Miten hyvin teidän kaksikieliset 3-vuotiaanne puhuvat?

kaksikielinen poika 2 v 10 kk. Suomi hallitseva kieli, jota puhuu hyvin, mielestäni ikäisensä tasoisesti ja aika selvästi (siis sillä tavalla, että muutkin aikuiset saavat aika hyvin selvää), mutta ihan kaikesta eivät ulkopuoliset saa selvää. Kakkoskieltä ymmärtää hyvin, mutta ei puhu lauseita, vaan ainoastaan sanoja on toisella kielellä.

Neuvolan ja ympäristön mielestä puhuu täysin normaalisti, molempia kieliä (no neuvolan th nyt pystyi arvioimaan vain suomea...).



Äänteissä on vain kaksi pientä ongelmaa, s:n sanoo liian pehmeäksi ja r on saksalainen r (kurkku-r).

molemmilla kielillä. Suomen kieli on se heikompi ja kuitenkin sujuva, maamme kieli hänellä on vahvempi. Ainoa "ongelma" on ns. kurkku-r joka ei suomeen sovi, mutta hän on käyttänyt sitä niin kauan että varmaan jää käyttöön myös suomea puhuessa.

ja suomi sujuu hyvin. On suomalaisessa päiväkodissa ja äiti ja valtaosa ympäristöstä puhuu tietysti suomea. Isä ranskalainen ja puhunut lapselle aina vain ranskaa (kotikielenä äidillä ja isällä on kuitenkin ranska). Ranskaa lapsi selvästi ymmärtää täysin, mutta ei itse puhu. Joskus yllättää, ja sanoo kesken kaiken ranskankielisiä sanoja. Siirtyy ensi syksynä ranskalaiseen päiväkotiin, jolloin kieli varmaa vahvistuu.

mutta toisinpäin. Ranska siis ympäristän kieli ja vain äiti puhuu suomea.



3v tyttö puhui erittäin hyvin ja paljon ranskaa, suomea keskinkertaisesti. Kirjaimet tulee ranskalaisittain, mutta suhu-s jäi usein tavalliseksi ässäksi. Suomenkielen vika tietysti :) Nyt 5v sekin sujuu.



AP: onko lapsen korvat tarkastettu? Ettei vaan ole liimakorvaa tms joka vaikeuttaa kuulemista ja siten äänteiden tuottamista?

mutta muistini mukaan, myös kolmivuotiaana jo puhui hyvin kumpaa hyvänsä kieltä (suomi-ruotsi).

vielä hetken 3 v, joka puhuu erittäin hyvin 2 kielistään (isänkieli ja tarhakieli), ei toki täysin virheettömästi, mutta osaa ilmaista itseään laajasti ja pääsääntöisesti oikein näillä kahdella kielellä, suomea tällä hetkellä hiukan huonommin (sanavarasto ei riittävän laaja, yritän korjata tilannetta lukemalla paljon), ja ymmärtää, muttei juuri puhu, englantia. Alkoi puhumaan vasta 2 vuotta täytettyään, eli sikäli edistys on ollut nopeaa. Sisar 6 v puhuu natiivinoloista suomea (käy suomenkielistä koulua), vaikka 2 vuotta sitten oli vielä aika samassa jamassa kuin veli nyt. Eli en ole kovin huolissani.

Meillä poika pääsi puheterapiaan puuttuvien äänteiden vuoksi 5-vuotiaana. En todellakaan olisi huolissaan 3-vuotiaasta!

esikoinen ja kuopus (nyt 3v.) ovat molemmat artikuloineet aika epäselvästi ensimmäiset vuotensa, vaikka puhe itsessään monipuolista ja rikasta. Kuopukselta puuttuu r ja s ja d ja sanojen edestä tippuu vielä tiuhaan konsonantteja.



Kaksi keskimmäistä puhuivat taas selkeästi artikuloiden jo hyvin pienenä.



Yleensä sanotaan, että kaksikielisen lapsen puhe tulee vuoden jäljessä ikätovereihinsa nähden. Se siis ihan normaalinrajoissa.



Sinuna en olisi huolissani lapsesi puheesta. Itse stressasin esikoisen kanssa, nyt hän erittäin verbaalinen 9v. Kuopuksen kanssa en ole ottanut stressiä artikuloinnista, koska puhetta kuitenkin tulee ja runsaasti.

muuten tosi hyvin kummallakin kielellä, sanottu neuvolassa harvinaisen hyvin kehittyneeksi kielen osalta. Lapsi ollut ruotsinkielisessä tarhassa 2 v lähtien.

ja kaks vuotiaana puhuneet jo "täysin" ja selkeästi. Suomenkieli vahvana. Englantia ymmärsivät, mutta eivät muutamia sanoja lukuunottamatta puhuneet. Isä puhuu heille englantia. Nyt ulkomailla olon aikana puhuvat sujuvasti englantia.



Lapset ovat niin erilaisia. Puhe kehittyy joillakin nopeampaa toisilla hitaampaa. Ei välttämättä johdu edes kaksikielisyydestä. Tuttava piirissä on lapsia, jotka ovat alkaneet ollenkaan puhumaan n. kolmen vuoden iässä. Ja on myös niitä joiden puhe on epäselvää viisi vuotiaanakin.





Jos itse olette sitä mieltä että tyttö puhuu epäselvästi ja ovatko tuttunnekin huomautelleet niin voi olla yhteydessä nauvolaan ja pyytää puheterapeutilla käyntejä. Meidän lapset ovat käyneet niissä r-kirjaimen vuoksi ja lapset pitivät erittäin paljon niistä käynneistä ja oppivatkin r:n:) Suosittelen!

tietty ongelmia ja omia hassuja sanoja mutta molemmat kielet hyvin ymmärrettäviä.



Hassuimpia omia sanoja oli "tsiigaroida" = kiikaroida (vrt äiti stadilainen joka käyttää sanaa tsiigata), kaverin rlähti "skeidaamaan" = skida = hiihtämään:D

Asumme Ranskassa ja nyt on ranskankieli koulun myötä kovasti vahvistunut. Tyttö puhuu kuitenkin molempia kieliä suunnillen yhtä sujuvasti, mutta ääntäminen on vähän puuromaista. Esim. tytön puhuessa puhelimessa, olemme vieressä "tulkkeina", että juttukaverikin ymmärtää mistä puhutaan. Tytön korvia ei ole tarkistettu, koska niiden kanssa ei ole sen kummempia ongelmia ollut (tulehduksia tms.). Pitääpä koulussa kysellä mitä mieltä opettaja on tuosta artikuloinnista ja mitä sille on tehtävissä. Kiitos kaikille vastauksista!

mullakin, kohta 3 v poika ei puhu suomeakaan vielä selkeästi saatikka kakkoskieltään.

2,5 v epäselvän artikulaation vuoksi. Rupesi puhumaan vasta 2v ja 3 kk iässä enemmän, ja hänelle tuli samoihin aikoihin liimakorva. Korvien putkituksen ja puheterapian ( lähinnä kielen ja suunlihasten harjoittelua) avulla puhe selkeytyi nopsaan. Häneltä valui helposti myös kuolaa, jotein puheterapeutti oli huolissaan, suun lihaksiston heikkoudesta. Lapsella myös avopurenta. Lapsi puhui molempia kieliä suht samanlaisesti, sitten suomi vahvistui päivähoidossa.

ja s on hyvin pehmeä molempia kieliä puhuessa.

Ranskassa ei olla totuttu niin paljon kaksikielisyyteen ja siitä johtuvaan osittaiseen kielen viivästymään (joidenkin lasten kohdalla). Suomessa se on niin tavallista, varsinkin jos asuu kaksikielisellä alueella. Ihan normaalia.

Isän äidinkieli on heprea ja englanti, oma äidinkieli on suomi, kotikieli on suomi. Mies puhuu lapsille hepreaa ja englantia, itse suomea.



Meillä kaikilla lapsilla on ollut heti suomi vahvimpana (ollaan asuttu koko ajan Suomessa). Hepreaa ovat ymmärtäneet hyvin, mutta ensimmäiset sanat ovat tulleet lähemmäs kaksivuotiaana. Englanniksi ovat sanoneet muutamia sanoja (esim. dada, daddy, dog, kitty jne.) n. 1,5 vuotiaana, mutta ovat kyllä ymmärtäneet suht hyvin kieltä.



Muksut olivat koko viime kesän Amerikan mummilassa ja englanninkielen taito kasvoi kohisten noilla meidän nuoremmilla, oppivat uskaltamaan puhumaan englantia (vaikka isovanhempiekin äidinkieli on heprea, niin naapurusto on pelkästään englanninkielinen).



Lapset 8v, 5v, 3X3v ja 1v.

saattaa noin nuorella iällä vaikuttaa "olevan jäljessä", mutta kun ikää tulee hieman lisää, molemmat kielet on hyvin hallinnassa eikä ongelmia ole. eli kärsivällisyyttä vaan, tämä asia mietityttää teitä tällä hetkellä, mutta ei varmastikaan enää esim. vuoden parin päästä. "Ongelma" katoaa itsestään, näin meillä ja läheisillä perheillä.