallani koko ajan vaje, vai voiko hän palkata sijaisen). Mutu-tuntumalla sanoisin, että en tule olemaan työkykyinen, enkä pärjää töissä touko-kesäkuun vaihteeseen, jolloin piti jäädä lomille. Lääkärit kirjoittelevat viikon-puolentoista saikkuja ja käskevät soittamaan uudestaan tai menemään muualle.



Nyt sain taas lekuriajan ensi viikolle ja katsotaan asiaa jälleen uuden lekurin kanssa. On niin pinna kireällä tän touhun kanssa, ettei tosikaan. Kotona kökkiminen on ihan ahterista ja olisin mieluummin töissä, eli en todellakaan ole kärkkymässä mitään turhaa lomaa. Loma on tästä touhusta muutenkin kaukana, kun puoli kroppaa on tulessa, liikkuminen sattu kotonakin ja yöunista ei tietoakaan. Perse.



Kiitos ja hohhoi.