Kumpaa rakastat enemmän, lapsiasi vai miestäsi?
Toi kysymys on mun mielestä ihan hölmö!! Ystäväni sanoi, että häneltä on sitä monesti kysytty. Minulta ei kukaan ole kysynyt, enkä osaisi vastatakaan. Voiko rakkautta muka mitata??
Kommentit (41)
Aika karmea kysymys. Mut kyllä omalla kohdallani aika selkeä vastaus; miehen menettämisestä selviäisin lasten vuoksi, mut lasten menettämisestä en selviäisi miehen vuoksi. Ja uskon, että näin on myös mieheni kohdalla.
Ilman miestäni en haluaisi olla, en myöskään ilman lapsiani.
Toisaalta ilman miestäni pärjäisin, mutta entä ilman lapsiani?
Mutta miestä kuitenkin tavallaan yhtä paljon,mutta se rakkaus on niin erilaista.
Hyvin sanottu tuolta yhdeltä juuri tää "miehen menettämisestä selviäisin lasten takia" jne
Eikä tarvinnu edes miettiä vastausta. Se rakkaus on kuitenkin niin erilaista lapsia kuin miestä kohtaan.
vaikea kiintyä aikuisiin.
Lapsena tai nuorena vanhempien avioeron kokeneet rakastavat lapsiaan ennemmän kuin puolisoaan. Mullakin noin, ja eroperhe, en tiedä onko yhteyttä.
Mulla on todella hyvä mies, rakastaa ja jumaloi minua, on komea, hyvä ammatti ja työ, todella hyvä isä, ei juo eikä polta, urheilee, harrastaa lasten kanssa, matkustellaan perheenä, tyydyttävä seksielämä, ollaaan miehen kanssa hyviä kavereita...
mutta "suuri rakkaus" mun puolelta puuttuu. Hän on minulle tärkeä, mm em syistä, mutta olen joskus miettinyt, että ei se välttämättä olisi kauhea juttu, jos hän pettäisi tm. Jotkut syvät tunteet puuttuu. Samoin nuoruuden poikaystävien kanssa.
ja miehenikin on sanonut et jos jommasta kummasta pitäisi luopua niin kyllä minä saisin lähteä... =)
Eikä minunkaan tarvinnut asiaa erikseen miettiä.
Rakastan myös miestäni valtavan paljon, mutta ei mitään muuta vaan voi rakastaa niinkuin lastaan.
Kuitenkin minulle ja miehelle on molemmille selviö, että jos joutuisimme onnettomuuteen tvs. LAPSET pelastettaisiin ensin.
Kai se on luonnollista ihan biologian kannaltakin. Lajeilla ja yksilöillä on pyrkimys säilyä/ lisääntyä ja suojella jälkeläisiään.
Ei, rakkautta ei voi mitata mutta rakkaus miestä kohtaan on erilaista kuin lapsia kohtaan.
Rakkaus miestäni ja lapsiani kohtaan on erilaista rakkautta- mutta lapsiani kohtaan paljon ns. suojelevampaa. Naarastiikeri suojaa pentujaan, niin se vain on!
En miettimättä tai miettien.
He nyt vaan "painivat eri sarjoissa". Ei voi vertailla. Se on ihan sama kuin kysyisi että pidänkö enemmän suklaasta vai kesämökistäni. Molemmista pidän kovasti, mutta miten niitä voi laittaa rinnakkain?
Miehen kanssa kun liitto on rakoillut jo pitemmän aikaa, eikä se rakkaus kaikkea kestä...
Lapset ovat tulleet minusta, mieheni ei.
suklaasta kuin kesämökistä. Se on helppo ratkaista.
Mutta minulla lapset jo aikuisia, ja heillä omat elämänsä. Vaikea sanoa.
Ehkä vastaisin: Lapsenlapsiani.
Miehen voi aina vaihtaa, lapsia ei koskaan.
Lapset on vain lainassa, miehen kanssa on tarkoitus elää loppuelämä.
No ei vaan, ei noita rakkauksia voi verrata koska rakkaus mieheen on niin erilaista kuin rakkaus lapseen.
en pysty sanomaan. nuorempana olisin sanonut, että lapsiani, mutta kun ikää on tullut lisää ja osa lapsista on jo kohta täysi-ikäisiä ja yksi on jo muuttanut pois kotoakin, niin en enää osaakaan sanoa, kumpi on tärkeämpi vai onko kumpikaan.
jos ajatellaan asiaa niin pitkälle, että joku heistä kuolisi, en minä miehen menettämistä yhtään vähempää surisi kuin lapsenkaan. luoja, kun saisi elää lyhyemmän elämän kuin muut perheen jäsenet.
lapsia, vaikka miehessäkään ei mitään vikaa ole.