Eron jälkeen lapset ISÄLLE vuodeksi pakollisesti!
Erossa miehet usein masentuvat, ryyppäävät ja eivät tapaa lapsia. Naiset selviytyvät paremmin sillä lapset pitävät arjessa. Olisi oltava pakollista, että isä ottaa eron jälkeen lapset vuodeksi. Näin isä lähivanhempana tutustuisi lapsiinsa paremmin ja olisi tiiviimmin lasten elämässä jatkossakin.
Kommentit (63)
koska joutuisivat maksamaan elatuksia ja eivät kestäisi sitä, että tapaisivat lapsia joka toinen viikonloppu. Se johtaisi siihen, että naiset joisivat enemmän, jättäisivät tapaamisia väliin ja eivät huolehtisi elatusmaksuista. Näin se menisi, ei naisilla ole parempia geenejä tai luuserinrstoa miehiä enempää jos erotetaan lapsista.
Se on ulkopuolisten helppoa sieltä omista poteroistaan huudella että olisit tehnyt niin kuin minä ja tarkkaan harkiten valinnut tällaisen hyvän ja kunnollisen miehen, ei tule eroja eikä osoittaudu luuseriksi millään muotoa.
Minun mieheni ei ole alkoholisti. Eikä väkivaltainen. Ihan peruskunnollinen mies.
Mutta en antaisi lapsia hänelle, en anna edes yökylään tai viikonlopuksi.
Hän saa tavata lapsia niin paljon ja niin usein kuin haluaa.
Miehen vika on, että hän on aina töissä. Ja tällä hetkellä niin epäsäännöllisesti, on yövuoroa ja päivävuoroa jne. Miten ihmeessä hän hoitaisi lapsia tai olisi vastuussa heistä kokonaisen vuoden, kun työvuorot on noin 12 tuntia (työmatkat mukaan luettuna), työvuorot voivat alkaa klo 04 ja kestää klo 16 saakka.
Tai sitten vuoro alkaa klo 20 ja päättyy 07. Sitten olisi paikallaan nukkua, että jaksaa seuraavaksi yöksi töihin.
Hoitotädilläkö ne lapset olisi koko vuoden? Ja koululainen itsekseen päivät ja yöt?
Ai mikä ammatti se on tämmönen missä tommoset työvuorot? No, taksikuski tietenkin ! Ja palkka on provisiopalkka.
Ok, mies voi vaihtaa työtä - hahaa, kouluttamaton kaveri.
Tai sitten voidaan tehdä niin, että lapset on äidillään ja isä tapaa heitä kun ennättä.
Jos se nainenkaan ei ole siinä onnistunut.
Miten vastuuttomasta miehestä tulisi yhtäkkiä vastuullinen vanhempi vaan sen vuoksi että olisi lasten lähihuoltaja?
kun minä tutkiskelin miestäni tuon 5 vuotta, rakastin ja hyväksyin virheineen kuten avioliittoa sopiessa lupasin, en ollut sitten oikeilla jäljillä lapsia hankkiessani? Ts kun ero tuli 11 vuoden suhteen jälkeen(kun mies rakastui toiseen), niin oma vika? No tiedänpä tämänkin nyt.
Mutta kuten sanoin, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kyse on siitä, että ollaan alunperinkin heitetty hynttyyt yhteen miehen kanssa joka joko on jo luuseri tai sitten osoittautuu sellaiseksi kun hänet oppii tuntemaan. Sääli vain, että nykyään on niin kiire tehdä ne lapset, ettei voi ottaa siitä isäkokelaastaa ensin kunnolla selvää. Eihän toista edes tunne läheskään kunnolla vielä alle viiden vuoden suhteessa. Peilistä löytyy paljon syitä oman elämän kulkuun, mutta niin harvalla on rohkeutta siihen peiliin katsoa ja vieläpä myöntää tehneensä huonoja valintoja ja hätiköityjä ratkaisuja.
että miehensä nimen ottanut nainen sitten kuuluu miehelleen hamaan hautaan, vaikka ero olisi tullut?
Lapsi sille kenen sukunimi hänellä
On se väärin laittaa lapsi "kasvattamaan " miestä. Jos se nainenkaan ei ole siinä onnistunut. Miten vastuuttomasta miehestä tulisi yhtäkkiä vastuullinen vanhempi vaan sen vuoksi että olisi lasten lähihuoltaja?
Miksi tosiaankin lasten pitäisi kasvattaa mies aikuiseksi? Tämä ketju on täynnä hölmöjä kommentteja siitä, että lapset vaan isälle, kyllä se sitten ne hoitaa kun ei ole aikaa käydä baarissa.
Anteeksi, mutta kyllä se mies menee sitten edelleen baariin, jättää vain lapset keskenään kotiin.
Ettekö te hyvät naiset ymmärrä, että aniharva mies oikeasti kykenee lastensa lähivanhemmaksi. Ne, jotka kykenevät, ovat todellisia helmiä. Mutta valitettavasti niitä on todella harvassa.
kun minä tutkiskelin miestäni tuon 5 vuotta, rakastin ja hyväksyin virheineen kuten avioliittoa sopiessa lupasin, en ollut sitten oikeilla jäljillä lapsia hankkiessani? Ts kun ero tuli 11 vuoden suhteen jälkeen(kun mies rakastui toiseen), niin oma vika? No tiedänpä tämänkin nyt.
Mutta kuten sanoin, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kyse on siitä, että ollaan alunperinkin heitetty hynttyyt yhteen miehen kanssa joka joko on jo luuseri tai sitten osoittautuu sellaiseksi kun hänet oppii tuntemaan. Sääli vain, että nykyään on niin kiire tehdä ne lapset, ettei voi ottaa siitä isäkokelaastaa ensin kunnolla selvää. Eihän toista edes tunne läheskään kunnolla vielä alle viiden vuoden suhteessa. Peilistä löytyy paljon syitä oman elämän kulkuun, mutta niin harvalla on rohkeutta siihen peiliin katsoa ja vieläpä myöntää tehneensä huonoja valintoja ja hätiköityjä ratkaisuja.
Täällä katsos on niitä naisia, jotka ovat tutkineet tarkemmin ja jotka ovat vakuuttuneita siitä, että heidän miehensä eivät koskaan ikinä milloinkaan ota eroa, rakastu toiseen tai saa mitään henkilökohtaista kriisiä, mikä saisi heidät tarttumaan pulloon.
Enpä minäkään tiedä, miten olisin voinut olla tarkkaavaisempi, kun olimme yhdessä 7 vuotta ennen ensimmäistä lasta ja mies ei ollut siihen päivään mennessä osoittanut yhtäkään "luuseripiirrettä" itsestään.
Mutta muista nyt sinäkin, että olimme liian hätiköiden tekemässä niitä lapsia :)! Olisi pitänyt siirtää sitä hommaa tuonne viisikymppiseksi (vielä 20 vuotta eteenpäin), niin ehkä olisi sitten tuntenut sen ukon vähän paremmin?
t. nro 13, 17 ja 25
Siltikö muksut pitäisi sille laittaa?
Mun exä on oikein kelpo isä, kun vain saa olla sitä kaksi tuntia kerrallaan ja sitten joku vie lapset pois.
joka osaa olla myös etävanhempi, tapaa lapsia ja osaa näiden kanssa olla viikonloppuna ja monilla osaisi olla myös lähivanhempi. Tälläisiähän suurin osa isistä on. Vai uskotteko, että jos kuolisitte että etävanhempi ei osaisi olla myös lähivanhempi? Vai oletteko niin korvaamattomia, joita ei voisi korvata kuin toinen lähivanhempana toimiva nainen?
Tissit ja pimppikö tekee lähivanhemman?
Useimmiten se on edelleen äiti. Poikkeuksiakin toki löytyy.
Vai uskotteko, että jos kuolisitte että etävanhempi ei osaisi olla myös lähivanhempi?
Enkä uskalla edes ajatella sellaista vaihtoehtoa, että mitä lapsille minun kuollessani tapahtuisi. Isä ei jaksa olla lastensa kanssa montaa päivää putkeen, vaan tarvitsee heistä lomaa.
Vaikkei raha ratkaisekaan ongelmaa, olen ottanut itselleni hyvän henkivakuutuksen ja lapsille jää myös velaton asunto, jos kuolen. Olen myös tehnyt paperin, että lasteni raha-asioita hoitaa kuollessani määräämäni edunvalvoja, jotta lasten isä ei pysty hävittämään lasten omaisuutta. Näin olen pyrkinyt huolehtimaan siitä, että lapseni eivät jää puille paljaille, jos minä kuolisin. Olen myös lasten yksinhuoltaja, joten lasteni isästä ei tulisi kuollessani automaattisesti heidän huoltajansa, vaan asia menisi oikeuteen.
41 nyt ei ollut kyse yksinhuoltajista. Vaan yhteishuoltajista, jollaisia suurin osa eronneista on.
Joten vaikka huoltajuus on minulla ja lapset tapaavat isää näinkin paljon, niin en todellakaan usko, että isä pystyisi olemaan lastensa lähivanhempi.
ja pääsisi vuorostaan baariin ryyppäämään ja iskemään uusia kumppaneita!
Näiden lisäksi veljeni on ollut 4 lapsen lähivanhempi, nyt jo vanhin asuu poissa kotoa. Oikein hyvin on osannut kasvattaa ja hoitaa, vaikk onkin tehnyt sen omalla tavallaan. On osannut leipoa pulllat ja tehdä simat ja mehut.
Mieheni äiti kuoli tämän ollessa pieni ja isänsä joutui sitten opettelemaan hommat, kun kotiäitinä ollut vaimo oli kaiken hoitanut. Hyvin onnistui kasvattamaan lapsen, vaikka miehen kuvaukset jostain lapsuuden ruuista ovat mielenkiintoisia:-)
Entäs kun usein avioliitosta erottaessa molemmilla vanhemmilla on sama sukunimi?
Itse olen eronnut 11 vuotta sitten ja edelleen minulla on exän sukunimi, siis sama sukunimi kuin lapsellakin.
Lapsi sille kenen sukunimi hänellä
Kuinka moni teistä lähivanhemmista kestäisi sen, että näkisi lastaan joka toinen viikonloppu? Epäilempä, että harva. Se, että itse ei kestäisi olla erosta lapsesta on osasyy siihen, että ei anna erossa lapsia toiselle. Se että lapset tulee äidille on usein samanlainen rutiinitapa kuin että nainen ottaa avioon mennessä miehen nimen.
Naisethan ovat parempia, omasta mielestään.