Saan vauvan miehen kanssa, jolla ns. vanha lapsi.

rakastaa tyttöä jostain syystä?

Hmm... Ja varmaan rakastaa sitä teidänkin vauvaanne ihan samasta syystä eli siksi että on sen lapsen MUMMO?!

Ihan niinkus villi arvaus vaan...

Miehesi on näemmä perinyt empatiakykynsä isältään kertomastasi päätellen.

Sitä 11v ei kannata sinne raahata. Apua tarvitsevat eniten ap ja hänen miehensä.

Ehkä _jotenkin_ kestäisin sen, että tuo olento tulisi meille esim. kerran kuukaudessa tai kahdessa. Jos sillä saisi äidin hiljaiseksi. Mieheni saattaisi sulattaa tuon. Täytyy nyt asiasta vielä keskustella. MUTTA, äidin on turha yrittää sitten vinkua, että miehen pitäisi mennä tytön koulun vanhempainiltoihin, tutustua vielä opettajaankin (tätäkin äiti on joskus ehdottanut), kevätjuhliin, joulujuhliin tms. TAI ottaa tyttöä yhteisille reissuillemme jne. Ne on nuo tapaamiset ja THATS IT. Äiti ottaa yhteyttä harvoin, mutta sitten kun ottaa, puhelut ovat vaativia (just tuota tapaamisten peräämistä, koulun juttuihin osallistumista jne..). Mitä enemmän luin noita tekstejänne, sitä enemmän tunnen antipatiaa tyttöä kohtaan. Ei tuo mun ja miehen morkkaaminen tee muuta, kuin nostata lisää kiukkua.

Herranen aika, se lapsi tarvitsee isäänsä!! Onko se jotenkin väärin? Mitä jos te eroaisitte ja mies tekisi samallalailla teidän lapsellenne? Antaisitko vain olla? Tuskin. Se lapsi on sattumoisin miehesi ja kuuluu perheeseen. Jos ei pääse teidän reissuillenne niin jättäkää sinunkin lapset pois! Mitä ihmettä he siellä tekisivät? Eihän hekään sitten kuulu perheeseen koska ei ole teidän yhteisiä. Heivatkaa vaikka lasten oikealle isälle, te ette ilmeisesti ole tasapainoisia.

kun kehtaat sanoa, että miehesi ensimmäinen tytär ei hänelle merkitse mitään. IDIOOOTTTTTTIII!

voin vain vastata etten arvostaisi tippaakaan miestä, joka käyttäytyy noin omaa lastaan kohtaan.

Uusi vauva herättää usein muistoja aiemmista vastaavista tilanteista (edellisestä vauvasta, isovanhemmilla omasta äitiydestä /isyydestä). Suosittelen että miehesi hakeutuisi hyvälle terapeutille ENNEN kuin teidän yhteinen lapsenne syntyy. Tämä olisi erittäin hyväksi hänen ja uuden vauvannekin suhteelle.



Miehelläsi on velvollisuus tavata lastaan ilman että äiti "tulee linjoja pitkin". Kyseessä on hänen lapsensa. Jos miehesi aikuistuisi ja ottaisi vastuuta isänä ja tapaisi säänn. lastaan ehkä ahdistuskin helpottaisi. Do the right thing!!!



Sinulle toivon suurempaa sydäntä. Edellinen lapsi on miehesi siinä missä uusikin, halusit tai et. On aikuisuutta että sydämessä on tilaa muillekin kuin omille biologisille lapsille.



Onneksi miehesi äiti sentään on solminut suhteen lapseen! Se kertoo paljon hyvää anopistasi. Hän on varmaan hyvä mummi yhteiselle lapsellennekin.

Muiden kirjoittajien kanssa olen aivan samaa mieltä.

Miehesi äiti on tälle tytölle mummi ja teidän tulevalle lapselle myös ja juuri sen takia haluaa olla tekemisissä lapsenlastensa kanssa ja ihan ymmärrettävää kyllä.

Tyttö on 11-vuotias ja varmasti haluaisi isäänsä pitää enemmän yhteyttä ja ymmärrän tytön äitiä täysin, kun yrittää saada miehesi päähän järkeä, jotta tämä älyäisi nähdä lastansa enemmän. Tyttö ehkä nuorempana ei ole niinkään ajatellut isäänsä, mutta kun kasvaa ihan varmasti haluaa olla yhteyksissä ja oppia hänet tuntemaan.

Minusta sinä olet se ongelma kun nostat noin ison haloon tällaisesta asiasta. Katso siis peiliin ja käytä järkeä!

sinä olet painostanut miehesi vähättelemään suhdettaan lapseen ja väittämään ettei tämä merkitse mitään. Hän on masentunut ja ahdistunut, koska ei uskalla olla oma itsensä. Tottakai mummo rakastaa lapsenlastaan, sehän on selvä. Sanot teidän seurustelleen 6 vuotta, joten mies on ollut 26-vuotias kun aloititte ja silloin hän olikin "aikuinen" kun 21-vuotiaana "lähes teini".

Uskotko tuohon itsekään?

Varmasti on kova ahdistus siinä päässä, kun toivoisi omalle lapselleen parasta mahdollista elämää ja isä on niin paska, että ei välitä lapsestaan.



Sinun kohdalla melkein toivon, että lapsellesi kävisi näin. Ukkos hylkäis sut ja seuraavalle selittäis kuinka ei koskaan ole susta ja lapsesta välittänyt. Säkään et tyynesti vain antaisi asian olla. Itse taistelen kun oma mies noin vain hylkäsi neljä lastaan ja uudet pillut, kuka milloinkin merkitsee paljon enemmän.

En yleensä kiroile, mutta nyt sanon suoraan että, hyi helvetti tuollaista miestä.



Mutta kamala olet sinäkin kun samalla lailla ajattelet.



Kyllä 21 vuotias on jo aikuinen ihminenja tajuaa tekonsa, kun vieläpä silloin halusi lapsen. Ei lapsi ole vain joku juttu joka on kiva haluta ja jonka voi hylätä kun sillä ei olekaan enää kiva leikkiä.



En edes tajua miten kuvittelit saavasi toisenlaisia vastauksia.

Että vielä äitinä kehtaat viitata 11-vuotiaaseen sanalla "olento". Uskomatonta miten empatiakyvytön ihminen sinä olet.



Pienen tytön olisi ehdottoman tärkeää saada positiivista huomiota omalta isältään. Se rakentaisi terveen itsetunnon ja ehkäisisi suuret ongelmat tulevissa ihmissuhteissa. Lapsen äiti varmaankin tiedostaa tämän ja siksi "vaatii" ja "vinkuu" että isä osallistuisi lapsensa elämään.



Miehesi mitä luultavimmin kärsii suuresti tilanteesta (ei ehkä itse tiedosta ahdistuksensa johtuvan tästä). Yritähän AP jo tulevan lapsenne takia saada hänet tajuamaan että hänellä on vastuu jokaisesta lapsestaan.



Toivon sydämeni pohjasta että tämä on provo.

Voi hyvää päivää siis mitä porukkaa! "Mieheni äiti rakastaa tyttöä jostain syystä"!!! No mistähän?? Ehkä juuri siksi koska on tämän lapsen mummo.. Sääliksi käy teidän lasta! Et kai vaan ole mustasukkainen LAPSESTA!!! On kyllä melko vastuuntunnoton mies sulla ja sinäki vaikutat.... Huhhuh!!!! Ps.

Tuo Ap on jokin ihmetyyppi joka kirjottelee joka palstalla! Varmasti keksitty juttu..

teidän lapselle, isä on vastuuton kusipää, joka tod.näk. hylkää seuraavankin lapsensa ja vaimonsa ongelmien tultua, ja äiti sydämetön ja empatiakyvytön pissis (luonteeltaan, jos ei iältään). Alkakaa säästää rahaa lapsenne tuleviin terapiakuluihin.

Miehen tytär on jo 11-vuotias. Mies sain tytön 21-vuotiaana lähes teininä lyhyen seurustelusuhteen aikana, mies kyllä halusi silloin lapsen, muttei tajunnut mitä meni tekemään (tuskin kukaan tuon ikäinen ihan tarkkaan osaa harkita noin isoa asiaa). Nainen ei merkannut miehelleni mitään. Tytön äiti ottaa silloin tällöin yhteyttä ja tivaa tapaamisia ja yrittää saada jotain empatioita. Mieheni maksaa jo elareita. Hän kyllä tapaa tyttöä joskus, vaikkakin epäsäännöllisesti, mutta vain sen takia koska tytön äiti tulee muuten linjoja pitkin. Olemme olleet mieheni kanssa jo 6 vuotta, ja meille on pian syntymässä vauva. Minua ja varsinkin miestä ahdistaa ihan hirveästi tuo tyttären äiti. Mies on todella ahdistunut ja tuskainen asian takia. Tytär ei merkitse hänelle mitään. Jouluna ja synttäreinä hän antaa lahjat äitinsä kautta, koska suku periaatteessa näin vaatii. Mieheni äiti rakastaa tyttöä jostain syystä. En tiedä miten asiat muuttuu, kun saamme yhteisen lapsemme. Joskus tytön äidistä ei ole kuulunut puoleen vuoteen, ja mieheni on ollut ihan eri mies silloin: iloinen, aikaansaava, innostunut. Miehen tytärtä tapaamattomuus ei haittaa, koska menee mummolleen mieluummin kuin meille. Voisiko tytön äidille puhua järkeä? Mielestämme hän vain aiheuttaa ahdistusta lapselle pakottamalla hänet meille. Tulipa pitkä vuodatus, kiitos jos jaksoitte lukea loppuun. Vielä kiitollisempi olen kommenteista. Sanonpa tähän vielä, että mieheni on joutunut syömään masennuslääkkeitäkin asian takia. Monet unettomat yöt on vietetty.

saunan taakse vaan

Ja sitten hylkää kun ei kiinnosta.

Kunnon pelkuri ukko!! Ei tuollaista pysty arvostamaan! Onneksi edes se mummu haluaa pitää yhteyttä lapseen kun ei kerran isästä siihen ole. Ei varmadti tule teidän yhteistäkään lastanne katsomaan vaan pakenee.

Ja 21v kyllä tietää mikä lapsi on ja mikä vastuu lapsesta tulee. Kunhan esittää että oli tyhmä kakara. (Tyhmältä tuo vieläkin vaikuttaa, ap samaten).

Ja tässä tapauksessa mies on alunperin vielä halunnut sen lapsen - uskomatonta :( Ja tosi surullista sen lapsen kannalta. Onneksi kuitenkin lapsen mummo rakastaa pojantytärtään.



Joko mies on täysi paska tai sitten se olet sinä, joka on päättänyt että tämä "vanha" lapsi ei kuulu teidän elämäänne :(

äijän kanssa, joka ei omasta lapsestaan huolehdi ja rakasta. Minä ainakin vaatisin sitä, jos miehelläni olisi sama tilanne. Tai no, rakkautta ei voi vaatia, mutta huolenpitoa ainakin.

Vaikka saatammekin olla joskus vittumaisia täällä, niin meillä on silti sydän. Sydän, joka rakastaa ainakin omia lapsia. Sinun ja miehesi sydän hohkaa kylmyyttä.



Kehtaat vielä sanoa tuota viatonta lasta olennoksi! Häpeä, nyt todellakin häpeä! Miehesi on huono isä, luuletko että on parempi nyt tulevalle lapselle?



Ja sinullakin on edellisestä suhteesta lapsia. Miten miehesi suhtautuu heihin. Yhtä kylmästi kuin OMAAN lapseensa? Olette molemmat jotain sellaista, mitä en voi tässä sanoa. Tunnen jopa fyysistä pahaa oloa kun mietin tätä asiaa.



Minua etoo teidänlaisenne ihmiset. Mielestäni olette alinta pohjasakkaa, enkä varmasti ole ainut joka on tätä mieltä. Toivon, että tämä on provo. Toivon todella.