Äidin sydäntä raastaa lapsen ruuasta kieltäytyminen :-(

Eikös pähkinät ole tosi hyvää ja energiapitoista syötävää?

Sitten luin jostain, että terve lapsi ei ruuan ääreen kuole ja että vanhemmat eivät voi muuta tehdä kuin tarjota viisi ravitsevaa ateriaa päivässä, lapsi syö sen minkä syö.

Useinhan noin sanotaan, mutta miten määritellään se terve lapsi. Esim. meidän lapsemme sai alle vuoden iässä syömishäiriödiagnoosin. Ennen diagnoosia nuo sanat tulivat mm. neuvolaterkkarimme suusta.

Hoitona oli juuri se minkä tahansa herkun syöttäminen. Jätksiä pidettiin erityisen hyvänä, koska siitä sai paljon kaloreita.

Kasvu pysähtyi ja nenä-maha -letkukin oli välillä. Eli aika extremeä oli se ruoasta kieltäytyminen.

Lopulta häiriö meni ohi, kun ruoan tuputtaminen lopetettiin. Huonoin neuvo saatiin yhdeltä lastenlääkäriltä joka käski syöttämään pakolla. Siis tunkemaan ruokaa suuhun ja pitämään lapsen suuta kiinni. Silloin loppui se syöminen täysin.

Kaikesta kuitenkin selvittiin! Voimia ap:lle.

Kananmunan tapauksessa taitaa se kolesteroli olla se "peikkona" pidetty. Voisiko lapselta tarkastaa veriarvoja silloin tällöin, ja tarkkailla lähteekö siellä joku menemään pieleen jos syö vaikka kananmunan päivässä (ja rasvainen maito päälle)? Kolesterolia on keltuaisessa, mutta kananmunassa on muutoin paljon tärkeitä ravintoaineita, vitamiineja ja proteiinia.



http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/ravinto/fi_FI/ravinnon_koles…



Kyllä kai tässäkin tärkeintä on terve järki, kannattaako pelätä kolesterolia jos toinen on anorektisen laiha...

http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1674927 Kyllähän näitä löytyy, erilaisista lähteistä :). En tiedä onko IS niin luotettava, mutta jos olisin sinä niin hyvällä mielellä syöttäisin niitä munia.



Ja toinen:



"Akuutin lääkäriarkisto

Kolesteroli ja kananmunan syöminen



"Aiheuttaako kananmunan syöminen kolesterolin nousua? Entä kuinka paljon kananmunia uskaltaa syödä, ettei siitä olisi terveydelle haittaa?"



Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti rasvaa ja nostaa kolesteroliarvoa. Se kuinka monta kananmunaa voi syödä riippuu henkilöstä. Jos kolesteroliarvo on matala eikä henkilöllä ole muita valtimotaudin vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi tupakointia, korkeaa verenpainetta tai ylipainoa, ei kananmunan syömiselle ole mitään erityistä estettä. Jos munia haluaa kuitenkin syödä useita päivässä, suosittelisin mittauttamaan oman kolesteroliarvon. Jos sen sijaan kolesteroliarvo on koholla tai on paljon valtimotaudin vaaratekijöitä, kannattaisi runsas kananmunan syöminen jättää pois tai syödä ainoastaan hyödyllistä valkuaisainetta sisältävä kananmunan valkuainen.



Kardiologi Heikki Huikuri"

On niin ahdistavaa lukea noita "älä tee ruuasta numeroa, älä tuputa" kun tietää että toinen on tosi tyytyväinen ettei äiti tuputa - hän ei vaan sitten syö. Tällaisia päiviä meillä on ollut paljon. Kun sitten jotain keinottelen, otan vaikka valokuvakansion viereen, näytän kuvia ja tungen ruokaa suuhun toisella kädellä (!) niin saan lapsen syömään edes jotain.

vaistoamaan jos se hänen syömättömyytensä ahdisti jotakuta. Ei syönyt esim. siskollani koskaan yhtään mitään, koska sisko näytti lapselle sen huolestumisensa...



11

Meillä jos teen ns pikaruokaa niin lapset kysyy että eikö meillä ole kunnon ruokaa tänään.

Eli jos on nakkia, siitä tehdään joko keittoa tai nakkia ruskean kastikkeen kanssa. Tai lenkkiä ja sipulia paistettuna ja keitettyjä makarooneja ja kanttarellikastiketta. Eli aina on kunnon ruokaa. Sun kannattaa panostaa tuohon nyt. Ei pelkkä kuiva kananmuna oo hyvää. Eikä ketsuppi riitä kastikkeeksi aina. Ja jos teet esim karjalanpaistia, sitä voi tehdä lapsille mieluisamman version kun keität makaronia lisäksi jos siis peruna on hankalaa saada alas. Osta valmis muussia? Pakastevihanneksia ja voita jonku lisukkeeksi. Kun näätte vaivaa lapsen kanssa ruoan valmistukseen, niin lapsikin haluaa maistaa mitä tekee. Leipokaa sämpylöitä. Tuoksut saa ruokahalun heräämään.

munia voit mielestäni tässä tapauksessa antaa lapsen syödä vaikka joka päivä. Luultavasti lapsen syöminen kuitenkin normalisoituu, eikä hän ehdi tukkia verisuoniaan kolesterolilla vaikka munia joka päivä söisikin. Nakkeja suositellaan nitriittipitoisuuden takia enimmillään muistaakseni 3 kpl/viikossa, mutta jos ostat nitriitittömiä nakkeja ei niissäkään pitäisi ongelmaa olla.



Yleisterveydestä vielä; onko lapselta mitattu viime aikoina hemoglobiinia? Jos juo paljon maitoa ja syö huonosti, hemoglobiini voi laskea yllättävän alas ja aiheuttaa vielä huonompaa ruokahalua. Saako lapsi muuten jotain vitamiinilisää?

meillä oli pojalla suppea ruokavalio allergian takia,ja ei meinannut niitäkään vähiä syödä mitä pystyi..voita laitoin ja paljon=)viime kesän poika eli banaani/masikat/maito ruokavaliolla,ei suostunut maistamaan mitään uutta..laitoin joka päivä jotakin lautaselle ja pikkuhiljaa on ruvennut syömään lähes kaikkea=)laita lautanen eteen ja siihen miljoonaa sortia esim.pari juustopalaa,pari maissin murua,leivän muru,kanapala,kurkkua,porkkanapala ihan mitä keksit..meillä ainakin alussa otti vaan ne juustopalat mutta pikkuhiljaa maistaa muutakin

itse olin lapsena vaarallisen alipainoinen. vasta aikuisena alkoi ruoka maittaa. Lapsellani on samanlainen huono ruokahalu, ja niin on edelleen kouluiässä. Hänkin on pienikokoinen. Lapsi on todella nirso, joten on monia ruokia joita hän ei edes suostu maistamaan ja jos maistaakin, niin oksentaa saman tien.

eli kaikkea sekaisin. Toiset nimenomaan haluaa syödä sen kananmunan tai nakin kuivana ja pitää ainekset tiukasti erillään. Lapsen makuaistihan on vasta kehittymässä.

Kokeile vaikka nakkiperunalaatikkoa? Nakkimunakasta? Yhden tuotemerkin nitriitittömissä nakeissa on 90% lihaa eikä jauhoja joten menee ihan lihasta.

itse olin lapsena vaarallisen alipainoinen. vasta aikuisena alkoi ruoka maittaa. Lapsellani on samanlainen huono ruokahalu, ja niin on edelleen kouluiässä. Hänkin on pienikokoinen. Lapsi on todella nirso, joten on monia ruokia joita hän ei edes suostu maistamaan ja jos maistaakin, niin oksentaa saman tien.

teen lapselle niitä ruokia joista hän pitää. Herkkuja en paljoa anna, koska ne heikentävät entisestään ruokahalua. Tietysti, jos tilanne menee pahaksi, niin sitten kaloreita tarvitaan mistä tahansa, mutta meillä ei onneksi niin paha tilanne ole.

meillä on 3v allerginen lapsi, joka ei suostu syömään juuri mitään, vaikka nyt jo saisi maistella.. Ennen olisi halunnut syödä, mutta oireili kaikelle ja nyt sitten ei halua maistaa..mutta ehkä meilläkin joskus syödään. Pitää vaan olla sinnikäs..meillä lapsi hermostuu heti, jos tuputtaa ruokaa. Ja on myös äärimmäisen itsepäinen, voi olla syömättä vaikka kuinka kauan. Apteekin erityiskorvikkeen takia paino-ja pituuskasvu pysynyt hyvänä, mutta kohta on korvikekin loppu ja toivon niiiiiin, että lapsi vielä uskaltaisi maistaa ja söisi kunnon ruokaa- nyt mennään lähinnä välipalalinjalla. Onhan se ihan ymmärrettävää, että tässä iässä on jo tosi epäluuloinen, kun 2-vuotiaaksi asti on syönyt vaan kahta ruoka-ainetta pahojen allergiaoireilujen takia. Isompi lapsi taas syö kaikkea ja hyvin. Voimia kaikille, joiden lapsi syö huonosti!

Meillä teen lähes aina tavallista kotiruokaa, esimerkiksi jauhelihakeittoa, lihamureketta, uunilohta jne. Lapsi ei sinällään vaikuta nirsolta, siis jos on "syömäpäällä" niin syö kalaa tai lihapataa, mutta yleisesti ottaen vaan tuntuu, että hänellä ei ole mitään haluja syödä minkäänlaista ruokaa!



Teen itse pinaattilettuja, sämpylöitä..lapsi ottaa ehkä yhden haukkaisun ja viskaa menemään. Mummoloissa tai kerhossa ei syö sitäkään vähää, ja siellä ilmiselvästi ei malta keskittyä syömiseen.



Nakkia meillä on syöty ehkä kerran kuussa, viimeksi löysinkin juuri nitriitittömiä ja nyt mietin pitäisikö ottaa viikottaiseen ruokalistaan. Ne kun useimmiten uppoavat. Ihmeellistä on, että parhaiten saattaa syödä jos ottaa huoneenlämpöisen (tai jopa jääkaappikylmän) valmisvauvanruokapurkin ja tarjoaa sitä. Eli ei näe mitään vaivaa ruuan eteen.



Sanasolia syötetään kuureina, Bevitabs-vitamiineja neuvolalääkärin suosituksesta koska b-vitamiinin puutetta saattanut tulla sillä ei tosiaan syö puuroja eikä leipää.

Siis siihen että sanotko oikeasti lapselle useita kertoja päivässä jotakin liittyen syömättömyyteen. Saatat aivan tiedostamatta tehdä asiasta lapsellekin stressaavan. Itse kohtaan töissä aina toisinaan pieniä lapsia joilla syöminen on ollut ongelmallista ja kun kukaan ei sitä sen kummemin lapselle ihmettele, vaan aina ruoka-aikana istuvat tietyn aikaa pöydässä, söivät tai eivät, niin olen huomannut että jonkin ajan kuluttua alkavat maistelemaan ruokaa ja lopulta syövät ihan hyvin. Koti oloissa tekisin kyllä lisäksi niin että lautasella olisi tavallisen ruuan lisäksi aina myös sitä mistä pitää, kuten sitä kanamunaa tai nakkia. Kyllä vilkkaatkin lapset ruokapöydässä oppivat istumaan, kun tehdään selväksi että pöydässä tietyn aikaa kuuluu istua ja muualla ei syödä eikä syötetä!

vasta vuoden ikäinen, mutta hänkin kehno syömään muuta kuin maitoa (jolla onneksi sentään vielä kasvaa).



Vaikuttaa siltä, että lapsi tosiaankin vaistoaa hirmuisen herkästi vanhemman huolestumisen syömisestä. Yritin olla näyttämättä lapselle huolestumistani ja syöttäessäni olin mielestäni aika neutraali tai iloinen, mutta toki yritin houkutella lasta syömään. Kävi vain päin vastoin. Sitten meni ns. hermot ja lopetin oikeasti välittämästä paljonko lapsi söi. Lykkäsin vain ruokaa eteen ja söi siitä jos söi. Ruokahalu on nyt hiljalleen parantunut, kun saa itse päättää mitä syö eikä kukaan yritäkään syöttää.



Välillä annan jotain syötävää lattialle leikkien sekaan tai peräti "piilotan" ruokaa. Itse löydettynä sama ruoka kelpaakin, ilmeisesti kaikkea mitä löytää pitää tutkia. Tai ainakin melkein kaikkea.



Lisäksi sama ruoka uudessa muodossa usein myös saa kiinnostuksen heräämään.



Kannattaa myös kokeilla aikuisesta kummalliselta tuntuvia yhdistelmiä tai muotoja ruoasta. Meillä esimerkiksi liha uppoaa parhaiten jäisenä. Eli suoraa vaan pakastimesta kypsää jauhelihaa. Joskus ruoka kiinnostaa pieninä paloina, joskus isompina, joista voi pureskella. Lapselle kelpaa erityisen hyvin ns. kuiva ruoka, esim. riisikakku, joka aikuisesta maistuu aivan puulle. Keksitkin menevät paremmin kuivuneina kuin tuoreen mehukkaina. Hedelmäsose kelpaa parhaiten kun siinä on seassa muroja.



Onnistuuko kodin ulkopuolella syöminen paremmin? Meillä mielenkiintoinen ympäristö saa lapsen syömään paremmin ja ehken itsekään ehdi miettimään lapsen syömistä niin paljoa.



Eli mielikuvitusta kehiin ja pyri vähentämään stressaamista, niin vaikeaa kuin se onkin.

Ja kun lapsi oli jo ennen nirsoilun pahentumista pitkälti miinuskäyrien puolella pituus-paino-suhteessa, niin epätoivo meinasi iskeä. Pituuskasvuun ei onneksi ehtinyt vaikuttaa ja nyt 2,5-vuotiaana syö jo vähän paremmin.



Meillä ongelmaa ei helpottanut se, että kelpaavat ruoat olivat kurkku, ruisleipä (mieluummin ilman rasvaa) ja maito sekä välillä kaurapuuro ja mustikka. Herkut kelpasivat hyvin satunnaisesti. Herra sitten eleli puolisen vuotta käytännössä punaisella maidolla ja ruisleivällä ja paino junnasi. Pituuskasvu tosiaan jatkui, eikä siinä jäännyt kaksoisveljestään kuin sentin jälkeen, painoero oli pahimmillaan yli pari kiloa ja kun se toinenkin on hoikka...



Nyt tilanne on helpottanut. Ensin alkoi hyväksyä ruokavaljoonsa uusia kasviksia, sitten kananmunan, juuston, kalaa ja nyt jo lihaa ja perunaakin. Paino on lähtenyt nousuun ja pituuskasvu pysynyt käyrällä. Allergioita tai muita sairauksia ei ole löytynyt.



Oli muuten kyllä emotionaalisesti äärettömän rankkaa aikaa meille vanhemmille. Se tunne, kun oma jo valmiiksi reilusti alipainoinen lapsi ei suostu syömään, vaikka mitä yrittäisit :(

Me leivottiinkin tuossa vasta ja lapsi söi puoli pullaa sitten ilolla, taikinaa myös. Mutta miten usein noita herkkuja passaa antaa? Lapsi jo oppinut pyytämään "kaakkia" (suklaata saanut) ja pyytää joka päivä. Tosiaan uskon että kasvatan pikku nirsoilijan jos joka päivä herkkuja. Ruokaa kun laitamme yhdessä, ei lisää kiinnostusta itse syömiseen.



Mietin, miten iso osuus itselläni on lapsen syömättömyyteen. Nyt en ainakaan enää osaa suhtautua neutraalisti asiaan ja varmaan lapsi sen vaistoaa? Mutta miten murtaisin tämän? Lapsen isä ei saa syömään sitäkään vähää. Yöllä valvoin kaksi tuntia ahdistuneena kun mietin asiaa :((

Meillä esikoinen söi herkkuja ja puuroa - muu ei kelvannut. Päiväkodin aloitusaika osui täysin nappiin. Muiden esimerkistä alkoi syömään ja nousi puolessa vuodessa -20:stä -5:een pituus-painokäyrällä ja sittemmin on jopa 0-tasoa kolkutellut! Meillä tämä siis auttoi, mutten tiedä, onko tällaisesta muille ollut apua.



Toinen lapsi on ollut paljon parempi syömään jo alusta pitäen, mutta hänenkin kohdallaan on ollut viimeiset puolivuotta taistoa siitä, että ruokapöydässä pitää malttaa istua ja ruokaa pitää lappaa suuhun ihan itse (passaus kelpaisi kyllä). Ikää tulee kevättalvella kolme.