Minulle on tehty ABORTTI
enkä lainkaan kadu tapahtunutta. Suren kylläkin, sitä ettei lapsi saanut syntyä, sitä että tilanne oli silloin niin vaikea, sitä että olin itse niin kypsymätön ja sitä että tulin raskaaksi. Sitäkin suren, että abortin jälkeen masennuin vakavasti ja monta vuotta meni harakoille. Onpahan oppirahat maksettu.
Mutta en kadu, sillä uskon että olisin huonossa jamassa jos olisin tuolloin alkanut kasvattaa lasta yksin. Lapsella ei olisi isää, tai olisi huithapeli mielenterveysongelmainen alkoholisti. Olisin luultavasti masentunut synnytyksen jälkeen ja kukaties en olisi osannut olla lapselleni hyvä vanhempi ainakaan yksin. En ansainnut lastani ja siksi päädyin aborttiin - ratkaisuun, jossa seuraukset kannoin vain minä, ei lapsi.
Nyt olen onnellinen, minulla on ihanat lapset, hyvämies. Oln hyvä äiti ja vielä mahtavassa työssä. Kun olen viimein antanut itselleni anteeksi, masennuksen viime rippeetkin ovat karisseet. Kovat rahat maksettu.
Siispä sanon: ehkäiskää. Ja jos vahinko käy, harkitkaa tilannetta vakavasti. Ei se ole mikään kevyt juttu, mutta ei maailmanloppukaan.
Kommentit (76)
Kaikissa (jopa onnellisissa) suhteissa lapsen saaminen ja onnellisena pysyminen on "melko varmaa", tai "melko epävarmaa" tilanteesta riippuen. Siksikään abortteja ei saisi tehdä tuon pelkän "melkovarman" takia.
Kohdussa on kyllä ihan ihminen. Lue paremmin biologianläksysi.
. jokainen täysi-ikäinen tietää seksin seuraukset, ja jos siihen aborttiin päätyy aikuinen ihminen niin uskon ja toivon että se henkilö on miettinyt asiaa jo niin paljon ja tietää syyn miksi sen tekee. joskus vain on parempi ajatella itseään kuin sitä riisinkokoista solua.
Ja joskus voi ajatella myös sitä riisinkokoista solua ja elämää, jonka sille haluaisi tarjota. Ja todeta, ettei edellytyksiä ole.
Voi olla sen solun etu, ettei se synny - sehän ei sitä koskaan saa tietää.
Sikiö siellä on, ihmisen mahdollisuus.
No eipäs taas yleistetä. :D Itse olen lapseton, ja kirjoitin tuonne minusta ihan kiihkottoman viestin. Ei kaikki lapsettomat vaadi toisia pitämään lapsiaan. Eipä ne muiden lapset minun lapsia ole vaikka kuinka saisivat syntyä.
Mutta voihan se kurjalta tuntua, kun miettii miten vaikeaa itsen on raskautua. Voihan se tuntua siltä, että se on muille "kulutustavaraa". Mutta eiköhän liki kaikki ymmärrä miten asiat oikeasti on.
kun olet noin tehnyt
voi että ihmiset osaa olla törkeitä ja loukkaavia. oletko itse parempi ihminen?
Sikiössä on olemassa jo kaikki mitä hänessä tulee olemaan syntymän jälkeenkin. Ihminen vain muuttaa olotilaansa siirtymällä kohdusta kohdun ulkopuolelle. Ei siellä kohdussa ole lammasta tai kalaa. Kyllä siellä on ihminen.
Kirjoitit hienosti ja asiantuntevasti.
Vaikka abortti saattaa joillekin olla helppo teko, on meitäkin joille se on nimenomaan tapa kantaa vastuuta itsestään ja syntymättömästä, ja minimoida vastuuttomuuden tai vahingon seuraukset.
Ap.
Viikko 5
Soluryppäästä kehittyvä alkio on parin millimetrin pituinen, kuin läpikuultava riisinjyvä ja näin lukee vauva lehden sivuilla.
Ei käy minun ajatusmaailmaan ei sitten yhtään.
Jos elämäntilanteesi käy sellaiseksi, ettet voi pitää muita lapsiasi.
Tapat ne, ja selität, että "olin vastuullinen vanhempi, kun en antanut lasteni kärsiä elämäntilanteestani", niinkö???
Kirjoitit hienosti ja asiantuntevasti.
Vaikka abortti saattaa joillekin olla helppo teko, on meitäkin joille se on nimenomaan tapa kantaa vastuuta itsestään ja syntymättömästä, ja minimoida vastuuttomuuden tai vahingon seuraukset.
Ap.
Sikiö on miljoonista soluista koostuva ihminen. Munasolu ja siittiösolu yksinään ovat soluja, mutta kun ne yhdistyvät ja alkavat jakautua ja tämä jakautunut solu kiinnittyy kohtuun, siinä on jo paljon soluja. Tuo sana solurypäskin kuvaa sitä, että on olemassa paljon enemmän kuin yksi solu. Noin varhaisilla viikoilla harva edes raskaudesta tietää, saatikka on aborttiin ehtinyt.
Minusta on hieman hämmentävää se että jos aborttia ei hyväksy niin heti on muka kyseessä joku kiihkouskovainen. Sama pätee myös moniin muihin keskusteluihin; pettämisiin yms.
Eriävää mielipidettä ei saa edustaa, täytyy olla suvaitsevaisuuden nimissä kaiken salliva ja hyväksyvä. Paitsi uskovia saa tietty haukkua hörhöiksi, pilkata, arvostella jne. Suvaitsevaisuus ei kata uskovien elämän ja arvojen hyväksymistä ja kunnioittamista. Täällä tähän törmää jatkuvasti.
olisitko valmis tappamaan jonkun nykyisistä lapsistasi? vai miksi olit valmis tappamaan ensimmäisen lapsesi? nuo syyt on aivan turhia, jos mies sut nyt jättää niin tapatko lapsesi?
En ole saanut uskonnollista kasvatusta. Meidän perhe oli äärivasemmistolainen. Olen nähnyt paljon maailmaa ja tutustunut erilaisiin kulttureihin. Olen avarakatseinen ja ennakkoluuloton. Mutta abortin hyväksyn vain erittäin painavista syistä. Sosiaaliset syyt meidän maassamme ovat ihan täyttä potaskaa.
Suren vain sen yhden pienen väkisin päättynyttä elämää. Hänellä olisi ollut oikeus elää oma elämänsä ja tehdä ne omat virheensä ja erheensä ja myös saavuttaa oma onnensa.