Mummoni on maailman hirvein ihminen!!

Eli isäni äiti, joka on vaan niin inhottava tapaus. Vaikka asustaa niin kaukana että sitä näkee kerran tai pari vuodessa niin siitä huolimatta menee ne kerrat aina tappeluksi hänen käytöksensä takia.

Ensinnäkin hän kun tulee käymään minun vanhempieni luona jonne sitten menemme kaikki pitkästä aikaa käymään niin hän on heti arvostelemassa äitiäni.

Kuinka ruman olohuoneen pöydän äiti onkaan ostanut ja miten perunoita tulee keittää oikea oppisesti.

Äitini itkeskelee sitten yksin kun hänestä tuntuu pahalta ja itse kilahdan mummolle ihan mielettömästi tästä, josta hän sitten ottaa nokkiinsa ja vaipuu itsesääliin.



Kutoo minulle kaulahuiveja, pipoja ja jotain ihme rintamerkkejä yms yms ja jos ei heti kiitä viestillä tai kirjeellä häntä kun ne postilaatikosta ilmestyy niin hän soittaa vanhemmilleni miten minä olen sitten hänelle suuttunut ja miten minä en halua hänen kanssaan olla yhteyksissä vaikka hän hyvää hyvyyttään tällaisia "rumia" korvaläpällisiä pinkkejä karvalakkeja ja muita minulle kutoo.. tottakai tiedän että tulee kiittää, mutta en häneltä niitä ole pyytänyt ja tuo että jos ei heti älyä vastata niin sitten se tarkoittaa muka sitä että olen hänelle vihainen.



Viime syksynä olimme myös minun porukoillani ja itse raskaana tuolloin olin.

Menin keittiöön tekemään salaattia apuna ja tuli todella heikko olo joten menin sitten hetkeksi lepäämään. Minuutin jälkeen alkoi kauhea voivottelu ja huutelu kun minä jätän tekemiset kesken ja blaablaa.. sanoin asiasta ja tokaisu oli vaan takaisin että voisi silti siivota jäljet ennenkuin lähtee muuta tekemään.

Tunnekuohuissani haistatin mummolleni pitkät ja lähdin ovet paukkuen pois, jota hän sitten kauhisteli kaikille millainen äiti minusta nyt tulee kun vauva mahassani saa negatiivisia vaikutteita..yms yms..



AAArrgh! Pitkä teksti mutta kiitos että sain purkaa tätä oloani jonnekin ja toivottavasti tuosta tekstistä saa nyt jonkinlaista tolkkua!