**HUHTIKUUN HANIT helmikuu**

Avasin nyt jo uuden pinon niin ei teidän tarvi odotella huomenna, että kotiudun töistä ;D! Vaikka kukahan vaan voisi pinon avata :)! Taas voisi kaikki tarkistaa tietonsa ja lisäyksiä tännepäin sitten :)



OIKEIN IHANAA HELMIKUUTA KAIKILLE HUHTISILLE :))



Omppulin äiti, välillä täälläkin potkut ja pungerrukset ihan sattuu että pitää ihan hekeä pidätellä... Mutta ei niin usein tai paljoa kuin esikoisen kanssa jolloin ihan joutu kiljahtelemaan vähän väliä, joten toivossa on hyvä elää että tulisi rauhallisempi tapaus tälläkertaa ;D!



Ansalle myös zemppiä lepoon! Ja niin kuin Matildakin totesi, kannattaa ottaa niin rauhallisesti kuin pystyy... Koska vaikka nyt on "hyvät viikot" jo menossa niin kyllähän se tietenkin on huono juttu jos vauva näin aikasin syntyy... Todella monella huhtisilla on kyllä uhkaava tilanne :O - voimia kaikille teille :)



jennu1, ihana pikkunen masu sulla :) ja ympäryskin 10cm vähemmän kun mulla :O! Ja varmaan oot pidempikin kun mä?! :D



Pampa, joo no ei sullakaan mikään ihan pieni ole tulossa :D! Mä pääsen nyt sokerirasitukseen... Ja pääkaupunkiseudulla nyt alkoi vihdoin 2vkon välein neuvola - että wau :D



Pomppu, juuh raskaus ei ole sairaus, sitä mäkin yritän tässä koko ajan miettiä, mutta kummasti vaan nää kaikki vaivat tuntuu aika sairailta :D!

Magnesium auttaa juu suonenvetoihin :)!



Omaa napaa, että Pampan innoittamana mäkin löysin noi tarkat mitat valokuvista jotka sain yksityiseltä mukaan... Kiva oli vertailla :)



BPD (päänymp.) vastasi rv31+2

AC (vatsanymp.) vastasi rv32+5

FL (reisiluu) vastasi rv31+6



Painoarvio näiden perusteella oli 1982g

eli lähes 2kg :O



Ja kuukautisten mukaan lääkärissä käydessä viikkoja oli 30+5, siinä voi max päivä tai kaksi olla heittoa ovulaatiossa mutta ei sen enempää, koska kuukautiset säännölliset... Että muuten vaan vauva on kirinyt kasvua koko ajan, kun on ollut aina ultrassa taas vähän isompi...



Noniin tässä tulee nyt oikein mukavaa tarinaa! Eli kävin sitten tosiaan neuvolassa, jopa kolmannessa, viime perjantaina... Sanoin siellä sitten siitä, että yksityisellä oli pyydetty, että PÄÄSISIN sokerirasitustestiin!? Neuvolatätini sitten kovin ihanasti ääntä korottaen sanoi, että et sinä PÄÄSE sinne vaan ihan jo pelkän IÄN PUOLESTASI JOUDUT sinne!! Just joo, se kun ei ole mitään tosiaan aiemmin puhunut ja eikö se yleensä ole paljon aiemmilla viikoilla kuin rv31?!? Muutenkin tää neuvolatätini oli tosi törkee, kysy heti happamana että NOH miksi sä oikein yksityisellä oot käynyt?? Ja kuka oli lääkäri?? Täti myös tyrmäsi heti sen lääkärin pyynnön ja väitti, että EI sillä sokerirasituksella ole mitään tekemistä vauvan koon kanssa :O - siis whaa, eikö sitä just sen takia oteta?? Sitten oli mun painon vuoro, noh sanoin että mulle on nyt tullut lähes 13kg... Siihen se sitten kysyi, että ootko kiinnittänyt huomiota ruokavalioosi?? Sanoin, että olen kyllä ja syön terveellisesti ym. kerroin kun mulla ei ole edelleenkään ollenkaan sitä makeanhimoa niin on helppo ollakin syömättä mitään herkkuja... Ja sitten sanoin, että syön itseasiassa aika vähän... Täti tokaisi siihen sitten, että ei se määrä vaan laatu (noh justhan mä oli sanonut sille, että syön terveellisesti) ja sitten se alkoi kertomaan mitä pitää syödä... Sanoi esim. että syö mielummin täysjyväleipää kuin vaaleeta, tai hedelmää ennemmin kuin tuoremehua ja vettä pitää juoda tosi paljon ym... Kuuntelin kiltisti ja välissä sanoin vaan, että mä tiedän (koska ikilaihduttajana tiedän ihan kaiken suuhun pantavan kalorimäärät, mutta sitä en nyt sanonut ;)! En siis todellakaan mitenkään provosoivasti häntä! Sitten hän huudahti, että VOIN MÄ OLLA HILJAAKIN, KUN SÄ ET OO YHTÄÄN VASTAANOTTAVAINEN :O :O :O - ja mä jäin ihan suu auki, että whaat? Voi elämä, kello oli 8 aamulla ja mä olin sen ensimmäinen asiakas... On sitten täti valinnut "sen oikean" työpaikan... Noh nieleskelin kaikki, vaikka ihan itku meinasi tulla... Kaikki tuli niin puun takaa, että ihan hiljaseksi veti... Ja täti vaan jatkoi taas samaa, että kyllä pitää kiinnittää huomiota ruokavalioon! Ja oikein syyllisti, että miten vauvan PITÄÄ SAADA RAUHASSA KEHITTÄÄ TÄRKEITÄ ELIMIÄ eikä turhaan vaan saada massaa päälle äidin huonolla syömisellä :O :O :O!!! Sitten vielä kaiken kukkuraksi tokaisi, että kyllähän minäkin TIEDÄN kaikki laihdutusvinkit, mutta en silti laihdu! Että ei se tietäminen auta!! :O okei...



Huh huh sanon minä! Ei siis edelleenkään sillä, että vauvan isä on nyt aika isokokoinen mies (koko niiden suku on) ja syntyesään on ollut 55cm ja 4600g, OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ??? Ja toinen, että esikoisen kanssa olen syönyt paljon "epäterveellisemmin" kuin nyt ja hän oli syntyessään 3250g ja 50cm (synt. rv40+5), mites ne nyt sen selittäisivät sitten?? Ja siis näillä eri isät!



Mulla esikoisen kanssa tuli 16kg, eikä silloin kyllä ikinä mitään sanottu siitä... Ne lähti pois myös ihan itsestään 2 kuukaudessa...



Nyt toki olen 8v. vanhempi, että pelottaa ettei kilot lähde nyt niin helposti, mutta siksipä juuri olenkin kiinnittänyt huomiota siihen mitä syön... En vaan voi käsittää mistä ne kilot on sitten tullut, kun se 13kg neuvolan mukaan on sitten NIIN PAHA JUTTU :`///! Lähtöpaino mulla oli vähän isompi kuin esikoisen kanssa, kun oli se keskenmeno just takana ja silloinkin alussa tuli heti pari kiloa niin ne eivät olleet kerinnyt lähteä... Mutta painoindeksi on silti siis mulla normaalissa (vaikka itseni mielestä tietenkin oon aina liian lihava :D) niin ihme että ne nyt noin kamalasti mulle kuittailee...



Toivottavasti teillä on kivemmat neuvolatädit... Mies jo sano, että tekee sinne valituksen... Mutta mitä sekin auttaa :( sama neuvolatäti on vielä vauvankin kanssa :(( - haukkuu varmaan senkin sitten pystyyn...



Että tällästä mukavaa täällä, ja nyt huomenna maanantaina mulla siis on se sokerirasitus! Että saas nähdä miten käy... Kiva kun ootte olemassa, että sain purkautua täällä :)



fantasy&hope rv31+3

Ihan ensiksi kovasti tsemppiä Ansalle ja Matildalle sekä Iirikselle. Ottakaahan rauhallisesti!



Jennu: Mulla on just tollasta samanlaista kipua pohkeessa (yleensä vain toisessa, eli oikeasssa). Vanhana hysteerikkona olen tietenkin jo kuvitellut itselleni vaikka mitä veritulppia ja muita (no etenkin, kun lentokoneessa istuminen ei työn vuoksi mitenkään harvinaista ole ollut tässä odotusaikanakaan).



Omppulin äiti: Mullakin on just jossain navan vieressä arempi kohta. Välillä tuntuu, että siitä kohtaa repeää koko maha.



Aurinko: Olisi tosiaan kiva jatkaa jutustelua sitten vaaveleiden synnyttyäkin. Joku Facebook-palsta voisi olla jees. Itsekään en kyllä ole sellaisia aiemmin tehnyt, mutta luulisi, ettei se niin kamalan hankalaa ole. Jos joku täällä tuntee itsensä tietokone-ekspertiksi, niin ilmoittautukoon:-)



Fantasy: No kylläpä olet oikein kunnon riesan saanut neuvolantädiksi! Luulisi niiden neuvolassa olevan vähän tarkempia, mitä suustaan päästävät odottaville äideille, jotka saattavat olla hyvinkin herkässä tilassa. Mulla on periaatteessa tosi kiva ja hyvä oma terkkari, mutta niillä on tossa meidän neuvolassa tällä hetkellä niin paljon työtä, että se pilaa kaiken (terkkaria ei meinaa saada kiinni millään välineellä, ei muista laittaa esim. labralähetteitä, jotka on luvannut jne.). Mutta en kuitenkaan vaihtaisi, koska ainakin oma terkkarini osaa esittää asiat järkevästi ja loukkaamatta, ja jos ei olisi niin paljon asiakkaita, se olisi tosi hyvä. Sama terkkari oli jo edellisessä, ikävässä raskaudessa, joten siinäkin mielessä on ollut helppoa, kun ei ole tarvinnut selittää asioita sataan kertaan.

Ja tsemppiä sokerirasitukseen!



Suppareista: Niitä on mullakin melko paljon, mutta tosiaankin kivuttomia. Ainakaan kaksi viikkoa sitten ei ollut vielä mitään tapahtunut, joten olen koittanut olla stressaamatta liikaa. Menen torstaina lääkäriin tarkistuttamaan tilanteen, sittenpä sen näkee. Välillä tuntuu, että sohvalta nouseminen, vauvan liikkeet tai ihan mikä tahansa voi aiheuttaa niitä kovetteluja. Mutta nyt ne menevät kyllä melko nopeasti ohi, ehkä nopeamminkin kuin pari viikkoa sitten. Ja on siinä ollut rauhallisempiakin päiviä välissä.



Raskausarvet: Mulle ei ole vielä tullut yhtään. Mutta vielähän tässä ehtii, kun maha alkaa venyä oikein kunnolla:-) Olen öljynnyt (tai oikeastaan se on kyllä miehen tehtävä) mahaa nyt jonkin aikaa Weleda-raskausöljyllä (se nyt oli ainut, mitä osasin ostaa, kun siinä oli sana "raskaus" - varmaan mikä tahansa öljy/rasva ajaa saman asian...). Ostin myös valmiiksi jo samanmerkkiset rasvat tissejä ja välilihaa varten, mutta niiden käyttö aloitetaan pakkauksen ohjeiden mukaan vasta joskus viikolla 34 tai jotain.



Meidän tyttelin liikehtiminen on kyllä välillä hermojaraastavan epäsäännöllistä. Tarkoitan tällä sitä, että esim. viime viikolla liikkui - mun makuun - tosi vähän ja liikkeet tuntuivat jotenkin pienemmiltä kuin aiemmin. Siitähän sitten saakin taas kehiteltyä vaikka mitä ongelmia pienessä päässään. No nyt sitten eilen ja tänään onkin ollut hyperaktiivinen niin, että tekee jo mieli kehottaa lepäämään välillä.



Onko teillä kellään muuten välillä sellaista elohiirimäistä tunnetta mahassa, tai oikeastaan mahan pinnalla. Mulla on siis kyllä ihan selkeitä potkuja ym., mutta välillä sellaisia väristyksiä, jotka lähinnä saavat miettimään, että mitä ihmeen pakkoliikkeitä sillä vaavilla oikein on. Tai sitten kyse on kohdun tai lihasten värinästä. Mistä senkin taas tietäisi varsinkaan näin ensikertalaisena.



Sellaistapa täällä. Ihan hyvä meininki. Raskaana oleminen on pääasiassa ihanaa (erilaisia pelkoja lukuun ottamatta mä en varmaan koskaan ole ollut mielialoiltani näin tasainen, että joskus ne hormonit voivat vaikuttaa toiseenkin suuntaan). Ja on niin söpöä, kun mies laulaa "teemalaulua" vauvalle. Tuleva mummikin tunsi eilen ensi kertaa potkun käteensä ja oli siitä aivan onnessaan.



Huomenna alkaisi sitten synnytysvalmennus ja torstaina menen synnärin pelkopolille juttelemaan tulevista koitoksista. Jännittäviä uusia asioita edessä siis:-)



Oikein mukavaa viikkoa kaikille - ja hei, huomenna on jo helmikuu!!!



Pola 29+0

Fantasy, sinuna oikeasti tekisin valituksen tuosta neuvolantädistä. Ei kai niilläkään nyt voi olla oikeutta ihan tuollaiseen käytökseen. Mun mielestä asiallinen pitää olla ja vieläpä tuollaisessa ammatissa ja kun raskaana olevalle puhuu. Mun on aina vaan hyvin vaikea ymmärtää, että ne (monet tuollaiset tätsyt) meitä raskaana olevia ollenkaan tuntematta voivat lokeroida meidät miten haluavat. Jos jollakin painoa tulee keskimääräistä enemmän, niin sehän on automaattisesti niin että syö epäterveellisesti. HAH! Tuo on niin väärin! :/



Pola, kuvailit aika hyvin samanlaisia tuntemuksia kuin itsellänikin. Vauva tosiaan välillä nykii/väristää hassusti. Ihan kuin sais jotain sätkyjä.=) Esikoinen teki välillä kans jotain spurtteja, sitä tunnetta voisi kuvailla kai lähinnä sellaiseksi miltä jos on suljetussa purkissa vettä ja sitä ravistaa voimakkaasti. Se vasta hassulta tuntuikin. :D



Mies tuli tuohon selän taakse kyttäämään mitä puuhaan.. oon yrittänyt saada sen nyt vähän ottamaan kantaa asioihin. Mua hieman huolettaa nuo mun säryt ja kolotuksen ja on välillä jonkinsortin supistuksiakin. Haluaisin että meillä olisi jonkinlainen suunnitelma-B olemassa siltä varalta että jos joutuisin vuodelepoon tai muuta, jolloin en voisi poikaa hoitaa päivisin. Mies tuntuu olevan aivan pihalla, eikä ymmärrä että mun pelkoa ja stressaamista lievittäisi se, ettei mun tarvitsisi yksin kantaa kaikkea huolta ja suunnitella itsekseni. Välillä saa kyllä vääntää niin rautalangasta asiat, ettei tiedä itkiskö vai nauraisko...



Täällä kyllä raskaushormonit (ja imetyshormonit kans) saa aikaan niin vaihtelevia mielialoja, ettei tahdo mukana pysyä. Innolla odotan sitä aikaa kun jossain vaiheessa imetys loppuu ja saa ehkä sen oman tutun itsensä takaisin.=) Toivottavasti..



Vinkkejä otetaan vastaan, jos jollakin on ideoita kotiavun ja lastenhoidon järkkäilyyn tarvittaessa..neuvolasta ei tuohon saa apua.



Hyvää helmikuun alkua!



Omppulin äiti rv 29+1

Huh hei, jo helmikuu!!



Kiitokset taas fantasylle uudesta pinosta!



Nyssykkä84: mua on närästänyt suurin piirtein plussaamisesta saakka… Maito ja purkka auttaa mulla, samoin hiilihapolliset juomat (vissy, cokis hyväksi havaittu).



Fantasy: ihana masu!! Edestäpäin ei ees huomaa että olet raskaana! Ai, sulla alkoi 2 vkon välein neuvola! Mulla oli edellinen tarkastus 19.1. (siis lekuri, johon alkuun terkka armollisesti suostui ottamaan mut pikamittaukseen) ja seuraava sit 16.2. Edellinen varsinainen nlakäynti mulla ollut 15.12. Jos käynnit tihentyy tuon 16.2. jälkeen kahteen viikkoon niin sit oonkin jo kohta äitiyslomalla (alkaa kelan laskurin mukaan 12.3.) :-DD Jopa oli sun nlatädillä päivä… Onko muulloin käyttäytynyt ihan normaalisti…? Jos ei tilanne muutu, niin kysy jos saisit vaihtaa tätiä! Eihän tuollaista v..ttuilua tarvi kenenkään kuunnella!! Mulla nlatäti oli kans tosi kireenä tossa ekstrakäynnissä tammikuussa (epäilen että johtui just siitä että tungin itseni sinne puoliväkisin), mutta sit taas esikon 2-v tarkastuksessa viime pe oli oma hyväntuulinen itsensä. Mutta hyvä että ”päästi” sut sinne rasitukseen!!



Omppulin äiti: jaksamista kipujen kanssa. Oloasi ei varmaan yhtään helpota sen vuosikkaan nostelu… Joo, nuo miehet on välillä uskomattoman empaattisia… Itse asiassa luin jostain, että miehet tuntee itsensä kipeämmiksi kuin naiset ns. samassa taudissa (vaikka nuo tuntemukset onkin subjektiivisia eikä sikäli verrattavissa). Itse olen huomannu, että jos miehellä on vähän nenä tukossa niin se on suurin piirtein vuodepotilaana… Mulla ei satu potkut, mutta ihan kuin pera nojailisi oikealle kylkiluihin eli siellä tuntuu välillä kipua?? Se varmaan istuksii siellä kuten esikoinenkin… Lastenhoitoapua voi kysyä Mannerheimin lastensuojeluliitosta, niiltä saa (rahalla) hoitajia. Ja sit kyl käsittääkseni kunnalla on joku systeemi kans, siis jos joutuu vuodelepoon, niin jotain kotiapua pitäisi (teoriassa) olla saatavilla. Tietäiskö sosiaali-virasto?



Ansa*: ou nou, nyt lepäät!!



Jennu1: oi, miten ihanan pieni masu sulla on!!



Pomppu: juu nuo ”raskaus ei ole sairaus” yms viisaudet sukulaisilta yms. on sit niiiin ihania :-DD Tai no, ei se raskaus olekaan sairaus mutta kummasti tuo kaikenmaailman vaivaa tullessaan. Ja ennen hoidettiin raskauspahoinvointia viinalla (siis juomalla sitä), äitiyslomaa ei ollut käytännössä ollenkaan (mun äiti on mennyt töihin kun olin 3 kk ja tietenkään EI siis imetetty!), ei käytetty mitään turvakaukaloita vaan kersat pyöri takapenkillä miten kuten jne. Tapaaminen olis kyl kiva! Ehdittäisköhän näkemään sitten kun ollaan äippälomalla eli vaikka maaliskuun loppupuolella on varmaan jo kaikki vapaalla (ja joku voi jo ehtiä vauvautuakin!)? Suonenvetoihin auttaa myös merisuola ja sit voi kokeilla nukkua villasukat jalassa.



Olen alkanut haaveilla nyt siitä lisäultrasta… Toisaalta en ole ihan saletti, tehdäänkö synnytystapa-arviossa ultra (muistaako/tietääkö joku?), joten jos tehdään niin siellä pääsis sitten kuitenkin. Mutta millä viikoilla se arvio onkaan?



Päätin vähentää kahvinjuomista. Sallin enää aamukahvin itselleni. Jos ei tääkään tepsi närästykseen, pakko lopettaa kokonaan. Mitä siitäkin tulee… Lisäksi nyt alkoi myös lakko kaiken makean suhteen. Karkkilakossa olen ollut jo kuukauden, mutta nyt periaatteen vuoksi laitan pannaan kaiken muunkin makean. Jos se nyt enää auttaa tän jättipötsin kanssa…



Tein eilen vaatekaapin raivauksen ja erottelin ne vaatteet, joihin mahdun, omille hyllyilleen. Helpottaa vähän kun ei tarvi arpoa ja penkoa että sopiiko vai ei… Ja jos/kun joku lakkaa mahtumasta, niin sit siirrän ”sittenkun” hyllyyn sen heti :-D. Aika paljon löytyi kivoja paitoja, jotka oli hautautunut sinne hyllyn perukoille, mutta jotka kuitenkin mahtuu vielä päälle! Sama homma pitäisi vielä tehdä alkkareille ja rintalii-veille, ettei aina tarvi kiroilla liian pienten kokojen kanssa. Mulla on se ympärysmitta (rinnan alta) kasvanut ihan tolkuttomasti (masu on siinä ylhäällä vielä tehostamassa tilannetta) ja olen päätynyt käyttämään noin kaksia liivejä enää. Jos vähän penkoisi, niin voisin jopa löytää lisääkin sopivia. Ja sellainen ympärysmitan pidentäjä (eli jatkopala liivien hakasiin) on jo maksimiasennossa…



Jahas, pitäisköhän sitä yrittää taas tota työntekoa… Käynnistysvaikeuksia…



Ihanaa uutta viikkoa kaikille ja hyviä vointeja!!



Miukkis ja "pera" lienee rv 29

Fantasy - Yllätävän pienenä mun maha pysynyt kyllä ! Pituutta itsellä on 163cm, etten kyllä kovin suuri hongankolistaja ole :) Ja sun neuvolatäti on ihan yhtä pimeä kuin munkin ! Mulle se alkoi paasata että olen lihava. Nyt rv 27+6 painoa 63kg. Ekasta neuvolasta tähän päivään on tullut siis 7,1 kg ! Mä tulin sen käynnin jälkeen itkien kotiin ja kyllä mies ihmetteli mitä mulle siellä on tehty. En ole kovin herkkä ihminen, mut painosta ollut stressiä muutenkin (nouseeko sopivasti, liikaa, liian vähän), niin en tarvitse jotain neuvolatanttaa haukkumaan läskiksi.



Pola - Mä itsekkin jo miehelle viikonloppuna sanoin että nyt on vamasti veritulppa tai muu vastaava tukos pohkeessa.. Tosiaan, vain toista pohjetta särkee ja tuntuu kuin se jänne ym repeisi irti. Mieshän ottaa nää mun vaivat huumorilla. Sen mielestä mulla on vaan matala kipukynnys ja valitan turhaan... Great !



Omppulin äiti - Sama homma tosiaan ton miehen kanssa, se ei ymmärrä että mä oon tosissani jos sanon et särkee, supistaa tms. Se menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Oon miettinyt et vieköhän se mua edes sairaalan kun sanon et synnytys alkaa :D Sen verran pihalla se tuntuu olevan... Ikävä omaa kroppaa, vaikka rakastankin mun vauvamasua. Ja varsinkin ikävä mun omia ajatuksia ilman hormoonien aiheuttamaa ristiriitaa :) Pari kk vielä (+imetys) ja sit alkaa helpottaa :)



Ei oo enää pitkä matka määränpäähän, pitäkäähän masuasukit kyydissä ja voinnit hyvinä :) ?



jennu1 + jätkä Rv 27+6

Mun ois pitäny mennä tällä viikolla sokerirasitustestiin mut kun jouduin saikulle ja lepoon niin voikohan ton jättää väliin?

Vai pitääkö mennä siitä huolimatta?

Jos joku tietäis...

ansa*

Ihanaa kun on jo helmikuu! Näin ne viikot vähenee väistämättä. LA 18.4. onkin ollut täällä hyvin edustettuna, Pola ja miukkis07 ehtivät jo palstalle.



miukkis07, siitä synnnytystapa-arviosta; se tehdään raskausviikolla 36. Uskoisin, että aina ultrataan, hyvin useinhan syynä on nimenomaan esim vauvan asento, esim perätila. Mäkin odottelen kutsua sinne edellisen sektion vuoksi, ja lisäksi tämä tulokas on ainakin toistaiseksi poikittain. Suppareiden vuoksi ajattelin myös käydä kertaalleen yksityisessä ultrassa ehkä tuossa helmikuun puolivälissä.



Pola, täällä vauva/masu väristää myös. Se on todella outo fiilis, en tiedä mistä johtuu, mutta samanlaista oli esikoisen ja kuopuksen kanssa, ja ihan terveitä vauvoja sieltä syntyi.



Nukkumisesta ei oikein tahdo tulla mitään, mikään asento ei tunnu hyvältä. Niskat on kipeytyneet, kun ei siitä tyynymerestä oikein mitään kunnon tukea saa.



iiris-74, rv 29+1

Heipä hei,



Uusi kuukausi pärähti käyntiin ja stressikäyrä nousee. Mulla siis opinnot vielä kesken ja tarkoitus olisi valmistua/ saada hommat tehtyä ennen Kuutin maailmaan putkahtamista. MUTTA: Miten ihmeessä saan itseäni niskasta kiinni? Nämä hommathan ovat siis kotona tehtävä, itsenäisiä juttuja. Esim. esseetä, OPINNÄYTETYÖTÄ jne. Ja olen todella aikaansaamaton. Avaan koneen joka päivä ja päädyn surffaamaan.



Fantasy: Mulle vois tuohon listaan lisätä, että esikoinen tulossa ja tyttö-veikkaus.

Ja tee ihmeessä valitus siitä neuvolantädistä! Ei se voi noin toimia. Minä olisin kyllä jo sanonut päin naamaa, enkä kuunnellut moista kettuilua. Todella törkeää käytöstä. =(



Miukkis07: Täällä (Joensuussa) synnytystapa-arvio on ihan viime metreillä, 37-38 viikoilla taisi kätilö sanoa rakenneultrassa. Tällöin on vielä ultrakin, jossa varmaan tsekkailevat painoarviota. Meidän käskettiin siellä myös udella sukupuolta, kun rakenneultrassa ei selvinnyt varmaksi..



ON: Välillä tuntuu täälläkin, ettei mies ota oikein tosissaan. Olen saanut sen nyt jopa lukemaan sairaalan sivut synnytyksestä, kun sitä olen ensikertalaisena kovasti miettinyt. Mies kun ajattelee, että valmennuksessa sitten kerrotaan ihan kaikki ja ainakin sitten sairaalassa neuvovat, kun mennään synnyttämään! Ei ihan riitä mulle tuollainen asenne...Sitten sanoin, että haluaisin kokeilla ponnistaa jakkaralla, jos sellainen on mahdollista. Sanoin, että miehen pitäis sitten olla siinä takana tukemassa kainaloista. "No, eihän sitä nyt jaksa kovin kauaa roikottaa." Mainitsin, että niin, eihän sitä varmaan jaksa kovin kauaa suppareissa kärvistellä ja sitten vielä revityttää paikkansa, kun ponnistaa mukulan pihalle...Voi elämä. En kyllä valittais, jos kovin homma olis pitää mua kainaloista, kun ponnistan. Kyllähän tuo sitten, kun näki saikun sivuilta jakkaralta ponnistamisesta kuva, niin totes, että "Ai, ei siinä tarttekaan koko painoa kannatella..." Mies heittää varmaan jotain niin legendaarista synnytyksessä, että mä herkkänä sekoan. =O



Hormoneista vielä sen verran, että täälläkin ailahdellaan, miten sattuu. Olen kyllä muutenkin tosi herkkä. Itken niin häät, hautajaiset, syntymäpäivät kuin kevätjuhlat ja valmistujaiset. Siis ihan kaiken. Ja kirjaa lukiessa ja tv:tä katsoessa. Ei muuten kiva yhtään...=D No, raskauden myötä oon saattanut alkaa itkeä ihan ilman syytä. Istunut vaan sohvalla ja todennut, että nyt tulee itku ja alkanut itkeä. Ok, ehkä hieman stressiä tuon koulun takia...Mutta minkäs teet, kun tällainen olen. Todella rasittavaa vaan.



-Orkidea ja Kuutti 30+4-

pitkästä aikaa saan aikaiseksi tänne kirjoitella...



Fantasy: ei tuollaista tarvitse kuunnella, teet ihmeessä neuvolatädistä valitus, ei sulla olisi mahdollisuutta vaihtaa tätiä? Tuosta syntymäpainosta itse olen olut 55cm ja 4,250 kg syntyessäni ja mies 4,5 kg ja 52 cm, esikoisen painoarvioksi annettiin 3,5 kg, no syntyi rv37+4 ja oli 3145g ja 49cm. Kyselin silloin nlalääkäriltä että vaikuttaako miehen mitat vauvaan, niin lääkäri oli kovasti sitä mieltä että ei, vain äidin syntymämittoilla voi heittää arvauksia...



Mulla onneksi on ihan mukava täti, kun alkujännnityksestä pääsi. On sama täti lastenneuvola tätinä.



Neuvolakäynneistä mulla oli nyt 29.1 ja seuraava on 16.2 ja sitten onkin neuvolalääkäri 3.3 ja ennen lekuria, neuvolatäti. Seuraava onkin sitten 16.3 jos käärö ei ole vielä kainalossa.... Että saattaa olla että tämä raskaus menee 7 neuvolakäynnillä kun esikoisen aikana kävin 10 ja 11 kerta olisi ollut samana aamuna kun neiti syntyi =)



nyt jumittaa pää



äitijaedwina untenmailla sekä masukki torres 31+2

Fantasy: Mä luin ihan suu auki sun kirjoitusta, miten joku neuvolan täti voi puhua noin??? Ja vielä raskaana olevalle! Tee ihmeessä valitus niin kamalasta ämmästä! Eihän sinne ole edes mukava mennä kun ei tiedä mistä se tällä kertaa haukkuu.



ansa*: Soita neuvolaan ja kysy asiaa. Siä ne taitaa tietää parhaiten teidän oman kunnan/kaupungin käytännöt. =)



Orkidea: Käypä lukemassa tuota ketjua: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/7/viestiketju/117640/_alyttominta_…



Ehkä se antaa 'voimia' kestää sun miestä siellä synnytyksessä :D Voit ainakin ajatella, ettei sun mies ole ainoa joka sanoo/tekee jotain noloa synnytyssalissa :D



Tsemppiä kaikille, se ois sitten jo helmikuu. Lasketut ajat lähestyy! =)



caretta ja masukaveri 29+5 (pian viikot poksuu)

Fantasy: Törkeätä syyllistämistä neuvolantädiltä! Vaihda jos voit. Jotkut vaan katsovat oikeudekseen olla epäkohteliaita, mutta erityisen kummallista se on työroolissa. Miksi sitä niin usein kuuntelee tuollaisia ihmisiä nöyränä nieleskellen? Koska ei voisi itse kuvitellakaan käyttäytyvänsä samoin! Muutenkin alkaa ottamaan päähän kaikki määrittelyt raskaudesta, äitiydestä ja lastenhoidosta. Ne on niin mennyttä maailmaa! Eihän tarvitse kuin vaihtaa kulttuuria, ja kaikki ehdottomina pidetyt säännöt muuttuvat! Pitäkää pää kylmänä ja luottakaan itseenne siskot!



Tehdäänkö synnytystapa-arvio kaikille?



Miehet ovat kait luonnostaan laiskoja siten, että valmistaudutaan viime tipassa. Omaani luotan kyllä eniten synnytyksessä ja aion sopia jostain merkistä, jolla tietää vaatia mulle kivunlievitykset, jos olen itse niin poissa pelistä, etten pysty niitä vaatimaan. Mies tietää parhaiten, että tarkoitan mitä sanon, vaikka just silloin siltä ei vaikuttaisi... Kontrollifriikkinä haluan myös tietää, mitä synnytyssalissa on tapahtunut, mikäli vajoan välillä tiedottomuuteen ;D.



Kengu liikuskelee aika harvoin, mutta kuitenkin päivittäin, joten kaikki lienee ok. Luin jostain, että näillä viikoilla kait vauva nukkuu aika paljon. Huomenna on meillä 5. neuvolakäynti, mutta eipä ole juuri kysymyksiä mielessä. Olette pitäneet aika hyvin ajan tasalla näissä mieleentulevissa aihelmissa ;).



Orkidealle voimia loppurutistukseen! Sitten voit keskittyä täysillä vauvaan, kun opiskeluvelvollisudet eivät kaiherra mielessä!



Pomppu rv 30

Hei kaikki kevätkääryleen odottajat.



Omani syntyi melkeinpä 9 vuotta sitten ja niinpä kaiholla niitä aikoja muistelen. Josko sitä vielä kerran siihen leikkiin ryhtyisi??!



Ajattelin kysyä täältä, josko löytyisi innokkaita :)

Minulla on alkamassa varsin mielenkiintoinen valokuvaprojekti, johon tarvitsisin pyöreämasuisia kuvattavia. Ensin kuvataan vauvamaha ja vauvan syntymän jälkeen sitten itse vauva. Kuvaukset ovat siis kuvattavalle ilmaiset ja palkkioksi saat sitten printatun kuvaparin. Sen verran vihjaan, että äiteen kuvauksissa paikalla myös bodypainter ;)



Mukaan valitaan vain muutama äiti tässä kohtaa. Jos haluat siis olla mukana tässä ainutlaatuisessa projektissa, niin ota minuun pikaisesti yhteyttä niin kerron lisää!

T: Susan



taikoo.photography@gmail.com



ps. Kuvaukset tapahtuvat Espoossa...

Ihmeellisiä neuvolatätejä teillä. Ei voi ymmärtää. Mä olen aina painanu ~60kg, pituutta on huimat 157cm. Ekalla neuvolakäynnillä th meinas et 'sun ei tarvinne mennä sokerirasitukseen kun olet noin hoikka'(bmi ennen raskautta 24,4). Tähän päivään mennessä eivät ole sanoneet painonnoususta mitään vaikka sitä mun mielestä on tullut melkosesti. Viime neuvolassa muutama vko sitten painoin jo 72kg. On kuulemma ihan normaalin rajoissa eikä siitä tarvii huolehtia.



Tätä vasten sitten (anteeksi en muista nimimerkkiä) itseäni hoikemman henkilön seitsemän kilon painonnousu on vähän. Varsinkin kun siitä kuitenkin on jo monta kiloa verta, kohtua, istukkaa ja vauvaa.



Toivon teille neuvolan morkkaamat voimia jaksaa. Jos ette valita niin koettakaa vaihtaa terveydenhoitajaa. Ei kenenkään tarvi sietää tuollaista kuraa aiheetta.



Minapieni rv 29+3 tai jotain sinnepäin

Niin vain tuli helmikuu ihana lyhyt kuukausi:)



Ja samaa kuin edelliset totean että on kyllä joillakin hirveitä neuvolatätejä. Itsellä on onneksi tosi mukava ainakin tähän asti ollut viimeksi kun painon nousu oli +950/vko niin oli sitä mieltä että liikaa ja niin olin itsekkin, mutta eipä se kummempia sanoi vain että syö enemmän kasviksia. Joku tuttu on valittanut että samainen nlatäti valitti suht.pienestä painon noususta, mutta ehkä siihen vaikuttaa muutkin jutut ja varsinkin oma asenne itsellä kun oli heti sama mieli nla tädin kanssa että painoa tullut liikaa. En tiedä olenko suuria tehnyt sen eteen ettei paino liikaa nouse mutta ainakin vähän katsonut syömisiä.



Itsellä on ollut nyt tuo alamaha vähän kipeä ja muutenkin alapää ja vähän jännittää että onkohan tapahtunut jotain muutoksia..mutta toivotaan että ei.



have 28+0

Olisin sellaista teiltä kysynyt että ootteko ollut 3D/4D ultassa ja minkä hintaista se on ollut? Jostain (?) luin että oli ollut suht. halpojakin ultria kelakorvauksen jälkeen, ku meinaa ite soitin tänään Tampereella Suomen Terveystalolle ja tiedustelin hintoja niin se oli 360 € ja mahdollisen kela-korvauksen jälkeen omavastuu 220 €. Kuulosti aika suolaselta hinnalta..



Joku tuossa kirjoitteli alavatsakivuista ja mulla kans ollut nyt muutaman päivän sellasia pistäviä, tosi lyhyitä kipuja alavatsassa. En tie sitten mitä on. Ainakaan perinteisiä supistuksia että maha kovettuis en oo vielä lainkaan tuntenut.. ja sit tuntuu välillä aikalaillakin painontunnetta alapäässä, ihan kun joku meinas jo tulla.. Onko syytä olla huolissaan?



Hanna 30+5

Mä olen ollut vähän arka kirjoittelemaan tänne ns. yleiselle puolelle, mutta yritän alkaa aktivoitumaan tällaisena kohta kolmen pojan äitina :). Vanhimmaiseni on vasta kohta kolme ja toinen maailmassa oleva poikani on toukokuun lopussa 2, joten kaikille kolmelle pojalle tulee melkoisen pieni ikäero :). Muuten, tietoihini voi laittaa, että tuleva vauva on poika ja meille 3 lapsi.



Laitan oheen kuvan, jossa oikein nätisti (yöks) näkyy kolmen raskauden raskausarvet. Ensimmäisessä raskaudessa selvisin ilman arpia viikkoon 38, sitten 'repesi'. Kun esikoinen kunnolla pompsahti alaspäin, niin sitten tuli tuohon mahan 'etuosaan' arpia, jotka sitten vielä lisääntyivät toisen lapsen odotuksessa. Kolmannessa tuskin tulee enempää enää, vanhat arvet vain rupeavat punottamaan. Mutta lohdutuksen sana, minulla on jo puolen vuoden päästä arvet olleet jo niin vaaleita, ettei niitä oikein edes näe, jos ei laita lärviä ihan kiinni mahaan :). Sivuille minulla ei ole lapsista arpia tullut.



Mittasin eilen masunympäryksen ja on nyt jo huimat 108 cm ! Järkkyä. Toisen lapsen loppuraskaudesta mitta oli 113 cm, joten ei ole enää pitkä matka sinne :O. Kääkkis.



Fantasylle pitää sanoa, ett on kyl törkeimpiä neuvolatätejä sulle sattunut, mistä oon ikään kuullut :O. Pöyristyttävää ! !



Minä kävin 3/4D-ultrassa ja tuli Jyväskylässä maksamaan Kelan korvauksen jälkeen 165 €. En tiedä, miksi sain Kelan korvauksen, koska sanoivat aikaa varatessa, ettei siitä saa, mutta niin vain se kassatäti sen siihen laittoi, joten en valittanut ;). Ja kävin nimenomaan Terveystalossa Jyväskylässä.



Sokerirasituksessa olen itse joutunut lusimaan kaikilla kolmella kerralla, ekalla kertaa 2007 painon takia (indeksi oli just yli rajan), toisella kertaa iänkin puolesta 2008 ja nyt sitten sama syy eli ikä, kun olen nyt 33 v. Keskimmäisessä raskaudessa minulla oli helposti nousevat sokeriarvot, jonka takia vältin loppuraskauden sokereita kokonaan ja söin aika vähän hiilihydraattipitoista sapuskaa, koska esmes peruna ja kaikenlaiset pastat nosti arvoja helposti, kuitenkin keskimmäiseni oli ns. normikokoinen 52,5 cm ja n. 3700 g. Tässä raskaudessa ei arvoissa ollut häikkää, joten olen mussutellut rauhassa milloin mitäkin *häpeää*. Tosin tiputin toisen ja kolmannen lapsukaisen välissä yli 10 kiloa painoa, joten sillä on varmastikin ollut vaikutusta noihin sokeriarvoihin :).



Tästä uhkaa tulla nyt kauhee eepos, joten lopettelen iltajorinani :).



Kivaa viikkoa kaikille!



Tikrumamma ja Paavovauva 29+3

Eli, mä viime pinon loppuun kirjoittelin, että kävin viime viikolla 3D/4D-ultrassa. Tampereella tosiaan on suolaiset hinnat ja kela-korvauksestakaan ei ole takeita. Mä kävin itse Hämeenlinnassa Hämeen Lääkärikulma (muistaakseni)-nimisessä paikassa. Lääkärinä oli Henrik Rosendahl, joka oli tosi mukava vanhempi herrasmies :). Hintaa jäi kela-korvausten jälkeen n.160 euroa. Siellä paikassa on kuulemma myös toinen hlö, joka tekee ultrauksia ja hänen hintansa on edullisempi.

Kannattaa soitella ja kysyä! Ilmeisesti olis hyvä ultraus tehdä ennen rv32, kai.



Nyt täytyy taas viuhahtaa...

Heips!



Tulimme juuri ekasta perhevalmennuksesta. Se oli mielestäni ihan hyödyllinen näin esikoisen odottajalle ja tietoa tuli paljon. Meillä on valmennusta vielä kerran ennen vauvan syntymää, yksi kerta jäi pois pandemiarokotusten takia. Ja sitten on tietenkin se synnytyssairaalaan tutustuminen, olemme menossa siihen maaliskuun alussa.



Tosi ikävää jos tilanne on joillakin sellainen että neuvolatädin kanssa ei tule toimeen. Tuntuu ettei se ole kovin harvinaistakaan, kun muillakin palstoilla on lukenut samanlaista. Tietenkin niistä kielteisistä kokemuksista on usein myös tarve kirjoittaa, ja ovat siten enemmän näkyvillä. Lääkärikokemusten kanssa tietenkin sama. Tuntuu että eri paikoissa esim. just painoasioihin suhtaudutaan ihan eri tavalla. Jotenkin itselle tuntuu niin itsestään selvältä, että eri ihmisillä painoa tulee eri tavalla, vaikka ruokavalio olisi kuinka terveellinen tahansa. Eivät varmasti kaikki neuvolatädit ole tätä omaksuneet. Olen itse nyt vauvan ison painoarvion takia kiinnittänyt paljon huomiota ruokavaliooni, mutta uudenlaisten tottumusten omaksuminen tuntuu vaativan aika lailla totuttelua. Enkä tietenkään halua että touhu menisi siihen ettei vauva saisikaan tarpeeksi energiaa. Saa nähdä onko tällä nyt siihen vauvan kasvuun vaikutusta...



Orkidea: tsemppiä opsikelujen kanssa! Itsenäinen opiskelu oli mullekin opiskeluaikana tosi rankkaa, olen erittäin huono pitämään kiinni mistään aikatauluista. Ja se oli siis ennen raskautta, tuskin saisin nyt mitään aikaiseksi. Mutta kovasti vaan tsemppiä ja jaksamista, ihanaa että olet jo ihan loppusuoralla.



Hanna1983: mulla on ollut ajoittain samanlaista paineentunnetta alapäässä. Se vaihtelee paljon päivästä toiseen, joten olen ajatellut että se riippuu vauvan asennosta ja siitä paljonko olen päivän mittaan kävellyt ja seissyt. Netissä mielestäni usein törmää juuri tähänkin oireeseen eri palstoilla, joten kai se kuuluu tähän raskauden vaiheeseen. Mulla siis ei ainakaan ultrassa mitään ihmeellistä ollut, vaikka painontunnetta on ollut usein.



Joku kirjoitti muistaakseni vauvan hikasta... Täällä hikka tuntuu aika usein, varmaan 2-3 kertaa päivässä ainakin. Ja kestää joskus aika pitkään. Liikkeiden määrät vaihtelevat mullakin aika lailla, niitä on päivittäin muuten tasaisesti (illalla eniten), mutta sitten tosi epäsäännöllisesti on sellaista oikein kunnolla aktiivista potkuaikaa, joten se on aina melkoinen yllätys kun sattuu vaavi innostumaan.



Hyviä vointeja kaikille!



Emilia82 31+1

Käytiin äsken ultrassa ja vauvalla kaikki on hyvin. Hyvin kasvaa kutakuinkin keskikäyrällä, painoarvioksi saatiin 1310g. =) kovin on liikkuvainen masuasukki. Mut ihanaa oli se taas nähdä, vaikkei ultrakuvasta enää paljoa näekään kun kokoa on pienellä jo sen verran!

Jaksamisia kaikille vuodelevossa oleville! :)

En muista kuka kertoi tuosta kauheasta neuvolatädistä, mut ihan hirveää. :/ toivottavasti saisit vaihdettua sen johonkuhun toiseen!

No, eipä mulla muuta nyt. Bussissa ollaan kotiin matkalla, pääsee lukemaan Hesarin, mitä en herätessäni ehtinyt.

Voikaa hyvin kaikki (=

Ps. Pakko vielä mainita, että kyllä alkaa maha jo vähän väliä tuntua tosi ahdistavalta ja on kokoajan tiellä. Mut silti ihana masu, hih.

Me ja murmeli rv 29

Ja vielä pieni lisäys. :D näin viime yönä taas unta pienen syntymästä. Oli superhelppo synnytys, pojalla oli kokoa melkoisesti ja kirkkaansiniset silmät. Syntyi tasan laskettuna aikana! Alkuraskaudessa myös näin unta syntymästä ja silloin vauva syntyi 19.3 (rv 35+3). Saa nähdä olisko kumpikaan oikea syntymäpäivä!

Mulla on ollu sama juttu, mistä Polakin mainitsi, että mieliala on ollut normitilaa tasaisempi! Itekin oon aina ollu herkkä itkemään liikuttavia juttuja eikä se ole muuttunut, mutta mun kiukuttelujen yms. poistuminen on ollu yhtä hienoa itselle kuin miehellekin. Mä niin toivon, että tää seesteisyys seuraa mua myös vauvan synnyttyä!



Ja Pola mainitsi myös menevänsä valmennukseen. Hieno juttu, että niitä on. Ite synnytän Hyvinkäällä ja Hyvinkää on resurssisyistä poistanut koko valmennuksen. Sanoivat vaan rakenneultrassa silloin, että valmennusmateriaali löytyy netistä - ja tosiaan, siellä oli Powerpointti, wau! Osastolla järjestetään sentään tutustumiskäyntejä aina muistaakseni keskiviikkoisin, joihin ei tarvitse ilmoittautua. Voi sitten harrastaa mielikuvaharjoittelua, kun on nähny sen ympäristön.



Synnytystapa-arviosta on ollut puhetta ja mäkin kysyin sitä viime vkolla neuvolassa. Tätsy sanoi, ettei arviota tehdä, jos sille ei ole mitään tarvetta. Mulla alkoi kans nyt tiheämmät neuvolakäynnit ja kolmannen lääkäriajankin sain vielä helmikuulle.



Voikaa kaikki hyvin, eikös joo!



- Noomi 30+6 -