Mies ja ystävä-nainen

Se nainenhan on miehen bändikaveri ja tuota suudelmaa lukuunottamatta yhteydenpidolle voi olla loogisia selityksiä. Eihän sitä voi verrata siihen, että ap olis yhteydessä tuon naisen mieheen, eihän he ole mitään bändi/harrastuskavereita?

Tosiasiassa tietysti voi olla niin että tuolla bändikaverinaisella ja ap:n miehellä on hyvin paljon yhteistä, yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja intressejä ja seurustelu on molemmista hyvin tärkeää. Se bändikaveri antaa jotain mitä ap ei osaa antaa, tai mitä ap:n kanssa ei voi jakaa. Siksi tuo bändikaverinainen viehättääkin. Mutta onko se vakavaa, tai huolestuttavaa, tai uhkaavaa, sitä ei voi tietää ellei ap saa keskusteluyhteyttä mieheensä.

mitä jos ap otat itse yhteyttä tähän naiseen tai sanot miehellesi että kutsuu hänet vaikka kahville teille.

Sitten kun tulee käymään niin nostat asian esille. Sanot niin tästä suutelemisesta kuin jokapäiväisestä yhteyden pidosta.. ethän sinäkään hänen miehelleen soittele päivittäin saatika suutele niin miltäs tämä tuntuisi tästä naisesta.

kertoa suoraan miten olisi asiallista että pitävät yhteyttä päivisin eivätkä öisin vielä klo:23.00 jälkeen.. onhan tuossa ilmiselvästi jotain tekeillä jos mies valehtelee asiasta jos tämä nainen soittaa. Miksi sitä tulee salailla?

Jos mies ei asiaan sano juuta eikä jaata ja ap jutellut miehen kanssa asiasta monta kertaa lopputuloksena itkut ja naurut niin kyllä istuutuisin kummankin kanssa samaan pöytään ja kertoisin miltä minusta tuntuu. Sanoisin suoraan asiaan että kaverina olo on ok mutta joka päiväinen yhteyden pito, saunaillat, suudelmat on nyt hieman yli ampuvia!

Siis ryhtyisit miehesi äidiksi tai vartijaksi?

Oudolta tuntuisi tuollainenkin ja taatusti jos näillä kahdella on halua pitää yhteyttä niin kiellot tai vaatimukset ei auta, vaan lisää salailua.

ajatuksena, että jos mies harrastaa jotain epäilyttävää, niin antaa harrastaa? Siihen ei voi vaikuttaa, koska toista ei voi kahlita? Menee jos on mennäkseen?

Entä missä tulevat vastaan vaimon oikeudet ja päätäntävalta omasta elämästään? On ihan totta, että jos mies on pettääkseen, niin sitten on. Hän on itsenäinen olento joka voi halutessaan tehdä mitä tahtoo. Mutta jos naisella on yhtään itsekunnioitusta hän ei suostu TOIMIMAAN KYNNYSMATTONA, vaan selvittää miten asiat oikeasti ovat ja ottaa ohjat omiin käsiinsä.

En minä ainakaan suostuisi jäämään vain syrjästä seuraamaan haluaako armollinen mieheni pitää myös minut ylitseampuvan ystävyyssuhteensa lisäksi, paljastaako hän kenties jonain päivänä 5 vuoden pääst pettäneensä minua 5 vuotta tuon "ystävän" kanssa, tai mitä liekään. Minä selvittäisin asian pian ja kertoisin miehelle etten hyväksy tuollaista ystävää. Voisin sanoa niin, vaikken tietäisi pettäisikö hän. Saisi mies valita kaiken ajan vievän ystävänsä ja perhe-elämän välillä, koska petti tai ei, tuo ystävä selvästi ajaa ap:n (ja ajaisi monen muun) hulluuden partaalle.

Ei miehen elämästä. Mun mielestä, jos joudutaan menemään joihinkin uhkavaatimuksiin, niin silloin ei enää olla terveellä pohjalla suhteessa. Kannatan lämpimästi sitä, että keskustellaan ja sanotaan avoimesti, että hei, tuo loukkaa minua ja haluatko todellakin loukata. Jos miehelle on yksi lysti mitä vaimo asiasta ajattelee tai tuntee, niin vaimona osaisin kyllä tehdä johtopäätökset. Mihinkään kiristyksiin tai roikkumiseen epätoivoisessa suhteessa en ryhtyisi, enkä siis elämään kynnysmattona. Jos keskusteluyhteyttä ei saada, niin mielestäni suhdetta on turha jatkaa.

Siis ryhtyisit miehesi äidiksi tai vartijaksi?

Oudolta tuntuisi tuollainenkin ja taatusti jos näillä kahdella on halua pitää yhteyttä niin kiellot tai vaatimukset ei auta, vaan lisää salailua.

ajatuksena, että jos mies harrastaa jotain epäilyttävää, niin antaa harrastaa? Siihen ei voi vaikuttaa, koska toista ei voi kahlita? Menee jos on mennäkseen?

Entä missä tulevat vastaan vaimon oikeudet ja päätäntävalta omasta elämästään? On ihan totta, että jos mies on pettääkseen, niin sitten on. Hän on itsenäinen olento joka voi halutessaan tehdä mitä tahtoo. Mutta jos naisella on yhtään itsekunnioitusta hän ei suostu TOIMIMAAN KYNNYSMATTONA, vaan selvittää miten asiat oikeasti ovat ja ottaa ohjat omiin käsiinsä.

En minä ainakaan suostuisi jäämään vain syrjästä seuraamaan haluaako armollinen mieheni pitää myös minut ylitseampuvan ystävyyssuhteensa lisäksi, paljastaako hän kenties jonain päivänä 5 vuoden pääst pettäneensä minua 5 vuotta tuon "ystävän" kanssa, tai mitä liekään. Minä selvittäisin asian pian ja kertoisin miehelle etten hyväksy tuollaista ystävää. Voisin sanoa niin, vaikken tietäisi pettäisikö hän. Saisi mies valita kaiken ajan vievän ystävänsä ja perhe-elämän välillä, koska petti tai ei, tuo ystävä selvästi ajaa ap:n (ja ajaisi monen muun) hulluuden partaalle.

et ymmärrä henkistä viehtymystä, luulet että kaikki on pelkkää bylsimistä.

Juuri henkinen puoli voi olla todella voimakas kahden ihmisen välillä - siinä "mutta olenhan minä kauniimpi kuin se toinen muija" -tason pulinat kuvastavat vain kokijansa kehittymättömyyttä lähinnä. AP:n mies saa ystävältään jotakin ei-fyysistä, jotakin hyvin tärkeää, jota AP:lta ei voi saada. On aivan älyttömän lapsellista olla SIITÄ mustasukkainen. Kasva, AP!

Seksi on vaan seksiä ja sen voisi ohittaa tuhahduksella mutta toi kuulostaisi äärettömän pahalta.

ap:n mies on mustasukkainen ap:n miespuolisista ystävistä, se todennäköisesti tarkoittaa sitä ettei luota siihen että ap olisi "vain" ystäviä koska hänellä itsellään on huono omatunto omasta eri sukupuolta olevasta "ystävästään".



Summa summarum: ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Pelkkä suuteleminen (nyt siis käsitin ettei kyse ollut pienestä poskipususta?) kertoo että ollaan poikettu kaidalta polulta.

nää "ystävänaiset" on rikkoneet nii monta suhdetta...

itselläni on lapsen isä,en koe häntä miehekseni,joten mulle ihan sama kuinka monta ystävänaista pyörittää...

miehen on helppo sanoo ett ystävä se vaa on...

onhan se nähty juu... oleppa tarkkana

Vedä kuivat!

ei ap

on näköjään sitä mieltä, että huolissaan pitäisi olla....

Mitähän jos näyttäisin tämän viestiketjun miehelleni. Saisinkohan osakseni haukut vai ymmärtäisikö mieheni paremmin miksi olen niin mustasukkainen....



-ap

se ei tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti soitella ja tekstailla. Illanvietot voi hyvin pitää niin, että pariskunnat ovat siellä yhdessä ja toisen miestä EI suudella. Miltäköhän miehestäsi tuntuisi, jos sinulla olisi miespuolinen kaveri, jonka kanssa touhuilisit samoja juttuja? Ymmärrän sinua täysin, ap!

Jotain tosi surullista ja säälittävää koko ketjussa.

on aina ollut tämä bändissä soittaminen ja nyt kun hän on sen bändinsä löytänyt, en aio vaatia häntä siitä unelmasta luopumaan.

Pelisäännöistä on jouduttu moneen kertaan uudestaan sopimaan. Olen esimerkiksi sanonut, että yöksi täytyy tulla kotiin ja selvinpäin. En tiedä onko nuo sitten kohtuuttomia vaatimuksia, mielestäni ei. Heillä kun periaatteena on, että keikat pysyy oman kunnan alueella... Kerran oli keikka kauempana, oli jäätävä yöksi ja kyllä TUNGIN itseni mukaan. Se oli samalla itselleni miniloma. Vietin päivän rannalla ja illan mökissä. Yksin kylläkin, mutta vaihtoehtona olisi ollut yksin viikonloppu kotona ja mieheni samassa mökissä bändinsä laulajanaisen kanssa. (Tätä ehdotettiin minulle ennen reissua).



Minusta olisi lapsellista ja toista alentavaa alkaa kyttäämään mieheni menoja tai alkaa latelemaan uhkailuja ja rajoituksia menoihin ja tuloihin. Mutta toisaalta, eipä miehenikään minua näytä arvostavan kun tietää tunteeni niistä välittämättä. En ole tästä mustasukkaisuudestani puhunut ystävilleni sen jälkeen kun aloitin kerran keskustelun anoppini kanssa (meillä avoimet välit) hän nauroi päin naamaa ja sanoi että "Älä vain estä miestäsi toteuttamasta unelmiaan!". Että siinäpä sitten se.



-ap

pitkä poskisuudelma halauksen kera. Mutta kyllä tuo halakaulassa roikkuminenkin ärsyttää joka välissä.

Voi olla parisuhteessa ja suht koht onnellinenkin, mutta kokee että jotain puuttuu, toinen ei kykene ymmärtämään esim. intohimoasi jotain harrastusta kohtaan, ei kykene keskustelemaan yhtä syvällisesti, ei ole kiinnostunut kirjallisuudesta tai indenpendent-elokuvista... Sitten löydät jonkun, joka pystyy, ja hän sattuu olemaankin eri sukupuolta. Toki nuo keskustelut ja asioiden jakaminen tuntuu upealta: toinen ymmärtää ja jakaa innostuksesi. Pitäisikö tällainen ihmissuhde joka tuottaa suurta iloa ja tyydytystä lopettaa siksi, että mustasukkainen vaimo/mies ei sitä kestä? Mikä on kohtuullista ja kohtuutonta? Onko toinen olemassa vain minun tarpeitani ja minua varten, vai voiko hänellä olla omia ambitioita ja ajatuksia, joihin en välttämättä pääse osalliseksi? Olisiko se väärin?

et ymmärrä henkistä viehtymystä, luulet että kaikki on pelkkää bylsimistä.

Juuri henkinen puoli voi olla todella voimakas kahden ihmisen välillä - siinä "mutta olenhan minä kauniimpi kuin se toinen muija" -tason pulinat kuvastavat vain kokijansa kehittymättömyyttä lähinnä. AP:n mies saa ystävältään jotakin ei-fyysistä, jotakin hyvin tärkeää, jota AP:lta ei voi saada. On aivan älyttömän lapsellista olla SIITÄ mustasukkainen. Kasva, AP!

Seksi on vaan seksiä ja sen voisi ohittaa tuhahduksella mutta toi kuulostaisi äärettömän pahalta.

ja harrastaa yhdessä, ollaan aika ahdasmielisessä tilanteessä.

Jos tilanne kismittää ja epäilet, miksi et puhu asiasta miehesi kanssa. Ja kannattaa muistaa, ei toista ihmistä voi omistaa. Ja parempi on että ei yritäkään. Kun antaa toiselle tilan kahlitsematta, suhde voi pysyä terveenä.

Minkälainen ystävä pitää olla aikuisella, varatulla ihmisellä, että se sisältää jatkuvaa viestittelyä, tuntikausia yhteistä aikaa viikoittain ja vieläpä jotain yötapaamisia?

Minusta näissä jutuissa pettäminen tai siihen johtava toiminta ainoastaan verhotaan ystävyydeksi, jolloin tapaamiset ym. on helppo selittää sillä, että no se nyt on mun tosi hyvä ystävä! Ja taas siltä ystävältä tuli tekstari. Murheellista kyllä.

Entä jos miehelläsi olisi miespuolinen ystävä, johon hän olisi noin tiiviisti yhteydessä, miten siihen suhtautuisit? Aika kummallista mielestäni.

Että ap:n housuissa en paljon puhuisi luottamuksesta.

et ymmärrä henkistä viehtymystä, luulet että kaikki on pelkkää bylsimistä.

Juuri henkinen puoli voi olla todella voimakas kahden ihmisen välillä - siinä "mutta olenhan minä kauniimpi kuin se toinen muija" -tason pulinat kuvastavat vain kokijansa kehittymättömyyttä lähinnä.

AP:n mies saa ystävältään jotakin ei-fyysistä, jotakin hyvin tärkeää, jota AP:lta ei voi saada. On aivan älyttömän lapsellista olla SIITÄ mustasukkainen. Kasva, AP!

Eikö yksi tämän homman ongelma ole se että MIKSI ap:n mies viettään niin paljon "laatuaikaa" tuon toisen naisen kanssa. Mikä hänessä on niin paljon parempaa (erilaista) kuin omassa puolisossa.

AP:n mies saa ystävältään jotakin ei-fyysistä, jotakin hyvin tärkeää, jota AP:lta ei voi saada. On aivan älyttömän lapsellista olla SIITÄ mustasukkainen. Kasva, AP!

Juurikin olin eräässä tilaisuudessa, missä oli monia artisteja- jos siinä hommassa ei laita itsestään mitään seksuaalista peliin, niin eipä sulla ole keikkaa eikä sitten toimeentuloakaan. Ja missä se raja sitten siinä huumassa kelläkin menee... ei varmaan ole ihan yksinkertaista. Pelkällä perhe-elämällä harva sitä musiikkia tekee. Mä tiedän tasan yhden muusikon joka on kieltäytynyt kaikista houkutuksista- ja kaikista vaimon maailmaa jollain lailla loukkaavista ihmissuhteista. (tai ainakin uskon niin) Ja siinäpä se. Luovaa työtä tekevää ihmistä on ihan turha yrittää tunkea johonkin perusmuottiin- sen myötä loppuu leipä talosta tai avioliitto. Jos ottaa puolisoksi muusikon, ni siihen kauppaan kuuluu kyllä yhtä sun toista kestämistä. Sitten on niitä kilttejä perusmiehiä jotka ei petä. niissäkin on puolensa ja puolensa.

Ei tää nyt ap,ta lohduta, sori, mutta tällaisia ajatuksia on tullut kun olen maailman menoa katsellut. Jos haluat miehesi kanssa olla, niin ehdottomasti kannattaa hankkia itselleen tärkeitä juttuja elämäänsä, muuten ennen pitkää sekoat.

jatkaa jatkuvaa tiheää tapailua ja jatkuvaa viestittelyä vaikka olet suoraan sanonut että olet mustasukkainen.



Jos miehesi sanoisi olevansa mustasukkainen jostain toisesta miehestä, poistaisitko tämän viestit aina puhelimesta, tapaisitko yksityisesti, kävisitkö saunailloissa kun miehesi on poissa kotoa, suutelisitko edelleen tätä toista miestä?!



Nainen ei ilmeisesti halua jättää omaa miestään kun miehesi pitää vielä suhteen sinunkin kanssasi. Vai onko teillä lapsia ja miehelle rakas koti? JOS miehesi ei petä niin hän silti tietoisesti loukkaa sinua uudelleen ja uudelleen. Empä jatkaisi suhdetta tuossakaan vaihtoehdossa. Tajuatko että miehesi ei kunnioita sinua pätkääkään kun jatkaa noin rajatouhua vaikka olet mustasukkainen tästä naisesta? Puolisolle täytyy antaa tilaa mutta myös kunnioittaa toisen toisen tunteita.



Ja siltä varalta että miehesi on viaton mutta vain tunnetyhmä niin tee takaisin toisin päin. Näytä miehelle konkreettisesti miltä sinusta tuntuu. Ystävysty jonkun miespuolisen opiskelu/työkaverin kanssa ja ala tekstittelemään ja soittelemaan. Käykää välillä kahvilla tai leffassa, toimi kuin naispuolisten kavereiden kanssa. Pidä kuitenkin huoli ettei miehesi näe mitä tekstittelet (älä petä, pidä puhtaana kaverina!).



Jollei tämä häiritse miestäsi, kokeile joskus halata kaveriasi ja antaa suukon poskelle erotessa. Jos miestäsi ei edelleenkään häiritse, hän todella taitaa pitää sitä kaverikäyttäytymisenä. Voit olla huoleti, miehelläsi vain on eri tavat. Jos miestäsi häiritsee, sano että hänhän menee naiskaverinsa kanssa paljon pidemmälle. Luulisi miehen jo tajuavan että käytöksensä saa sinut epävarmaksi.

Tuhahti vain että pettää ihan selvästi.



(Siis mikäli ap kaipaa miehen mielipidettä)



Omasta mielestäni tuo soittajan valehtelu ja viestien poistaminen on todella outoa. Miksi kaverin viestit täytyy poistaa välittömästi ja miksei voi sanoa että kaveri soittaa? Miksei voi käyttäytyä etäisemmin jos vaimon (ilmeisesti miehen elämän rakkaimman naisen) mieli pahoittuu toistuvasti tästä likistelystä?