Vaatekauppaan myyjäksi? Palkka suunnilleen?

ja vaikeusaste sen mukainen, eli ei vaadi mitään aivotyöskentelyä.

Suurin osa osaa kyllä päivystää työpaikala, mutta myyjän tehtävä onkin lisätä myyntiä.

Suihkurusketus ja valkaistut hampaat + silarit = valmis myyjä!

Jos esim. vastaa tavaran tilaamisesta pitä hyvin hahmottaa mitä tilaa ja paljonko jne. Ja jos somistaa, niin sekin haastavaa, sillä somistuksen tarkoistus on lisätä myyntiä ja se toimii liikkeen "käyntikorttina". Niinkin pieni asia kun mihin tietyt vaatteet sijoitetaan vaikuttaa myyntiin, jos joku paita esim. myy naisten puolella niin nuorten puolella sitä saattaa mennä paljon jne.



Jotkut liikkeet kouluttavat myyjiä, eli heillä on valmiudet antaa pukeutumisneuvoja jne. ja toisissa myyjä vain viikkaa vaatteita hyllyyn ja rahastaa. Joissain on korjausompelupalvelu mahdollisuus ja on hyvä että myyjä tietää neuvoa onnistuuko asun lyhennys/pidennys miten jne.



Jos vaikka ajatellaan H&M:n myyjää ja hääpukuliikkeen myyjää, niin hyvin erilaisia asioita heiltä vaaditaan.



Palkka voisi parempikin olla, toisaalta taas vaatteita saa edullisesti/ilmaiseksi. Monissa vaateliikkeissä saa ostaa henkilökuntahintaan vaatteita myös perheenjäsenille, eli vuositasolla vaateuluissa säästää paljon esim. 2+2 perhe jos oman liikkeen vaatteet kelpaavat.

H&M:llä olen kohdannut mycket parempaa ja osaavampaa & rehellisempää palvelua, kuin missään hääpukuliikkeessä :)

Jos vaikka ajatellaan H&M:n myyjää ja hääpukuliikkeen myyjää, niin hyvin erilaisia asioita heiltä vaaditaan.

[

olin jonkun aikaa tuntitöissä vakityöni ohella vaatekaupassa, koska olin aina halunnut kokeilla myyjän työtä. Lisäksi halusin "maistaa", miltä tuntuu tehdä suorittavan tason työtä, missä ei tarvitse koko ajan kehittää, analysoida, hallita kokonaisuuksia samalla tavoin kuin omassa työssäni uuvuttavasti täytyy.

Vaikka olen aina arvostanut eri alojen työntekijöitä, jouduin vielä enemmän nostamaan hattuja myyjän työlle. Tyo on raskasta, jalkojen päällä seisomista. Asiakkaat ovat vaativia ja purkavat välillä ylemmyydentuntoaan myyjiin (joskus teki mieli sanoa, että puhuisitkohan mulle noin, jos tietäisit, mikä koulutukseni on ja mitä muuta työtä teen). Ja hyvä myyjä tuntee, mitä myy ja on kiinnostunut aidosti saamaan tyytyväisiä asiakkaita, ei vain myymään jotain hyllyä tai rekkiä tyhjäksi. Kyse oli siis pienestä, mutta vilkkaasta erikoisliikkeestä.

Myyjän työ on siis täysin ala-arvostettu, samoin kuin siivoojan (mitä myös olen tehnyt opiskeluaikoina). Työajat ovat myös perheelliselle huonot (kiitos vaatimuksille, että pitää saada toteuttaa itseään shoppaamalla arjet ja pyhät, aamusta iltaan). Kun työ on ala-arvostettu, siihen hakeutuu ihmisiä, jotka eivät muualle pääse tai eivät koe tärkeänä ammattiylpeyttä ja ammattitaitoa, mikä näkyy taas huonona palveluna ja asioihin perehtymättömyytenä. Mistä taas seuraa, ettei myyjiä arvosteta. Oravanpyörä on valmis.

Kaikki kunnia osaaville myyjille!

1600e/kk brutto ja vaikeusaste sen mukainen, eli ei vaadi mitään aivotyöskentelyä.