Hyi helvetti, mikä kirjoitus Hesarissa, lantio repesi synnytyksessä kahtia

Ei sitä voi ihan normaalein kriteerein ajatella. Siihen liittyy yhä menehtymisen riski ja koko tilanne on kokonaisuudessaan arvaamaton vaikka nykylääketiedo paljon jo tietääkin. Itse suhtauduin synnytykseen niin, että sitä ei voi tietää kuinka siinä käy. Lähdin synnyttämään myös se ajatus mielessä, että tässä voi mennä mun henki.

Useimmilla se kuitenkin sujuu sen verran hyvin, että ihmismäärä vaan lisääntyy.

Ei sitä voi ihan normaalein kriteerein ajatella. Siihen liittyy yhä menehtymisen riski ja koko tilanne on kokonaisuudessaan arvaamaton vaikka nykylääketiedo paljon jo tietääkin. Itse suhtauduin synnytykseen niin, että sitä ei voi tietää kuinka siinä käy. Lähdin synnyttämään myös se ajatus mielessä, että tässä voi mennä mun henki.

Useimmilla se kuitenkin sujuu sen verran hyvin, että ihmismäärä vaan lisääntyy.

Synnytys on yhä synnytys, mutta kyllä 2000 luvulla pitäisi voida jo asennoitua siten, että nainen voi odottaa saavansa parasta hoitoa myös synnytykseen liittyen. Itse et siis toivo parempia keinoja ennakoida riskejä, jolloin niihin voisi varautua?

Hölmö ei tarvitse olla, vaikka ei tiedäkään kaikkea.

4kk ja nyt jo jaloillaan.. Ei hyvin käy!



Mulla murtui lantio synnytyksessä. kaksi erittäin kivuliasta leikkausta ja toipumisaikaa takana, kolmanteen leikkaukseen en suostunut koska takeita paranemisesta ei ole.

Olen 30v ja eläkkeellä.



Nim. Titaania alapäässä :D

mä olen päätynyt siihen, että olen tyhmä ja tietämätön ja hyväuskoinen (uskoin suomen neuvolapropagandan) kun en vaatinut sektiota. minulla on kaksi lasta. kyllä se vaan on niin, että ne vauriot, mitä alatiesynnytyksestä jää, ovat hyvin yleisiä ja haittaavat merkittävästi elämää.



minua haittaa se, että virtsanpidätyskyky on huonontunut. jos rakko on vähänkään täydempi, niin lenkillä/yskäistessä/aivastaessa lirahtaa. ei kiva. jumpattu on mutta ei auta. monilta jää tämä vaiva huomaamatta, kun eivät urheile. mutta vanhana se pahenee ja silloin kyllä tulee housuun.



minua haittaa myös se, että paikat on selvästi venyneet. oma ja miehen seksuaalinen nautinto kärsii. seksi on kumminkin tärkeä osa avioliittoa. eikä minulla ole rahoja mihinkään kiristysleikkauksiin.



odotan iloista vanhuutta, jolloin luultavasti saan alkaa käyttää tenaa vakituisesti. oma äitini (4 lasta) ja isomummi (4 lasta) eivät voi pidättää pieruja, mummoltani tulee pissat housuun, tädiltäni myös. mutta anoppi onkin leikattu (3 lasta) eikä vaivoja ole!!! ja hän ei ole eläissään urheillut tai jumpannut.



sektion valinneet - olette fiksuja. suomessa suositellaan alatiesynnytystä ainoastaan kustannussyistä. ei valtiolla taitaisi oikeasti olla rahaa leikata kaikkia. kertokaa mulle yksikin oikea tutkimus, jossa osoitetaan, että lapselle on parempi syntyä alateitse. sellaisia ei ole. sinulle, joka et ole vielä synnyttänyt: punnitse tarkkaan vaihtoehtoja!

turhaan kannata haluta.

Sektio on varmaan huippukivaa kun kaikki menee hyvin, kuten ilmeisesti suurimmalla osalla tämän ketjun kirjoittajista. Tietyissä tilanteissa se pelastaa äidin ja lapsen hengen.



Sektiolla syntyneillä lapsilla on kuitenkin enemmän vastasyntyneen hengitysvaikeuksia, ilmeisesti koska keuhkojen kypsymiselle olennainen syntymästressi on vähäisempää. Tärkeämpää kuitenkin on uhka äidin terveydelle. Hallitsemattomat vuodot ovat sektioissa yleisempiä kuin alatiesynnytyksissä. Harvakseltaan joudutaan kohdunpoistoon, onneksi vielä harvemmin äiti kuolee.



Kuitenkin yleisin sektioindikaatio Suomessakin, USA:sta puhumattakaan, taitaa olla synnytyspelko tai äidin toive (ilman pelkoa). Tuntuu, että tällaisilla palstoilla on paljonkin merkitystä sille, että äidit valitsevat mieluummin sektion. Kannattaisi mieluummin lukea joko lääketieteellistä kirjallisuutta tai jos siihen ei luota, alkuperäistutkimuksia.

Jottei totuus unohtuisi... Ja että asiat joskus muuttuisivat täällä perähikiälläkin.

av:lle on ihan turha kenenkään kirjoittaa mitään alatiesynnytystä kritisoiden. Kyllä av tietää tämänkin asian totuuden.

Kymmeniä tikkejä laitettiin ja oli niiiiin mukavaa kuukausikaupalla etten sanoisi muutaman vuoden ajan! Vaihtoehtolääkäri napsasi sitten tikit poikki ettei ....ja en muista miksi mutta hyvää teki. En uskaltanut sanoa, että niitä tikkejä riittää siellä sisälläkin kun koski niin!



Joskus mietin miten tällä virallisella puolella on vapaus tehdä virheitä ja vapaus onnistuakin! Vaihtoehtolääkinnän pitää onnistua aina!

Jutun tapauksessa vakava hoitovirhe: aik synn. repeämää ja nyt painoarvio yli 4500 ilman muuta sektio nykytiedon mukaan.

Ei ole puolusteltavaa. Liiikaa luotetaan UÄ arvioon-pienissä yksiköissä aiba kokenut gyne arvioi lantion-yo-sairaaloissa apulääkäri aloittaa aina äitipolilta niukoilla taidoilla.

Yli 4500 lapset tulisi pana lain voimalla kokeneimman arvioon ja sektio tehdä ajoissa. Nyt leikataan laskeumaa ja v-karkailua vimmatusti kun sitä voitaisiin estää äitiyspolilla oikeilla päätöksillä.

Lapsen painoon voi vaikutta elintavoilla ja oikealla sapuskalla.

Ainoastaan diabetesäideille on hoitosuositus:leikataan kun paino yli 4500 ja sitäkään ei kaikki noudata.

Moni synnytys-gyne expertti yliopistoissa touhuaa liikaa sikiöseulontojen ja tekniikan parissa kun tarttis rantautua arkisempiin ongelmiin. Jos sama panostus olisi synnytysten hoitoon kuin virtsankarkailun hoitoon olisi meillä vähemmän alapään vaurioita.

tätä sektiohysteriaa mikä täällä vallitsee. Ettekö te millään ymmärrä, että jos sen yhden lapsen sieltä mahasta saa siististi ulos sektiolla, niin toisen kohdalla jo kaikki kohdun repeämisen riskit, istukan toimintahäiriön riskit kahdeksankertainen kohtukuoleman riski on ihan tosiasioita. Miten ette tajua, että se on nimenomaan sen turvallisen sektion syytä, kun seuraava lapsi saa hapenpuutteen ja vammautuu tai kuolee, kun arpikudos haittaa istukan toimintaa tai kohtu ei kestäkään supisteluja vaan repeää leikkausarven kohdalta? Teillä on vaan niin upea illuusio siitä, kuinka sektio on niiiin kovin turvallinen eikä mitään koskaan kenellekään käy, ja sitten täällä meuhkataan kumminkaimoista joilla oli perse revennyt. Lukekaa välillä niistä tulehtuneista sektiohaavoista, vauvoista, joita on viilletty veitsellä sektiossa, vauvoista, joilla on todellisia ongelmia adaptoitua ulkomaailmaan jne. Ärsyttää tuollainen sektion glorifiointi, kun suunnitellussakin sektiossa on kolminkertainen kuolemanriski äidille verrattuna alatiehen.

Miksi se mun EKA kuoli kohtuun ja seuraavat ovat tulleet ulos sektiolla ilman mitään ongelmia? Lääkäri maalasi kauhukuvia, vaan mikään niistä ei toteutunut yhdenkään sektion kohdalla.

Tämä on taas tätä loputonta naisten kiltteyttä ja vaatimattomuutta; eli mitään ei vaadita ja jätetään kaikki lääkäreiden tai korkeamman käteen. Niin kauan kuin osa naisista ajattelee näin, mitään parannusta ei synnytysten osalta tule tapahtumaan. Kyllä synnytykseen pitäisi lähtökohtaisesti voida lähteä sillä mielellä, että hengissä tästä selvitään, puhumattakaan, että paikat pysyisi edes jotenkuten ehjänä.

Ei sitä voi ihan normaalein kriteerein ajatella. Siihen liittyy yhä menehtymisen riski ja koko tilanne on kokonaisuudessaan arvaamaton vaikka nykylääketiedo paljon jo tietääkin. Itse suhtauduin synnytykseen niin, että sitä ei voi tietää kuinka siinä käy. Lähdin synnyttämään myös se ajatus mielessä, että tässä voi mennä mun henki. Useimmilla se kuitenkin sujuu sen verran hyvin, että ihmismäärä vaan lisääntyy.

AINA, kun joutuu tekemisiin lääkäreiden kanssa, pitää ITSELLE olla selvillä, mitä haluaa ja sitten osaa sitä vaatia. Oli kyse mistä tahansa toimenpiteestä tai vaivasta. Suoraan tuota asennetta ei vain tule lääkärille ilmaista, vaan antaa ymmärtää, että lääkäri itse ikään kuin tajuaisi hoitaa homman toivotulla tavalla. Ettei nääs loukkaa ammattiylpeyttä.



Jutun nainen tietää itsekin olleensa liian kiltti (ja auktoriteettipelkoinen).



Synnytyksessä toimittiin täysin väärin jo siinä, ettei sitä käynnistetty aikaisemmin, vaikka tiedettiin vauvan olevan todella iso. Ja nainenhan sai pahat repeämät jo esikoisesta! Miten joku voi olla noin arka oman terveytensä kustannuksella??!



Runsas yliaikaisuus on riski lapsellekin by the way.



Kyllä taas sapettaa ja lääkäriviha kasvaa...



Jos itse ikinä tulen vielä raskaaksi (ei kyllä houkuta), niin taatusti osaan vaatia just mitä haluan. Ja tietysti olisin dieetillä koko raskausajan, että tulisi pieni vauva. II asteen repeämätkin rpari vuotta sitten tekivät olon tukalaksi yli kuukaudeksi.



En kuitenkaan haluaisi sektiota ns. normaalitilanteessa, mutta jutun naisella ei tod ollut sellainen normaalitilanne.

Hei ihan tosi, miksei tässä ketjussa ole vielä yhtään alan ammattilaista huomauttamassa tästä äärimmäisestä seiskatasoisuudesta? Häpyliitoksen repeämä nyt ei todellakaan ole mikään "lantio repesi kahtia", herranjumala sentään. Kyllä on niin tarkoitushakuisesti otsikoitu, että sisällön voi päätellä juttua lukematta.



Muutenkin tällaiset jutut jäävät aina ihan iltapäivälehtihötöksi, koska asianosaiset lääkärit ja kätilöt eivät VOI kommentoida yksittäisen synnyttäjän asioita julkisuudessa. Totuus ei ehkä olisi ihan niin melodramaattinen kuin mitä synnyttäjä itse ajattelee.

koska ovat itse sektionsa halunneet. Henkilökunnalle kyllä valitetaan ihan kaikesta haavakivusta lähtien ihan siihen jos jää roikkumaha, saati sitten jos tulee vuotoa, infektiota tms minkä vuoksi joudutaan uuteen leikkaukseen, tehohoitoon yms. Jopa sektion jälkeisestä antibioottihoidosta ruikutetaan, kun se ei ole hyväksi vauvalle.



Julkisuudessa nämä äidit nuolevat haavansa ja vakavatkin komplikaationsa hiljaa, koska loppujen lopuksi ainakin osa syystä kaatuisi omaan niskaan.

Lisäyksenä vielä aiempaan viestiini, että en halunut HS:n artikkelin naista syyllistää liiasta kiltteydestä, hänhän nimenomaan halusi ja yritti saada sektiota, tuloksetta. Puhuin asiasta yleisellä tasolla.



Lääkärin taholta tässä on toimittu täysin väärin.

"Totuuts ei ehkä olisi niin melodramaattinen...", vaikka nainen on synnytyksen jälkeen ollut rollaattorin varassa...! hei haloo.

Hei ihan tosi, miksei tässä ketjussa ole vielä yhtään alan ammattilaista huomauttamassa tästä äärimmäisestä seiskatasoisuudesta? Häpyliitoksen repeämä nyt ei todellakaan ole mikään "lantio repesi kahtia", herranjumala sentään. Kyllä on niin tarkoitushakuisesti otsikoitu, että sisällön voi päätellä juttua lukematta. Muutenkin tällaiset jutut jäävät aina ihan iltapäivälehtihötöksi, koska asianosaiset lääkärit ja kätilöt eivät VOI kommentoida yksittäisen synnyttäjän asioita julkisuudessa. Totuus ei ehkä olisi ihan niin melodramaattinen kuin mitä synnyttäjä itse ajattelee.

Onhan ihan selvää, että jos tapahtuu hoitovirhe potilaan täytyy siitä valittaa mutta vaikka lääkärit ja hoitajat kaikkensa yrittäisivät, siltikin välillä virheitä tapahtuu ja ihmisiä kuolee. Elämä ei ole täydellisen turvallista ja synnytys on yhä yksi vaarallisimmista tilanteista mun mielestäni.



Voimia asianomaiselle!

Hei ihan tosi, miksei tässä ketjussa ole vielä yhtään alan ammattilaista huomauttamassa tästä äärimmäisestä seiskatasoisuudesta? Häpyliitoksen repeämä nyt ei todellakaan ole mikään "lantio repesi kahtia", herranjumala sentään. Kyllä on niin tarkoitushakuisesti otsikoitu, että sisällön voi päätellä juttua lukematta.

Muutenkin tällaiset jutut jäävät aina ihan iltapäivälehtihötöksi, koska asianosaiset lääkärit ja kätilöt eivät VOI kommentoida yksittäisen synnyttäjän asioita julkisuudessa. Totuus ei ehkä olisi ihan niin melodramaattinen kuin mitä synnyttäjä itse ajattelee.

Se, että repesikö lantio vai lantion etupuolelta lantioliitos on aika sama, jos se vie liikuntakyvyn ja tuottaa kipua.

Ihmisen ei tarvitse olla kymppitasoinen lääkäri voidakseen puolustaa oikeuksiaan. Toki asiavirhe tässä nyt on keskustelussa tullut esille, mutta varmasti se ei ole se olennaisin asia virittää miljoonaa hymiötä :D ;dL :DLÖ:D *DLAKdaÖOFJaÖFJAÖ

Vaan asia! Eli se, että naisten pitäisi osata vaatia asiallista kohtelua ja naista ei pidä syyllistää, jos hän haluaa edes ennen synnytystä kontrolloida elämäänsä kartoittamalla riskejä ja saamalla mahdollisuuden varautua niihin ja voimalla vaikuttaa edes ilmiselviin asioihin.

Tuo lääkäri on selkeästi jättänyt huomiotta potilaansa toiveen, joka on perusteltu ja lääketieteellinen.

Ja ei ole ihmistä oikeus myöskään raiskata. Minusta toisen ihmisen pakottaminen pelkotilanteessa, todellisten vaaratekijöiden vallitessa alatiesynnytykseen, on verrattavissa väkivaltaan.

Jos sinä itkien anoisit: että älkää pakottako minua tähän, kuolen, tiedän, että se ei mahdu ja imukuppia tungetaan vaan alakertaan ja aletaan nyhtää, niin eikö se ole jo verrattavissa väkivaltaan.

Tyytymättömät pelkosektioäidit eivät tietenkään valita julkisesti koska ovat itse sektionsa halunneet. Henkilökunnalle kyllä valitetaan ihan kaikesta haavakivusta lähtien ihan siihen jos jää roikkumaha, saati sitten jos tulee vuotoa, infektiota tms minkä vuoksi joudutaan uuteen leikkaukseen, tehohoitoon yms. Jopa sektion jälkeisestä antibioottihoidosta ruikutetaan, kun se ei ole hyväksi vauvalle. Julkisuudessa nämä äidit nuolevat haavansa ja vakavatkin komplikaationsa hiljaa, koska loppujen lopuksi ainakin osa syystä kaatuisi omaan niskaan.

koska ei haluta päästää julkisuuteen tietoa, että sektio voisi olla voisi ihana tai parempi kuin alatie. Halutaan pitää yllä lääkäreiden luoma illuusio, että sektio on aina hirveä, kamala kokemus, josta toipuminen vie vuosia, joka vaarantaa seuraavat raskaudet ja pilaa koko loppuelämän.

Lääkärit uskovat tähän itsekin: kun menin kolmannen raskauden alussa lääkäriin ja kerroin, että takana on alatiesynnytys ja sektio, halusi lääkäri tietää, kumpi oli parempi. Vastasin heti "sektio". Lääkäri nosteli kulmiaan "myös jälkeen päin?". Kyllä, varsinkin jälkeenpäin. Vastaus oli selvästi väärä. Jouduin tappelemaan toisen sektion pelkopolin kautta.

- Myös toinen ja kolmas sektio olivat ihania.