Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä kehiin (tapaamisriita-asiaa)
03.02.2010 |
Äidin mielestä lapsen pitää asua hänen kanssaan ja isä saa tavata lasta muutaman tunnin valvotusti.
Sama äiti haluaa, että jos lapsi asuu isällään, saa äiti olla lapsen kanssa 3 viikonloppua kuukaudessa ja yhden arkiyön joka viikko.
Mitä tämä kertoo äidistä ja hänen näkemyksestään isän ja lapsen suhteen?
Todettakoon, että isä on todettu kelvolliseksi vanhemmaksi.
Isän ehdotus oli, että se kumpi on etä, siis joko hän tai äiti, saa tavata lasta joka toinen viikonloppu, yksi arkiyö joka toinen viikko, lomat ja pyhät jaetaan puoliksi.
Mitä tämä kertoo isästä ja tämän ajatuksista?
Kyseessä siis eronnut pari; isällä uusi puoliso ja äiti sinkku.
Kommentit (48)
Toiv äiti saa pitää lapsen. Kyllä äiti on aina äiti (ellei alkkis tai muu hörhö).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa.
kaikkea sinäkin uskot! Jos lapsi on kerran ollut täysin äitinsä hoidossa ja vastuulla avioliiton ajan ja isä VAIN LUSMUILLUT ja paennut vastuutaan niin paljon, että äidin on pitänyt silloin raivoten vaatia oikeuksiaan - niin miksi ihmeessä tilannetta pitäisi nyt muuttaa? Kun mies on päättynyt, että voisi vaihteeksi sittenkin leikkiä kotista?
mutta ihan oikeasti on naisia jotka "sekoavat" lapsen tulon myötä. Heittäytyvät marttyyreiksi ja eivätkä anna miehen hoitaa ollenkaan lasta, vaikka haluaisikin. Unohtavat kokonaan suurinpiirtein miehen olemassa olon ja elävät vain lapselle.
Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa.
kaikkea sinäkin uskot! Jos lapsi on kerran ollut täysin äitinsä hoidossa ja vastuulla avioliiton ajan ja isä VAIN LUSMUILLUT ja paennut vastuutaan niin paljon, että äidin on pitänyt silloin raivoten vaatia oikeuksiaan - niin miksi ihmeessä tilannetta pitäisi nyt muuttaa? Kun mies on päättynyt, että voisi vaihteeksi sittenkin leikkiä kotista?
kalja ja kaverit tärkeämpiä, kuin lapset.
Mistäs me täällä voidaan tietää millainen tuo ap.n mies on, tai miehen ex.
mutta ihan oikeasti on naisia jotka "sekoavat" lapsen tulon myötä. Heittäytyvät marttyyreiksi ja eivätkä anna miehen hoitaa ollenkaan lasta, vaikka haluaisikin. Unohtavat kokonaan suurinpiirtein miehen olemassa olon ja elävät vain lapselle.
Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa.
kaikkea sinäkin uskot! Jos lapsi on kerran ollut täysin äitinsä hoidossa ja vastuulla avioliiton ajan ja isä VAIN LUSMUILLUT ja paennut vastuutaan niin paljon, että äidin on pitänyt silloin raivoten vaatia oikeuksiaan - niin miksi ihmeessä tilannetta pitäisi nyt muuttaa? Kun mies on päättynyt, että voisi vaihteeksi sittenkin leikkiä kotista?
kalja ja kaverit tärkeämpiä, kuin lapset. Mistäs me täällä voidaan tietää millainen tuo ap.n mies on, tai miehen ex. mutta ihan oikeasti on naisia jotka "sekoavat" lapsen tulon myötä. Heittäytyvät marttyyreiksi ja eivätkä anna miehen hoitaa ollenkaan lasta, vaikka haluaisikin. Unohtavat kokonaan suurinpiirtein miehen olemassa olon ja elävät vain lapselle.
Ajattelin vain lisätä että on naisia jotka sekoavat, eivät aina miehet ole syyllisiä.
koska on osana asiaa. Kannattaa tsekata sanojen merkitys =) Ap on asiassa subjektiivinen, kukapa ei olisi.
Ja tosiaan kannattaa näihin tarinoihin "yhdessä ollessa oli näin ja näin, ex teki sitä ja tätä" suhtautua aikamoisella varauksella, se on vain toisen osapuolen versio tapahtumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai asia kuuluu myös ap:lle! Tää palsta on niin täynnä tälläisiä, eivät osaa ajatella asiaa toisen kannalta ollenkaan. Tietenkin asia vaikuttaa sinun elämääsi, paljonkin. Ja kaikkihan täällä kyselee mielipiteitä omiin aisoihinsa, sitähän varten tälläiset palstat ovat.
Minusta on selvintä etä pyritte ajatelemaan lapsen parasta niin, että hänen elämänsä ihan valtavasti muuttuisi uuden tilanteen vuoksi.
Itellä vastaava tilanne, mies entinen (ehkä nykyinenkin) pilvenpolttaja ja tissuttelija. En tiedä, mikä häntä vaivaa, alkoholismi vai masennus, mutta jokin siellä on pielessä. Mitään näyttöä ei ole väärinkäytöksistä, mutta haluan syystä minimoida ajan, jonka lapset viettää isällään. Isän uusi puoliso on mukana taistelussa, mikä tekee asiasta vielä hankalampaa, sillä hänen näkemyksensä on hyvin isän mustamaalaamisen ja mustasukkaisuuden värittämä.
Oikeustaisteluun ei ole koskaan pakko lähteä, se on aina oma valinta.
Eli se ei nyt tässä paina, koulun vaihto ei sen sijaan ole hyvä juttu, tuossa iässä kaverit tärkeitä. Varmasti otetaan huomioon, jos tasavertaiset vanhemmat.
Mutta ensisijaista tässä lapsen oma mielipide asiaan, tuon ikäinen saa jo päättää itse.