Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä seurauksia tulee, jos lapsi ei yhtenä viikonloppuna menekään etävanhemmalle?

Vierailija
01.02.2010 |

Sovittu siis joka toisesta viikonlopusta. Mitä tapahtuu käytännössä, jos jätämme ilman suostumusta yhden välistä muiden suunnitelmien takia?

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni ex on erittäin joustamaton. Kun mieheni oli etävanhempi, emme saaneet lasta koskaan mukaan matkoille, kun se ei vain exälle sopinut. Äiti noudatti tapaamissopimusta aivan kirjaimellisesti. Näin ollen emme tehneet itsekään yhtään matkaa, joka olisi ulottunut yli tapaamisviikonlopun.

Yhtään tapaamista ei noin 5 vuoden aikana jäänyt väliin etävanhemmasta johtuvasta syystä.



Sitten vaihdettiin lähivanhempaa ja äidistä tuli etävanhempi. Hänestä ei kuitenkaan tullut vaihdon myötä yhtään joustavampi. Koska halusimme säilyttää lapsen ja äidin välit, emme edelleenkään varanneet ensimmäistäkään matkaa, joka olisi ulottunut äidin tapaamisaikaan. Kolmen viikon matka vain ei tullut kysymykseen. Tapaamisia peruuntui kyllä äidistä riippuvista syistä, mutta ei koskaan meidän perheen ratkaisujen takia.



Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa kävi meillä yli oman perheen mukavuudenhalun. Muuten emme ehkä ole täydellisiä, mutta tässä asiassa omatuntomme on puhdas :)



Vierailija
22/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä on ollut aika paljon, mutta ne ovat olleet pieniä, tyyliin yksi ylimääräinen yö, lasta on täytynyt hakea asemalta... muutaman kerran ovat myös vaihtaneet viikonloppua, kun heille ei ole sopinut. Olen aina suostunut ihan kaikkeen, koska olen ajatellut, että hänkin joustaa. No nyt se on ainakin loppu :(

ap

Ja ihan turha välittää näistä täällä olevista "isä haluaa niin kovin nähdä lastaan vastausksista" kun on kerran itsekin omien suunnitelmiensa vuoksi jättänyt viikonloppuja väliin.

Yhden tapaamisen väliin jättämisestä ei seuraa mitään.

Laita kirjallisesti asiasta viesti isälle, siis s-postilla tai tekstiviestillä.

Kerro viestissä että kuten olet jo aiemmin ilmoittanut lähdette matkalle ennalta ilmoitettuna ajankohtana, jolloin yksi tapaamis viikonloppu SIIRTYY toiseen ajankohtaan. Kirjoita siihen vielä että lapsi haluaa itse lähteä matkalle mukaan.

sitten jos isä yrittää tehdä asiasta jutun, sinulla on näyttää mustaa valkoisella, että olet asiasta ilmoittanut hänelle.

Minkä ikäisestä lapsesta on kyse.

Tapaamisoikeus on ihan lainkin mukaan LAPSEN OIKEUS tavata etävanhempaa ei etävanhemman oikeus niinkuin monesti tunnutaan ajateltavan.

Tällöin lapsella on oikeus kertoa asiasta mielipiteensä varsinkin jos on sen ikäinen että osaa jo ajatella asiaa ja ymmärtää mitä se tarkoittaa. Esim 6 vuotias jo ymmärtää että matka siirtää isän tapaamista ja ymmärtää kuinka pitkä aika 3 viikkoa on.

Tarvittaessa voit vielä soittaa lastenvalvojalle ja kertoa valmiiksi tilanteesta.

Mainitse samalla myös siitä että olet itse tarvittaessa joustanut ja mies on jättänyt omien menojensa takia viikonloppuja väliin.

ymmärrän turhautumisesi täysin, oma ex-mieheni ihan samanlainen. Joka kerran olen joustanut hänen toiveestaan mutta kun toisinpäin joustoa tarvitsisi sitä ei ikinä tule.

Teidän tapauksessa lapsi varmasti nauttii matkasta ja kukatahansa lastaan ajatteleva vanhempi antaisi lapselle siihen mahdollisuuden..

Joten tuollainen joustaattomuus tässä asiassa kertoo siitä ettei lapsen paras ole isän mielessä vaan haluaa vaan itsekkäästi pitää kiinni omista aikatauluistaan ja tehdä samalla lähivanhemmalle kiusaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen jo kauan yrittänyt ns. hyvässä hengessä jutella asiasta. Yhdessä vaiheessa jo näytti että isä suostuisi. Olemme tämän takia suostuneet kaikkiin hänen aikataulumuutoksiinsa jo parin vuoden ajan... ap

Jos isä on noin hankala, lienee parempi ettet enää puhu tulossa olevasta matkasta yhtään mitään ettei isä ilmesty suurin piirtein lentokentälle riehumaan.

Ilmoitat vain matkoilta, että olette nyt reissussa ja sillä selvä. Ihan turha lähteä tuollaiseen pallotteluun, jos itse olette olleet noin joustavia.

Vierailija
24/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on 7-vuotias ja tosiaan haluaa mukaan matkalle. Jos vielä tarkennetaan niin kyse ei ole pelkästä lomamatkasta, vaan meillä on lähisukulaisia ulkomailla. Tällaisia matkoja tulisi ehkä kerran vuodessa, jos vain mahdollista...

Ehkä me nyt ainakin tämän kerran uskallamme lähteä ja katsoa, mitä tapahtuu...

ap

Vierailija
25/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tee se tosiaan kirjallisesti.



Minulla samanlainen exä, täysin joustamaton ja inhottava. Jos sattuu tuomaan lapsen klo 17:55 ja palautusaika on klo 18:00 niin istuvat sitten vaikka autossa ja odottavat että klo lyö 18:00.



Samoin jos perjantaina hakee lapsen - ei kotoa vaan puolen kilometrin päästä kaveriltaan - ja arvioi aikaa menevän tähän meidän portilta kaverin portille 5 minuuttia, niin sitten myös palauttaa lapsen sunnuntaina klo 18:05.



Ääliö mikä ääliö.

Vierailija
26/31 |
02.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuisten velvollisuus on kertoa vasta sitten lapselle, kun vanhemmat ovat keskenään sopineet, missä lapsi silloin on. Ainahan lapsi haluaa matkoille, mutta mielestäni on sen vanhemman kiusaa, jos varaa matkan, vaikka tietää, että juuri silloin lapsi ei ole hänellä ja sitten alkaa toista vanhempaa vaatimaan muutosta. Itse lähivanhempana varasin matkan parin päivän tarkkuudella, jotta sain matkan oman tapaamisaikani puitteissa. Jos on hyvät välit, voi neuvotella, mutta väkisin ei kannata riidellä vuodesta toiseen tapaamisista vaan jos välit ovat huonot niin sitten vaan pitää hyvissä ajoin sovituista tapaamisista kiinni puolin sun toisin. Minulle etä tekee sitä, että ilmoittaa ajoissa tapaamiset, miten ne menee ja sitten alkaa ilmoitteleen muutoksista kaiken maailman "kerran elämässä" syillä ja syyttää minua tapaamisen estämisestä, kun en tuo lasta hänelle 500 km päähän. Ei tämä ole enää joustavuuden tavoittelua vaan kiussaa. Jos vanhempi todella haluaa lapsen samalle matkalle, kyllä hän matkan varaa silloin kun lapsi on sovitusti paikalla. Muuten minusta kyse, että lapsen verukkeella kiusataan toista vanhempaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
02.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuisten velvollisuus on kertoa vasta sitten lapselle, kun vanhemmat ovat keskenään sopineet, missä lapsi silloin on. Ainahan lapsi haluaa matkoille, mutta mielestäni on sen vanhemman kiusaa, jos varaa matkan, vaikka tietää, että juuri silloin lapsi ei ole hänellä ja sitten alkaa toista vanhempaa vaatimaan muutosta. Itse lähivanhempana varasin matkan parin päivän tarkkuudella, jotta sain matkan oman tapaamisaikani puitteissa. Jos on hyvät välit, voi neuvotella, mutta väkisin ei kannata riidellä vuodesta toiseen tapaamisista vaan jos välit ovat huonot niin sitten vaan pitää hyvissä ajoin sovituista tapaamisista kiinni puolin sun toisin. Minulle etä tekee sitä, että ilmoittaa ajoissa tapaamiset, miten ne menee ja sitten alkaa ilmoitteleen muutoksista kaiken maailman "kerran elämässä" syillä ja syyttää minua tapaamisen estämisestä, kun en tuo lasta hänelle 500 km päähän. Ei tämä ole enää joustavuuden tavoittelua vaan kiussaa. Jos vanhempi todella haluaa lapsen samalle matkalle, kyllä hän matkan varaa silloin kun lapsi on sovitusti paikalla. Muuten minusta kyse, että lapsen verukkeella kiusataan toista vanhempaa.

Miksi ihmeessä lapsi tietää matkasta jos siitä ei ole edes aikuisten kesken sovittu? Käytät lasta pelinappulana: "mutta kun lapsikin haluaa matkalle".

Ensisijaisesti sinun tulisi varata matka siten, ettei se muuta tapaamisia. Olisitko muuten itse valmis olemaan erossa lapsesta 3 viikkoa putkeen?

t. lähivanhempi

Vierailija
28/31 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mitäs oot ollu niin typerä ettet oo lomaas kattonu omalle viikonlopulle, just tollasia te äidit ootte, ette tajuu että se isä on myös useinmiten kiinostunut olemaan lapsensa kanssa, ja jos niitä tapaamisia on harvoin niin vois sen verran katsoa omaa nenäänsä pidemmälle ja miettiä miltä toisesta tuntuu ja sitten uudelleen miettiä koska lomalle lähtis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
02.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se niin menee parhaiten, että kun etukäteen on sovittu, milloin lapsi on kummankin luona niin sitten vaan omat matkat, häät, hautajaiset yms. juhlat kannattaa järjestää silloin kun lapsi on sinulla. Jos vanhemmilla on tulehtuneet välit keskustella, turha kerjätä riitaa muutosvaatimuksilla. Toiselle voi korvata ainoastaan jos toinen niin haluaa ja sellaisena kertana kun toiselle sopii, muuten kannattaa pitää sopimuksesta kiinni. Minä lähivanhempana pidän kaikki tärkeät juhlat silloin kun lapsi minulla ja jos ei ole, lapsi ei vain pääse mukaan. Meillä on etän kanssa niin pahat välit, että hän on "haastatamassa" minua jo muutenkin käräjille, vaikka noudatan pilkulleen sopimusta. T

Vierailija
30/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on 7-vuotias ja tosiaan haluaa mukaan matkalle. Jos vielä tarkennetaan niin kyse ei ole pelkästä lomamatkasta, vaan meillä on lähisukulaisia ulkomailla. Tällaisia matkoja tulisi ehkä kerran vuodessa, jos vain mahdollista...

Ehkä me nyt ainakin tämän kerran uskallamme lähteä ja katsoa, mitä tapahtuu...

ap

mutta vastaan nyt. Lapsen isä selvästi tekee vain kiusaa, eikä ymmärrä sitä, että kiusanteollaan hän päinvastoin aiheuttaa lapselle pahaa mieltä. Häntä ehkä voisi tästä asiasta vielä muistuttaa, kuten joku toinenkin ketjussa ehdotti.

Käytännössä kukaan ei puutu siihen, jos siirrät oma-aloitteisesti tapaamista toiseen ajankohtaan (muista tarjota exällesi riittävästi vaihtoehtoja!). Siitä ei seuraa minkäänlaista sanktiota, jos ei ole toistuvaa. Ilmoitat siis exällesi tyyliin lähtöpäivänänne, että seuraava tapaaminen estyy siitä ja siitä syystä, ja että miettiin jo valmiiksi antamiasi vaihtoehtoja pidemmälle/toiseen ajankohtaan sijoitetulle tapaamiselle.

Niin kovin usein täällä unohdetaan, että kyllä se etävanhempikin voi harrastaa tapaamisissa kiusantekoa, jopa paljon helpomminkin kuin lähivanhempi. Myös etävanhemmalla on velvollisuus miettiä lapsen hyvää kaikilta mahdollisilta osin - eikä se hyvä ole välttämättä aina pakonomaista tapaamissopimuksessa pitäytymistä. Joustavuutta pitää olla puolin ja toisin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
01.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä se outoa on, ettei vanhemmat oikeasti pysty sopimaan asioita. Mun mies on eronnut eksästään aikanaan toisen naisen takia ja ero on ollut kamala. Eksä tietysti kosti tuon uuden naisen omalla tavallaan mm. heittäytymällä raha-asioissa hankalaksi. Silti he ovat alusta asti pystyneet lapsen asioissa joustamaan puolin ja toisin. Tapaamisia pystytään aina säätämään, kelloa ei kukaan tuijota ja ex tempore voidaan tapaamista jatkaa vaikka yhdellä päivällä, jos eksälle sopii, kun kysytään. Useimmiten sopii, jos ei siellä ole mitään menoa mielessä ja lapsi itse haluaa jäädä. Matkat, pidemmät ja lyhyemmät, onnistuu aina, koska normaali äiti tietysti toivoo, että lapsi pääsee isänkin uusperheen mukana reissuun ja saa kokemuksia sitä kautta. En minäkään kieltäisi 11-vuotiaalta laivareissua, koska ei satu olemaan isän tapaamisviikonloppu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi seitsemän