Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ristiäiset karmea tilaisuus!
19.02.2010 |
Kävin taannoin sukulaispojan ristiäisissä ja mietin, kuinka absurdi koko tilanne oli: aikuiset ihmiset ryhmittyivät vauvan ympärille yhden johdolla. Tämä yksi hoki aivan tohkeissaan keksittyä tarinaansa ja esitettiin rituaaleja, joissa mukana vesi, tuli, kukat ja laulut, joissa vahvistettiin yhteisöä uskomaan samaan tarinaan.
Pieni vauva ei tiennyt, mihin porukkaan tuli "liitetyksi" ilman omaa lupaansa ja itki, kun lähellä olevat aikuiset leikkivät rituaalejaan ja sopottivat yhteen ääneen ulkoaopeteltuja loruja.
Sitten juotiin kahvia ja syötiin ruokaa, kuten kunnon bakkanaaleihin kuuluukin.
Tuntui jotenkin hullulta - nykyihmiset!? (Ja joo, olen itsekin tullut vauvana kastetuksi. Silti tuntui koko näytös aika pahalta.)
Kommentit (236)
On varsin normaalia jopa aikuisten keskuudessa nimitellä hihhuliksi ja syrjiä työyhteisössä julkiuskonnollista ihmistä, ja tätä tuskin kukaan voi kiistää. Niin fiksuja me ihmiset ollaan.
julkiuskovaisen ihmisen kanssa, joka oli erittäin pidetty ja mukava työkaveri. Samoin eräs sukulaiseni on malliesimerkki kivasta ja asiallisesta uskovasesta. Mutta kumpikaan näistä ei olekaan käyttänyt kaikia mahdollisia tilaisuuksia hyväkseen kertoakseen minulle helvetistä. Toisin kuin eräs toinen sukulaiseni, jota inhoaa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että et yleistäisi sitä, mitä olet tuttavaperheessäsi nähnyt koskemaan kaikkia kristittyjä. Joka ihmisryhmään kuuluu henkilöitä, joiden puuhat eivät kestä päivänvaloa. Ja tuo homojen ja uskostaan luopuvien tappaminen ei tosiaankaan liity kristinuskoon, joten on hassua vetää tuollaisia ajatuksia esiin, kun puhutaan kristillisistä ristiäisistä. Itse olen kyllästynyt siihen, että kristittynä saa tuntea olevansa vastuussa kaikista pahoista asioista, joita joku kristitty on sattunut viimeisten 2000 vuoden aikana jossain päin maailmaa tekemään, mutta ilmeisesti laajennat tätä ajatusta vielä niin, että kaikki, jotka uskovat johonkin jumalaan ovat vastuussa toistensa teoista? Entä onko jokainen ateisti vastuussa Stalinin joukkosurmista?
Eiköhän ole ihan yleisinhimillinen piirre, että toisten näkemyksiä on vaikea hyväksyä yhtä arvokkaiksi kuin omiaan. Nykypäivänä eletään arvorelativismin kulta-aikaa, mutta usein ne, jotka pitävät itseään kaikkein objektiivisimpina ja suvaitsevaisimpina, ovat itse asiassa kaikkin kärkkäimpiä tuomitsemaan toisten arvo- ja ajatusmaailmat vääriksi. Itse kristittynä ajattelen luonnollisesti, että kristillinen arvomaailma ja maailmankäsitys on oikea, mutta ainakin myönnän sen, enkä piiloudu jonkun epämääräisen kaikkien ajatusmaailmojen valheellisen tasa-arvoisuuden taakse puheissani. Ja se, että ajattelee olevansa oikeassa on eri asia kuin se, että pitäisi toisia jollain tavalla vähempiarvoisina.
hyvän lisäksi kirkossa :) Ja oli tosi kiva juhla. Ei tulis mieleenkään jättää lasta kastamatta. Tehköön itse sitten myöhemmin ratkaisujaan, jos niitä jotenkin haluaa muuttaa.
Tyhmyys-käsite kun on olemassa myös uskovan maailmassa. Helvettiähän ei vieläkään ole olemassa sen ateistin mielestä. Ei voi verrata tyhmyyttä ja pilkkaamista ja helvettiä, koska kaksi niistä on olemassa sekä uskovan että ateistin mielestä, yksi ei. Ja miten gaussin käyrät suututtaisivat uskovat? Onko sinulla olemassa tilastoja, joissa kaikki uskovat ovat siellä käyrän alkupäässä, vai?
jos uskova on sataprosenttisen varma, että Nooan arkki oli totta ja kahdeksan ihmistä hoiti yhdessä paatissa kaikki maailman miljardit eläinlajit vuoden ajan. Silloinhan uskovainen on päinvastoin superviisas ja kaikki muut tyhmiä. Joten miksi uskovainen suuttuu joksikin haukkumisesta mitä ei ole oikeasti olemssa?
Kristinuskon opetuksiin nimenomaan kuuluu se, että jokaista ihmistä tulee arvioida suhteessa omiin lähtökohtiinsa. Ja koska kukaan ohminen ei voi tuntea toisen taustoja ja tilannetta, toisen ihmisen tuomitseminen on aina väärin. Myöskin se, että esittää arvioita siitä kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei, on epäkristillistä. Vain Jumala voi tietää kuka pääsee taivaaseen ja meidän ihmisten on onneksi turha vaivata päätään noilla asioilla. Kukin huolehtikoon vain oman leiviskänsä ja rikat omista silmistään.
jos tällä palstalla vaikka lausuu lauseen olet huono äiti koska syötät lapsellesi korviketta ja lapsestasi ei tule tervettä, se käsitetään ilkeilyksi ja epäempaattisuudeksi ja ahdasmielisyydeksi jne. Lapsesta voi kasvaa terve tai sitten ei, ja äiti voi olla huono tai sitten ei, mutta joka tapauksessa tällaista puhetta ei katsota aikuiseksi ja hyväksytyksi tavaksi puhua toiselle ihmiselle. Joka kuitenkin on ihan omassa ainutlaatuisessa tilanteessaan ja omilla voimavaroillaan ja omassa erilaisessa kropassaan.
Mutta uskovaiset sitten kuitenkin haluaisivat erivapauden laukoa tuollaisia asioita ja sitten ihmettelevät, kun eivät ole suuressa suosiossa. Helvetti voi olla olemassa tai sitten ei, se on ihan yhtä lailla spekulaatioita. Ja vaikka helvetti olisinkin olemassa, on edelleen spekulaatiota kuka helvettiin menee ja kuka ei. Ehkä helvetti ei olekaan ihan sellainen paikka kuin uskovainen kuvittelee tietävänsä, ja ehkä sinne ei joudukaan rauhantahtoinen ateisti (niitäkin on) vaan aggressiivinen ja muita tuomitseva uskovainen. Minusta helvetistä jauhaminen on ihan samalla lailla huonoa käytöstä kuin toisten lyttääminen muista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin mun pointti tuossa jutussa oli myös se, että niin ristiäiset kuin muutkin nimiäsjuhlat voi ihan hyvin pitää ilman mitään kauheaa meuhkaamista uskonasioista!
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että erilaisia asioita ei suvaita.
Tyttömme ristiäisissä oli mukana myös kirkosta eronnut ateisti, nuori nainen. Ei hänkään tilaisuudessa ahdistunut ja olisi tietenkin halutessaan voinut jättää tulemattakin, jos niin olisi katsonut. Mutta hän onkin suvaitsevainen ihminen, jonka ei tarvitse yrittää käännyttää kaikkia muita samanlaisiksi kuin itse on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä onko jokainen ateisti vastuussa Stalinin joukkosurmista?
nimittäin Stalinilla oli syvästi uskonnollinen äiti ja hän kävi pappisseminaarin.
ateismin yhteydessä. Jos Stalin olisi ollut ateistisesta perheestä ja lähtenyt niistä lähtökohdista kirkon kimppuun, hyvä on, Stalin olisi ateismin häpeäpilkku. Mutta kun tietää että Stalinin perheessä oli syvää (lue: kiihko-)uskonnollisuutta, asia muuttuu täysin päinvastaisekis ja Stalinista tulee uskonnon häpeäpilkku. Ei ole vaikea arvata, mistä oli lähtöisin Stalinin uskontoon kohdistama vaino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan vain demonstroidakseni kuinka ärsyttävää on kristittynä joutua kantamaan vastuuta jokaikisestä asiasta jonka jpku kristitty on joskus tehnyt/jättänyt tekemättä. En nyt todellakaan oikeasti ajattele, että keskimääräinen ateisti vastaisi Stalinia millään tavalla. Mutta toivoisin myös, etten itse joutuisi kuulemaan kuinka jokun kristitty naapuri käyttäytyi ikävästi joskus vuonna 1 ja 2 jälkeen sateiden.
ilmeisesti siihen ei ole joko halua tai kyvykkyyttä. Tämä on vain tällasita ranskalaisten viivojen esittämistä mutta ei millään muotoa kyselevää tai pohtivaa. Tällaista ei kannata kenenkään jatkaa, oli ateisti tai uskovainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän lapsia ei olekaan kastettu. Suomessa on jotenkin saatu aivopestyä ihmiset valtionkirkosta niin, että ajatellaan että nimen antamiseen liittyy automaattisesti nämä naurettavat pelleilyt loruineen.
Sen nimen saa kuitenkin ihan ilman mitään typeriä rituaalejakin. Meidän lapset voivat sitten vapaasti myöhemmin itse päättää haluavatko kirkkoon liittyä vai eivät.
jos ristiäiset ovat sinusta niin karmiva tilaisuus, miksi et vain kauniisti kiitä kutsusta ja ole menemättä. Et kai nyt vain kummiksi sentään ryhdy? Minustakin elämässä tulee eteen joskus minusta omituisia tilaisuuksia. En niitä kuitenkaan hauku tai ihmettele, koska me emme kaikki ole samanlaisia, ei minun tarvitse ymmärtää kaikkien juttuja. Mutta sitä minä en tosiaan ymmärrä, että jos vanhemmat kuuluvat seurakuntaan ja haluavat lapsensakin kastaa, miksi heillä ei olisi siihen oikeutta. Siirtävähän vanhemmat muutkin kasvatusperiaatteensa lapselle, eihän missään asiassa mennä niin, että annetaan nyt olla tämänkin tavan opettelu, valitkoon lapsi sitten kun on täysi-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä ihmeessä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät kasta lapsiaan? Me nimittäin asutaan 100 000 asukkaan kaupungissa alle 2h ajomatkan päässä Helsingistä, meillä on 2007 ja 2009 syntyneet lapset, jotka on käyneet muskareissa, vauvakerhoissa ja vauvauinneissa, eli tunnetaan paljon vauvaperheitä, ja mitä on puhetta ollut, niin ainakin näissä (maallisissa) piireissä kyllä kaikki lapset on kastettu. Eikä mitään uskiksia todellakaan olla.
Eli onko nämä jotka ei kasta lapsiaan, kirjoittamassa tähän ketjuun aina vaan uudestaan ja uudestaan? Minä ainakin en voi lakata ihmettelemästä, että missä nämä ihmiset oikeassa elämässä on, kun en heihin koskaan törmää?
ja mainittakoon vielä, että yhdessäkään seurakunnan kerhossa ei olla käyty, vaan nämä lapset (jotka on kastettu) vanhempineen ollaan tavattu ihan maallisissa kerhoissa, ja keskustelujen yhteydessä on tullut ilmi, että kyllä ristiäisiä on vietetty.
Eli kysyisin, että missä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät lapsiaan kasta? En nimittäin tunne ainuttakaan, ja esikoistytöllä on ikäisiään kavereita noin 10 ja kuopuksell puoli tusinaa. OK, 16 lasta on aika pieni otanta, mutta silti kyllä jos tämä kastamattomuus olisi jokin buumi, pitäisi tuollaisessakin joukossa ainakin yksi nimiäislapsi olla, mutta ei ole.
Muita?
Tästä jutusta tuli uskovaisten ja ei-uskovaisten kiistelyketju! Toivottavasti en aloita kolmatta maailmansotaa....
Tarkoitukseni oli herättää keskustelua ja panna ihmiset pohtimaan asiaa.
Terkkuja kaikille pohdiskelijoille!
ap
missä ihmeessä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät kasta lapsiaan? [...] tunnetaan paljon vauvaperheitä, ja mitä on puhetta ollut, niin ainakin näissä (maallisissa) piireissä kyllä kaikki lapset on kastettu. Eikä mitään uskiksia todellakaan olla. Eli kysyisin, että missä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät lapsiaan kasta?
Me asumme Helsingissä. Esikoistamme ei ole kastettu, eikä tuleviakaan kasteta.
Olen itse uskonnottomasta perheestä, jossa uskonnoista todettiin meille lapsena, että "jokainen tulee uskollaan autuaaksi". Tällä vanhemmat siis tarkoittivat, että ihmiset uskovat maailmassa mitä moninaisimpiin asioihin perjantaista ja kolmannestatoista päivästä erilaisiin yliluonnollisiin voimiin, ja vaikka itsestä se tuntuisi kuinka hullunkuriselta tai järjenvastaiseltakin, asiaan voi suhtautua hienotunteisesti ja pitää omat mielipiteensä omana tietonaan.
Kävin aikoinaan itse rippikoulun ja tässä yhteydessä minut myös kastettiin, mutta mikään jumaluus ei minua tässä yhteydessä puhutellut, vaikka suhtauduin asiaan hyvin avoimin mielin. Erosin sittemmin kirkosta.
Meillä ei esikoisen synnyttyä mitään varsinaisia nimiäisiä järjestetty. Mitään lapsen nimen kertomiseen liittyvää taikauskoa meillä ei ollut, joten lapsen nimi ilmoitettiin sukulaisille ja ystäville jo synnytyslaitoksella. Lapsen syntymää juhlittiin sitten useampaankin kertaan sopivissa kokoonpanoissa rotinoiden merkeissä.
Tyhmyys-käsite kun on olemassa myös uskovan maailmassa. Helvettiähän ei vieläkään ole olemassa sen ateistin mielestä. Ei voi verrata tyhmyyttä ja pilkkaamista ja helvettiä, koska kaksi niistä on olemassa sekä uskovan että ateistin mielestä, yksi ei. Ja miten gaussin käyrät suututtaisivat uskovat? Onko sinulla olemassa tilastoja, joissa kaikki uskovat ovat siellä käyrän alkupäässä, vai?
jos uskova on sataprosenttisen varma, että Nooan arkki oli totta ja kahdeksan ihmistä hoiti yhdessä paatissa kaikki maailman miljardit eläinlajit vuoden ajan. Silloinhan uskovainen on päinvastoin superviisas ja kaikki muut tyhmiä. Joten miksi uskovainen suuttuu joksikin haukkumisesta mitä ei ole oikeasti olemssa?
onhan tyhmyyttä olemassa, miten niin ei olisi? Vaikkei se liittyisikään uskontoon, niin kyllä tyhmyyttä on minun mielestäni olemassa. Enhän minäkään väitä, ettei ateistin maailmassa tunneta moraalia. Tässä ketjussahan alunperin pidettiin naurettavana uskovaisten tapaa kastaa lapsi. Kyllä se nauru kuuluu uskovan korviin, vaikka uskovan mielestä asiassa ei olisi mitään naurettavaa. Mihin se pilkka ja nauru muka häviäisi?
Kyllä se nauru kuuluu uskovan korviin, vaikka uskovan mielestä asiassa ei olisi mitään naurettavaa.
ärsyttävä alaspäin katsova ja omahyväinen asenne ateistille vaikka ateistin mielessä asiassa ei olisi mitään aihetta omahyväisyyteen.
missä ihmeessä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät kasta lapsiaan?
....
näissä (maallisissa) piireissä kyllä kaikki lapset on kastettu. Eikä mitään uskiksia todellakaan olla.
Miksi siis kastatte lapset, jos kerran ette ole uskovaisia?
Vähän sama kun sanoisi, että "liityin SKP:n jäseneksi, mutta en mä mikään kommari ole".
Eli kysyisin, että missä nämä ihmiset asuvat, jotka eivät lapsiaan kasta?
Suurissa kaupungeissa, hyvin koulutettuja vanhempia. Enemmän vasemmiston kannattajissa, kuin oikeiston (historiallisista syistä).
En nimittäin tunne ainuttakaan, ja esikoistytöllä on ikäisiään kavereita noin 10 ja kuopuksell puoli tusinaa. OK, 16 lasta on aika pieni otanta, mutta silti kyllä jos tämä kastamattomuus olisi jokin buumi, pitäisi tuollaisessakin joukossa ainakin yksi nimiäislapsi olla, mutta ei ole.
Muita?
Voit katsoa evl.fi sivuston tilastoista, kuinka suuri osa paikkakuntasi lapsista on kastettu. Monilla paikkakunnilla se on edelleen yli 90%.
Vuoden 2007 tilasto löytyy http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/31E307DCFE8F6C5AC22573F0004618C2?Open…
Viime vuonna tosin kastettujen osuus putosi alle kirkkoon kuuluvien osuuden.
Alue: Aihe vapaa
Meillä oli tytöllemme ristiäiset ja tilaisuus oli kaunis. Pappi kävi meillä kotona etukäteen ja mentiin asioita läpi. Hän kertoi tilaisuudessa mm. käyttämämme ristiäismekon tarinan (mieheni puolelta sukukiertomekko) ja kastemaljan historiaa (mun suvun puolelta). Lisäksi kertoi tyttömme kolmen nimen merkityksistä, historiallisista merkityksistä siis.
Kyllä hän myös puhui jeesuksestakin, mutta en kyllä yhtään osannut olla ahdistunut siitä. Lisäksi yhdessä kummien kanssa siunasimme lapsemme, joka tyytyväisen nukkui koko ajan kummisetänsä sylissä.
Eräs lapsivieras meni kastehetkellä ihan siihen viereen katsomaan ja suurta ihmetystä äänessään huudahti PAPPI PESI NYT TUON VAUVAN HIUKSET ja kaikki -pappia myöden purskahtivat nauramaan ja pappi kyykistyi lapsen viereen ja kysyi että haluaisitko kuivata hiukset.
Emme ole mitenkään uskonnollinen perhe. Kirkossa käymme kun on jokin asian vaatima tilaisuus, viimeksi esim. kummikirkko ja hoitolasten yhteinen joulukirkko. Käymme viihteellä, otamme joskus alkoholia ja ärräpääkin tulee jos tilanne niin vaatii. Emme harrasta oikeastaan mitään kirkollista, mutta emme silti eroa kirkosta emmekä ymmärrä miksi emme saisi lapsiamme kastaa kirkon jäseniksi.
Meidän mielestä kastetilaisuuteen toi hivenen juhlalisuutta papin tuleminen ja lastenvirret. Kyllä se pappikin siinä kahvipöydässä miesten kanssa innoissaan kertoi autoharrastuksestaan muiden mukana. Ehkä meillä on hyvä tuuri, että seurakuntamme pappi on huumorintajuinen tavallinen ihminen.