Mielipiteitä kehiin (tapaamisriita-asiaa)
Äidin mielestä lapsen pitää asua hänen kanssaan ja isä saa tavata lasta muutaman tunnin valvotusti.
Sama äiti haluaa, että jos lapsi asuu isällään, saa äiti olla lapsen kanssa 3 viikonloppua kuukaudessa ja yhden arkiyön joka viikko.
Mitä tämä kertoo äidistä ja hänen näkemyksestään isän ja lapsen suhteen?
Todettakoon, että isä on todettu kelvolliseksi vanhemmaksi.
Isän ehdotus oli, että se kumpi on etä, siis joko hän tai äiti, saa tavata lasta joka toinen viikonloppu, yksi arkiyö joka toinen viikko, lomat ja pyhät jaetaan puoliksi.
Mitä tämä kertoo isästä ja tämän ajatuksista?
Kyseessä siis eronnut pari; isällä uusi puoliso ja äiti sinkku.
Kommentit (48)
on riidelty alusta asti. Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa.
Lapsi ei ole tavannut mieheni vanhempia eli isovanhempiaan vuosiin, koska lapsen äiti ei hyväksy mieheni vanhempia...tunne tosin taitaa olla molemminpuolinen.
ap
Jos olet tuttuni uusi puoliso, toivotan teille onnea!
Tiedän tapauksen, tai ainakin vastaavan, ja kaikki sympatiat miehen puolella. Ex-vaimo on sekopää.
Ja niitä valvottuja tapaamisia on aika helppo vaatia, Suomessa sosiaalityöntekijät ovat lähes poikkeuksetta äidin puolella tapauksesta riippumatta.
ja asumiset ovat faktaa.
Isä todellakin haluaa lapsen meille asumaan ja hän haluaa myös tavata lastaan.
ap
Sinulla ehkä on mahdollisuus sanoa mielipiteesi, mutta vanhemmat asian lopulta päättävät. Oikeudessa riitely tuskin on lapsen etu. Eiköhän tuossa pitäisi tulla molempien hiukan vastaan ja oikeasti ajatella lapsen parasta. Tappelu ei ole lapsen etu! Jos isä ollut ulkopuolinen jo aiemmin, mihin se siitä nytkään muuttuisi.
keitä sukulaisia lapsi isän tapaamisten aikana tapaa. Isän on itse järjestettävä lapsen tapaamiset omien sukulaistensa kanssa, ei lapsen äidin.
on riidelty alusta asti. Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa. Lapsi ei ole tavannut mieheni vanhempia eli isovanhempiaan vuosiin, koska lapsen äiti ei hyväksy mieheni vanhempia...tunne tosin taitaa olla molemminpuolinen. ap
sovittuihin tapaamisiin.
Kerrankin haimme lasta, niin äiti ei suostunut avaamaan ovea eikä vastannut puhelimeen.
Sosiaalityöntekijätkin soittivat äidille mutta äiti sanoi ettei anna lasta, jos lapsi on sovitun mukaisesti yötä isällä. Eikä hän myöskään lasta antanut.
Minun puolestani lapsi saa olla ja asua meillä jos niin päätetään. Pidän lapsesta.
ap
Mä sanoisin että isän ja ap:n luona olisi parempi, jo sen "hoitopaikankin" takia, ettei joudu yksin olemaan. Koulun vaihtokaan tuskin niin iso rypistys on, ja jos kerta kuitenkin naapurikunnissa asutaan, saisi varmasti säilytettyä välit myös entisiin kavereihin.
Lapsen äidillä täysin älyttömät vaatimukset.
Älkääkä nyt taas hyökkikö ap:n kimppuun kun on UUSI PUOLISO ja kohta varmaan joku keksii että perheenrikkoja ja harpyija. Tottakai se hänellekin kuuluu miten lapsipuolella menee ja missä asuu.
Saattaapa sekin olla syynä lapsen äidin käytökseen, kun pelkää "uuden äidin" vievän paikkansa lapsen elämässä jos liikaa pääsevät tekemisiin...
Mä sanoisin että isän ja ap:n luona olisi parempi, jo sen "hoitopaikankin" takia, ettei joudu yksin olemaan. Koulun vaihtokaan tuskin niin iso rypistys on, ja jos kerta kuitenkin naapurikunnissa asutaan, saisi varmasti säilytettyä välit myös entisiin kavereihin.
Lapsen äidillä täysin älyttömät vaatimukset.
Älkääkä nyt taas hyökkikö ap:n kimppuun kun on UUSI PUOLISO ja kohta varmaan joku keksii että perheenrikkoja ja harpyija. Tottakai se hänellekin kuuluu miten lapsipuolella menee ja missä asuu.
Saattaapa sekin olla syynä lapsen äidin käytökseen, kun pelkää "uuden äidin" vievän paikkansa lapsen elämässä jos liikaa pääsevät tekemisiin...
Äidin vaatimukset vain uuden puolison kertomana, luota siihen sitten.
Mutta sullahan ei ole vielä lapsia?
Äiti saa niin hirveitä raivareita, että lapsi kertoo itkeneensä kun äiti huutaa.
Avioliiton aikana äiti heitteli tavaroita suuttuessaan. Suurin hänen heittämänsä esine on mikroaaltouuni.
Mieheni on paennut useasti kotoa kun tämä nainen käyttäytyi väkivaltaisesti häntä kohtaan.
Nyt mieheni on yrittänyt rauhoittaa tilannetta, jotta lapsi saisi rauhaa elämäänsä. Lasta kun ei voi kieltää kertomasta tapaamisista.
Ap
Mä sanoisin että isän ja ap:n luona olisi parempi, jo sen "hoitopaikankin" takia, ettei joudu yksin olemaan. Koulun vaihtokaan tuskin niin iso rypistys on, ja jos kerta kuitenkin naapurikunnissa asutaan, saisi varmasti säilytettyä välit myös entisiin kavereihin.
Lapsen äidillä täysin älyttömät vaatimukset.
Älkääkä nyt taas hyökkikö ap:n kimppuun kun on UUSI PUOLISO ja kohta varmaan joku keksii että perheenrikkoja ja harpyija. Tottakai se hänellekin kuuluu miten lapsipuolella menee ja missä asuu.
Saattaapa sekin olla syynä lapsen äidin käytökseen, kun pelkää "uuden äidin" vievän paikkansa lapsen elämässä jos liikaa pääsevät tekemisiin...
Äidin vaatimukset vain uuden puolison kertomana, luota siihen sitten.
Mutta sullahan ei ole vielä lapsia?
Meillä on yksi yhteinen lapsi miehen kanssa.
Ap
Mutta sullahan ei ole vielä lapsia?
Jos tolla mua tarkoitetaan niin ei ole ei, tulossa kylläkin. Mutta nytpä kiinnostaa tietää, mitä väliä sillä on onko omia lapsia vai ei (ja periaatteessa tuokin lapsi on ap:lle lapsipuoli että...) vai onko se olevinaan niin että vain väh. 1 lapsen vanhemmalla on oikeus mielipiteeseen, ja lapsettomat on täysiä idiootteja? jännä kyllä... lapsensaaminen ei muuten aina saa ihmistä fiksua, mikä on kyllä täälläkin nähty...
Ps. Lapsen ei tarvitse olla EKALUOKKALAINEN että sitä ahdistaisi olla yksin kotona 4-6 tuntia! Hoitopaikka ei ole vain sellainen, jossa vaihdetaan vaippaa. Tuossakin kyseessäolevassa paikassa on KAVEREITA, joiden kanssa on varmasti 12-vuotiaankin kivempi olla kuin yksin kotona.
Oikeesti 6-luokkalainen, hei mietipä vähän.
Jos normaali lapsi, niin varmasti on mieluummin kavereiden kanssa kuin hoitotätillä;)
Oikeesti 6-luokkalainen, hei mietipä vähän.
Jos normaali lapsi, niin varmasti on mieluummin kavereiden kanssa kuin hoitotätillä;)
Lapsen ikää ei tiedetä, ap kertoi vain että on ala-asteella. Ei siis VÄLTTÄMÄTTÄ ole ekaluokkalainen, eikä VÄLTTÄMÄTTÄ ole 12v, toi nyt vain oli se toinen ääripää sille ekaluokkalais-jutulle -.-
Ja toisekseen, siellä hoitotätillä olisi niitä kavereita? "Vuotta nuorempi tyttö ja vuotta vanhempi poika + pari alle kouluikäistä", ja lisäksi mä en usko, että kyseessä on mikään järjestetty iltapäiväkerho, vaan esim. NAAPURI, joka voisi ALA-ASTEIKÄISEN lapsen ottaa "hoitoon" siksi aikaa, kun vanhemmat ovat töissä.
Tai vaihtoisesti se on kotipäivähoitaja jolla on omassa kodissaan muitakin naapureiden lapsia ja saa siitä vähäsen palkkaa.
PITÄÄKÖ PIIRTÄÄ KUVA?
Totta kai asia vaikuttaa sinuun ja miehellesi voit mielipiteesi sanoa, mutta muuten sinulla ei ole sananvaltaa. Jos isä niin haluaa ja saa lapsen itselleen, ei kai hän sinulta lupaa kysy voiko hänen oma lapsensa tulla asumaan teille??
Minun puolestani lapsi saa olla ja asua meillä jos niin päätetään. Pidän lapsesta.ap
joka on myös perhetuttumme. Tuo vuotta nuorempi lapsi on ollut meillä silloin kun mieheni lapsi on ollut meillä. Lapsilla on myös yhteinen harrastus.
Naapurimme on itse vain puolipäivä töissä ja tulee kotiin klo 12 omien lastensa takia. Hän oli itse asiassa aloitteentekijä asiassa.
Miehen lasta ei tietenkään pakoteta menemään ellei hän halua mutta mahdollisuus on. Lisäksi naapurimme on hyvä turvasatama jos jotain sattuu; paikalla nopeasti ja tuttu ihminen siis jo nyt.
ap
Totta kai asia vaikuttaa sinuun ja miehellesi voit mielipiteesi sanoa, mutta muuten sinulla ei ole sananvaltaa. Jos isä niin haluaa ja saa lapsen itselleen, ei kai hän sinulta lupaa kysy voiko hänen oma lapsensa tulla asumaan teille??
Minun puolestani lapsi saa olla ja asua meillä jos niin päätetään. Pidän lapsesta.lapsen meille muuttoa. Ja tottakai voisin vastustaa, onhan kyseessä myös minun kotini. Kyllä tällaisista molempien elämään vaikuttavista asioista pitää keskustella.
Joillakin voi olla se tilanne, että isä tai äiti joutuu valitsemaan parisuhteen ja lapsen välillä siinä mielessä, että kaikki eivät hyväksy edellisten suhteiden lapsia.
Meillä näin ei ole mutta ei pidä elää ruusunpunaisten lasien läpi. Elämä voi olla raadollista.
ap
ap
Ikävää jos/kun aikuiset ovat tuollaisissa väleissä keskenään :(
Minäkin olen näiden kertomustesi valossa isän "puolella", mutta jos joku esittäisi asiat äidin näkökulmasta, voisi tilanne muuttua.
kyllähän asia hänellekin kuuluu, mutta sinänsä kiva, että ap noin kovasti haluaa lapsen luokseen. Vaikka teksti kyllä välittyy niin värittyneesti, että oh hoh.
Esim tuo ip hoitopaikka -asia. Lapsi on ala-asteella. Minusta on täysin yhdentekevää, että teillä olisi naapurissa ip hoitopaikka. Lapsi saa 1-2 luokalla koulun puolesta ip hoitoa ja sen jälkeen haluaa hummailla kavereiden kanssa eikä mennä naapuriin "hoitoon"(?? siis voiko esim jonkun 4lk kohdalla puhua oikeasti hoidosta??). Koko loppuelämää koskevassa päätöksessä täysin yhdentekevää, oisko lapsella mahd käydä yksi tai kaksi kertaa naapurissa leikkimässä koulun jälkeen.
Toiv äiti saa pitää lapsen. Kyllä äiti on aina äiti (ellei alkkis tai muu hörhö).
Äiti on "ominut" lapsen avioliiton aikana tai näin ainakin mieheni on sanonut kokeneensa.
kaikkea sinäkin uskot!
Jos lapsi on kerran ollut täysin äitinsä hoidossa ja vastuulla avioliiton ajan ja isä VAIN LUSMUILLUT ja paennut vastuutaan niin paljon, että äidin on pitänyt silloin raivoten vaatia oikeuksiaan - niin miksi ihmeessä tilannetta pitäisi nyt muuttaa? Kun mies on päättynyt, että voisi vaihteeksi sittenkin leikkiä kotista?
Ap kirjoittaa kyllä mitä äiti haluaa ja mitä isä haluaa - mitähän se lapsi haluaa?
Aika radikaalia hakea lapsen asuinpaikkaan muutosta, järkevämpää olisi sovitella niitä lapsen tapaamisia - jos siis lapse etua ajattelee. Vai haluaako lapsi itse isän luo asumaan? Silloin voisin ymmärtää isän nostaman kanteen.