vauvan tuleva mummo
minulla on sellainen ongelma, että saan mieheni kanssa lapsen keväällä, laskettu aika on muutaman kuukauden päästä.
Emme asu virallisesti yhdessä, syynä on monetkin asiat, eikä se vaivaa minua.
Olemme olleet yksissä vajaat kaksi vuotta, enkä ole kertaakaan tavannut mieheni sukua. Mieheni on kyllä tavannut minun sukuani.
Mies vierailee aina itsekseen äitinsä luona. (muuta sukua hänellä ei oikeastaan ole)
Tämä ei aiemmin vaivannut, kun ajattelin, että ehdinhän minä tämän anoppini tavata, mutta nyt siis selvisi ettei mieheni ole saanut edes kerrottua äidilleen, että saamme perheenlisäystä.
Minusta tulevalla mummolla on oikeus asiasta tietää, vaikkei sitten itse halua lapsen kanssa tekemisissä ollakaan.
Olen asiasta jonkin verran painostanut, mutta vastaukseksi saan, että kyllä sen vielä ehtii.
En nyt ihan haluaisi astua mieheni varpailla ja mennä pimputtamaan tulevan mummon ovikelloakaan ja kertomaan uutisen... mitä teen?
Kommentit (21)
Miksei hän vie sinua koskaan tapaamaan äitiään vaikka asutte lähekkäin? Mitä mies pelkää/häpeää ? Sinua vai äitiään?
Hänellä äitinsä kanssa todella kiinteä suhde. Koskaan kukaan tyttöystävä ei ole kelvannut, kaikissa on vikaa.
Ilmeisesti mustasukkainen pojastaan.
Meillä on asialliset puhevälit nykyään mutta aina ei ole näin ollut.
Miestä aikoinaan pelotti suorastaan esitellä minut äidilleen.
Liittyykö se jotenkin tähän asiaan? Jos kummallakin on oma asunto ja veroseuraamusten takia haluatte odottaa sen 2 vuotta ennen kuin myytte, niin voisittehan muuttaa toisen asuntoon yhdessä ja laittaa vaikka toisen vuokralle ennen myyntiä. Vastustaako nimenomaan mies yhteenmuuttoa?
mulla siis. Tosin asutaan yhdessä ja miehen äiti tietää kyllä minusta ja että kihloissa ollaan, mutta minua ei ole koskaan viety näytille. Äiti tietää myös mieheni siskon kautta, että lapsi on tulossa. Minua asia on vaivanut, mutta ei enää. Äiti on miehen exän kanssa tekemisissä päivittäin ja auttaa häntä, niin varmaan siksi itse en ole tykätty. Toisaalta en tiedä haluaisinko edes sitä äitiä nähdä, olemme aivan eri aaltopituuksilla varmaan. Eikä sitä mummoa varmaan tämä tuleva lapsenlapsi edes kiinnosta, joten siksikin minua ei haittaa enää..mutta eipä mun muksua viedä sinne näytillekään jos en itse ensin näe tätä "anoppia"..
Aluksi minuakin vaivasi se, ettei minua ole esitelty "anopille", sitten mietin, että enhän minä sille mtn mahda, syitä sille asialle olen yrittänyt kysellä, mutta kunnollista vastausta en ole saanut. Kuulemma ei häpeä minua...
Miehelläni on kyllä takana pitkä avoliitto, ja ilmeisesti ex-puoliso on tekemisissä mieheni äidin kanssa vieläkin.
Itse en "kaipaa" minkäänlaista suhdetta "anoppiini", mutta tämän vauvan takia asia on alkanut vaivaamaan. Sillä oli miten oli, se mieheni äiti on vauvan mummo ja mielestäni lapsilla on oikeus isovanhempiin (jos ne kerta ovat elossa jne) ja olen lähipiirissä nähnyt miten paljon lapsenlapsien ja isovanhempien läheinen suhde voi antaa, niin lapselle kuin mummollekin.
Haluisin antaa tällekin tulevalle mummolle "mahdollisuuden" isovanhemmuuteen. Mieheni on siis ainut lapsi, ja tämä on siis hänen ensimmäinen lapsi.
Ja tietysti olisihan se vauvan kanssa kiva "kuulua myös miehen sukuun".
Nykyiset asuntomme ovat niin pienet, että olemme yhdessä sitä mieltä, että ensi syksynä etsimme sitten yhdessä isomman asunnon ja muutamme silloin virallisesti yhteen. Kyllähän me nytkin käytänössä yhdessä asumme, vietämme yhdessä yöt jne.
Jos mies ei halua, kysy suoraan, miksi ei. Kerro, että haluat, että lapsenne tuntee mummonsa ja voi olla hänen kanssaa tekemisissä. Sano miehelle, etät jos hän ei äitiään kutsu, sinä soitat äidille ja kutsut hänet.
joka ei halunnut esitellä mua äidilleen. Kertoi syyksi että hänen äitnsä ei hyväksy ketään. Pidin tätä hieman outona, koska tavallaan jo tunsin hänen äitinsä, hän kun oli minun äitini entinen työkaveri.
Mies perui myös viime tingassa veljensä synttäreille menon. Siis olin jo juhlavaatteissa, ja odotin miestä hakemaan mua, kun hän soitti että ei mennäkään. hän ei kuulemma jaksanut katsella veljensä tyhmiä kavereita...
paremmin kuin sinä ja sinä et voi kuin luottaa miehesi arviointikykyyn. Minä en haluaisi mitään "pakkomummoa" lapsilleni.
jos mummo ei edes tiedä lapsenlapsestaan. Hänhän voisi olla vaikka miten halukas lasta tapaamaan. Pakkomummo olisi sitten, jos mummo itse ei haluaisi lasta tavata ja hänet siihen pakotettaisiin. Tässä on vähän jo kyse isovanhempien oikeuksista, tuskin kukaan haluaisi olla mummo tietämättään.
paremmin kuin sinä ja sinä et voi kuin luottaa miehesi arviointikykyyn. Minä en haluaisi mitään "pakkomummoa" lapsilleni.
kirjoitinpa hassusti. siis ei se vauva ole se ongelma vaan on oikein toivottu ja haluttu... ongelma on siis se ettei tuleva mummo tiedä vielä statuksestaan... :)
ap
Pelkääkö hän äitinsä reaktiota siihen, että ette asu kuin perinteinen perhe? Tai painostaisiko äiti häntä naimisiin? Vai jotain muuta? Onko miehellä hyvä ja kunnossa oleva suhde äitiinsä?Mielestäni tämä on oleellisin kysymys.
mies eikä se ettei mummo tiedä olevansa pian mummo. Onko äidillä joku sairaus tms. muuten mies häpeää äitiään ettei ole voinut sinua näytille viedä. Seuraavaksi älä kysy onko kertonut vauvasta, vaan kysy miksi ei halua sinun tapaavan äitiään.
Käsitykseni mukaan miehelläni ja hänen äidillään on hyvä ja kunnossa oleva suhde. Mieheni äiti asuu samalla paikkakunnalla kuin me ja mieheni käy äitinsä luona varmaan viikottain. Esim käyttää kaupassa, kun äiti jo iäkäs eikä omista autoa.
En siis tunne anoppiani, mutta mieheni mukaan hänen äitinsä ei ole arvostellut ikinä hänen valintojaan, eikä puutu toisten, eikä siis poikansakaan elämään. En tiedä... voihan se olla että jos ei "puututa" toisten elämään, niin se voi tarkoittaa myös puhumattomuutta "vaikeista" asioista... Mieheni kyllä puhuu minulle, mutta en tiedä voisiko sitten äidille olla niin hankala kertoa.
Ikää siis on yli 30 vuotta, emme ole enää mitään teinejä.
ap
jolle ei kelpaa miniäksi kukaan, koska kukaan ei ole kyllin hyvä hänen kullannupulleen. Ja mies tietää tämän ja ei halua pahoittaa mieltäsi sillä, että tulet anopin taholta tyrmätyksi.
todella outoa käytöstä
toisaalta, mitä väliä, jos ette aio perheenä elää
Jos mikään ei auttaisi, harkitsisin sitäkin vaihtoehtoa, että menisin pimputtamaan mummon ovikelloa.
Mikä on syy sille, että ette asu yhdessä? Onko se jotain sellaista, jota miehesi häpeää äitinsä edessä?
elää perheenä.
Molemmilla vain on nyt tällä hetkellä omat asunnot, kumoikin on ostanut asunnot alle 2 vuotta sitten.
Olemme siis kihloissakin ja hääpäivä on sovittu.
Puristaisin kyllä sinuna tiedon miehestä, mitä hän häpeää tai ketä hän pelkää!
eikä äiti tiedä morsiamesta mitään! jotain on pielessä...