Miten on niin paljon lihavia lapsia??

Olen itse kärsinyt lapsena ja nuorena laihuudestani. Söin hirveän isoja annoksia ruokaa, enemmän kuin isäni ja yritin saada itseäni lihomaan - tuloksetta. Söin esim. koulun jälkeen 6 isoa perunaa ja jauhelihakastiketta, kermaviiliä sokerin kera, mutta ei mikään auttanut. Tosin liikuin paljon luonnostani, tykkäsin kiipeillä puissa ja juoksennella metsissä ja varmaan siinä kului energiaa. Miesystäväni ylipainoinen lapsi vain tykkäsi istua tietokoneen ääressä ja tekee sitä vieläkin vaikka on 20-vuotias. Kun tulee koulusta kotiin, viettää kaikki illat ja viikonlopun valveillaoloajan tietokoneen ääressä. Joten tässä ehkä selitystä....

Söi ensin jonkun suolaisen pastejan "pikkunälkään". Sitten tuotiin muusit ja lihapullat ja lopuksi sai vielä ison jäätelön.

Mitä ihmettä, minusta tuo näyttää juuri ravitsemussuosituksen mukaiselle ruokailulle.

Vittu teitä karppeja kun pitää aina näitä valheitanne syytäää. Jaa sinusta näyttää pasteijan ja jäätelön syöminen ravitsemussuosituksen mukaiselle? Kuule, kaksi vaihtoehtoa tulee mieleen: a) tutkituta pääsi, b) tutustu ravitsemussuosituksiinn. Minä veikkaan että a toimisi parhaiten.

rasvaa ei ollenkaan", joten ei voi olla karppi.

Luin koko ketjun alusta lähtien, ja kaikken eniten minua järkyttää se, että aikuiset ihmiset käyttävät lapsesta sanaa "LÄSKI".





LÄSKI





maailmankaikkeuden rumin sana





Millanen täytyy aikuisen ihmisen olla jotta voi sanoa lasta, omaansa tai toisen, LÄSKIKSI.



hävettää niiden aikuisten puolesta.

Meidän 1-luokkalaisen luokalla on vain 2 lihavaa lasta. Heistäkin toinen on lähes normaalipainoinen. Kaikki muut lapset lapset ovat joko hoikkia tai normaalipainoisia.



Nuoremman lapsen pk:ssa en ole huomannu yhtään lihavaa lasta. Saattaa toki johtua siitä, että hän on liikuntapainotteisessa pk:ssa, johon lapsensa laittavat liikunnalliset vanhemmat. Lasten vanhemmistakin lähes kaikki ovat hoikkia tai normaalipainoisia.



Vanhemman lapseni luokkakavereista suurin osa tulee samaisesta liikuntapainotteisesta pk:sta. Ehkä siksi ei luokalla ole kuin ne 2 ylipainoista lasta.

sen verran, että moni täällä ei ilmeisesti oikein tajua noita kasvukäyriä. Se EI mene niin että jos lapsen paino on -2 sd tai -1 sd lapsi on on alopainoinen, 0-sd käyrä normaalipainoinen ja + 1 ja +2 sd ylipainoinen. - 1 ja -2 tarkokoittaa että lapsi painaa vähemmän kuin keskimäärin sen ikäiset lapset, 0- on keskimääräisen painoinen ja + 1 ja +2 ovat keskimääräistä painavampia. Ne käyrät siis kertovat, miten lapsen paino suhteutuu samanikäisten painoon, ei miten se suhteutuu lapsen pituuteen. ( eivätkä onko lapsi lihava vai laiha) Pituuden käyrät toimivat samalla tavalla. Se, onko lapsi lihava vai ei riippuu lapsen oman pituuden ja painon suhteesta. Eli lapsi voi olla lihava, vaikka paino olisi - 1 sd, jos on kovin lyhyt ikäisekseen. Ja lapsi, jonka paino on + 2 sd käyrällä, voi olla hyvinkin hoikkaa- jos on pitkä. Pituus/painosuhde on erikseen. Esimerkiksi lapsi joka on sekä pituuden että painon suhteen + 2 sd, on paino/pituus-käyrän nollakäyrällä, lapsi jonka pituus on nollakäyrällä ja paino +2 sd on on pluskäyrillä paino/pituus-käyrällä. Ja on ainakin vähän lihava.



Lisäksi lapsella, samoin kuin aikuisella vaikuttasa myös ruumiinrakenne. Toiset voivat painaa enemmän kuin toiset olematta lihavia.

perheen huonot ruokailutavat, vähäinen liikunta, hyötyliikunta puuttuu kokonaan, kun joka paikkaan mennään autolla ja aina käytetään hissiä.



Harvoin on sellainen perhe, jossa vain lapsi on ylipainoinen, kyllä ne on lihavia yleensä koko perhe.

tavat.

Itse seurasin eilen mielenkiinnolla paikallisliikenteen bussissa. Äiti ja kaksi lasta, toinen oli vaunuissa ja toinen ehkä neljän, viiden vanha.(jolle oli seisomalauta rattaissa kiinni)

Ensin he odottivat bussia 15 minuuttia ja lopulta tulivat bussilla neljä pysäkin väliä.

Kävellen sama matka olisi ollut noin 500 metriä, koska kävellen pääsee "oikomaan" kävelyteitä pitkin.

Ja kaiken kruunasi, et isompi lapsi "kailotti" kovaan ääneen, et "äiti katso tuolla on jo Hese, mulla on kova nälkä".

Nyt tietenkin joku jo kritisoi että mitä itse tein bussissa, enkä kävellyt, niin käytän tällä hetkellä kyynärsauvoja ja matkaa oli kuitenkin kuusi kilometriä.

Pakko kuitenkin uskoa tilastoja, että jossain niitä lihavia lapsia luuraa. Meillä päin niitä ei näe. Hyvin hyvin harvoin olen nähnyt oikeasti lihavan lapsen, sen sijaan olen aina joutunut kantamaan huolta omien lasteni käyrien alapuolella kulkeneesta painosta. Tuntuu kuin eläisin tältä osin eri todellisuudessa.

Miedän 5 v on 104 cm ja 18 kiloa. LAIHA kuin mikä

80 ja 81 taitaa olla samat :) Ja edelleen väitän että punkero on!! sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti" Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.

Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"

ja vaikea kuvitella että 2 cm lyhyempi ois jotekin kauheen lihava... :O Kuinka joku voi sanoa PUNKEROKSI???

meidän 4-vuotias on 111 cm ja 19 kg ja on kyllä mielestäni roteva. Ei mitenkään lihava, sillä ei hänessä löysää ole, mutta muuten semmoinen 'äijän' näköinen.

Isoveljensä on 128 cm ja 23 kg. Hän on hoikka.

Jännä juttu sinänsä, että tämä hoikempi poika tykkää syödä karkkia ja jäätelöä ja muitakin herkkuja. Pienempi ja pulleampi taas jättää makeat herkut syömättä.

Ainahan neuvolassa ja lääkärissä melkein kaikki on sopusuhtaisia.Onhan aikuistenkin painoindeksi taulukko todella anteeksiantava.Sen mukaanhan 2 ihmistä samalla pituudella on sopusuhtaisia vaik painoero on jotain 15 kiloa.!!!!!!!Sama lapsissa,vaik th sanoo sopusuhtaiseksi ei se tarkoita et on sitä, se tarkoittaa et on sopusuhtainen terveydellisistä syistä ei ulkonäöllisistä.Ei 3-4 vuotiaan tytön pidä painaa melkeen 20Kiloa,jotkut ylikin.Kyllä sellanen on silmällä lihava.Eihän oma äiti sitä haluu myöntää,eihän. Mun ekaluokkalainen painoi kouluun mennessä saman,myönnettäköön et on hyvin pieni ja kapealuinen mutta ei mikään laiha vaan hiukan pehmeän oloinen kauttaaltaan eikä luut näy läpi.

No meilläpäin. Nurmijärvellä ainakin. Pisti muakin silmään, kun olin puistossa lasten kanssa, sinne tuli 4 samanikäistä tyttöä. Ja kaikki olivat reilusti ylipainoisia.



Mä kun olin aikanaan suhteessa muihin lapsiin pullukka, niin lihaviin nykylapsiin verrattuna olin ihan kukkakeppi.



Mun mielestä pyöreä lapsi on ihan eri asia kuin oikeasti ylipainoinen. Ja niitä oikeasti ylipainoisia näkee kyllä nykyään paljon.



Viime kesänä pisti silmään kun oltiin Pärnussa, että ekaa kertaa näin siellä paikallisia oikeasti lihavia lapsia useampia. Ajattelin, että nyt ne huonot geenit on levinneet sinnekin.

Tässä ketjussa puhutaan lapsista ja se nyt lienee päivän selvää että lapsi EI karppaa. Aikuiset tehtkööt mitä haluaa ja minkä kokee itsellaan parhaaksi, mutta lasta ei voi karppi ruokavaliolle laittaa. Lapsi syö sen normaalisterveellisen mukaan, ilman muuta.

Ihmisillä tuntuu olevan ihan omituisia käsityksiä karppaamisesta.

Mun lapset eivät sinänsä aktiivisesti karppaa, mutta meillä on aika luonnostaan usein sen suuntainen ruokavalio.

Ei siis syödä juurikaan pastaa, käytännössä ollenkaan perunaa, ja melko vähän riisiäkin.

Sen sijaan syödään lihaa, kasviksia ja juureksia paljon.

Ja kaikki maitotuotteet täysrasvaisina.

Lapset on hoikkia ja terveitä.

Käyrät kertovat millaisia lapset ovat, eivät sitä millaisia pitäisi olla. Käyrät tehdään niin että mitataan ja punnitaan tietyllä aikavälillä tietty ikäluokka lapsia ja tietty prosentuaalinen osuus muodostaa -2 -+2 käyrän välin. Käyrät taidettiin uudistaa jokunen vuosi siten ja kummasti rajat vaihtuivat aikaisemmasta, sillä nykylapset ovat kaikilta mittapuilta isompia.



Eli käyrä itsessään ei kerro onko ylipainoinen tai alipainoinen, vaan sen miten lapsi sijoittuu verraten muihin lapsiin (ne muut lapset voivat kyllä olla myös lihavia).



Silmät käteen, niin lapsesta näkee ulospäin kyllä onko ylipainoinen. Kyllä +2käyrällä menevä lapsi voi hyvin jo olla ylipainoinen!



Samaa ihmettelen kyllä minäkin kuin ketjun alkupäässä että mitä ihmettä ne lihavat lapset syövät ja kuinka paljon? Meillä 3lasta (iät 5v-10v) ja syödään välillä aika paljonkin herkkuja ja varsinkin leipää, tosin vastapainoksi myös hedelmiä yms. mutta meillä lapset ovat kaikki hoikkia. Tosin määrällisesti eivät vetele hirveitä annoksia, paitsi ehkä jo tuo 10v poika ruokaa.



Siitä olen samaa mieltä että aika vähäistä huomiota ketjussa on saanut lasten liikunnan määrä. Sitä pitäisi olla se pari tuntia päivässä.



Liikuntaa kuulostaa pari harrastuskertaa ja koulumatkat, sekä perheen yhteinen liikunta vähäiseltä. Meillä saman lisäksi (no isoin lapsi harrastaa 4-6kertaa viikossa ja useita tunteja) kotona lapset pelaavat sählyä ja voimistelevat, kiipeilevät puissa, kesällä pelaavat kirkkistä yms. itse-ehtoista. Vapaa-aikana pari kertaa viikossa käydään pulkkamäessä/luistelemassa/uimassa/laskettelemassa yms. yleensä pari tuntia kerrallaan.



Meillä löytyy kaikkea mahdollista liikuntavälinettä ja sisällä saa juosta, sekä hyppiä, vedellä pehmopalloilla maaliin, löytyy patjat jumppaamista varten ja sisätrampoliinia ja leuanvetotankoa. Ulkotouhuihin on vaikka mitä pesisvälineistä rullaluistimiin yms. Vaikka siis liikunta ei tarvitse ihmeellisiä välineitä, vaan aktiivisuutta, niin kyllä lapsia innostaa kun on kunnon välineetkin.



Yksi liikunnan esimerkki on varmaan perheen kanssa yhdessä tekemisellä. Ulkona kannattaa hyödyntää ihanat talvet ja kesät, mutta jos niitä ei ole niin kuinka moni perhe käy luistelemassa yleisövuoroilla/säännöllisesti uimassa/laskettelurinteissä (joissa lumetusta ja mahdollisesti maastohiihtolatujakin) tai missä tahansa sisähallissa pelailemassa sulkista/tennistä yms.

katselin heillä menoa kun oltiin kylässä. Tyttö on tosi iso ja jo vatsakaskin ja äidin on vaan vaikea sanoa ei. Kaloreita meni ihan hurjia määriä päivän aikana. Aamulla (no oli toki vieraitakin, mutta silti) saivat karkkipussin aamupalan päälle jaettavaksi, kun makaroonilaatikkoa tehtiin, niin tyttö sai käydä maistiaisilla siinä ennen ruoan menemistä uuniin (söi pari desiä), sitten itse ruoka ja jälkkärit ja limsaa, ai niin ja karkkipussin ja makaroonilaatikon maistiaisten välissä sai pienen kipon sipsejä. Sama meno jatkui iltaan asti.



Kai se on siinä, että sellainen vanhempi haluaa tuottaa mielihyvää lapselleen herkkujen kautta (ei ehkä ole aikaa tai energiaa muuhun?) eikä myöskään ehkä uskalla sanoa ei ja saada lapsen "vihoja" päälleen.



Joka tapauksessa lopputulos on kurja. Lasta tietenkin kiusataan koulussa ja mielestäni ei huonompaa syytä kiusaamiselle voi ollakaan kuin se, että vanhempi on lihottanut lapsensa. Silloin voi vaan vanhempana katsoa omaan napaan.

Aivan kamalaa kun on pari mennyt käyrien yläpuolella ja pari käyrien alapuolella. Kyllä me ollaan näitä kahta vanhinta pidetty nälässä ja juoksutettu ja yritetty laihduttaa ja haukuttu. Näitä kahta laihaa on vastikkeeksi sitten kehuttu kovasti, kuinka hienoa on kun ovat alipainoisia.

Onneksi nyt kun ovat murkkuja, pituutta on tullu niin paljon, että kylkiluut näkyy näillä kahdella vanhimmallakin. Huh, ollaan nyt vihdoin hyvä perhe kun kaikki ollaan vähän alipainoisia.

lapsesta edes saa lihavan. Tai syöttämällä kaikenlaista moskaa varmaan, mutta millaisia määriä sitä pitää lapseen syytää ja miksi joku tekee niin.

yrittänyt olla syöttämättä 10-kk ikäiselle rintamaitoa ja soseita, mutta sitä moskaa se vaan haluaa ja on aika tankero ikäisekseen. Varmaan pitäis sen vaan antaa huutaa, tai olla syöttämättä se lautanen tyhjäksi.

Tässä tarina lapsen painoasiasta. Seurustelen eronneen miehen kanssa, joka asui poikansa kanssa. Nyt 20-vuotias poika asuu omillaan. Isä on ollut aina hoikka, äiti taas on lihonut vuosien myötä. Poika on ollut aina pyöreyteen taipuvainen, vaikka pariskunnan ollessa vielä yhdessä kotona syötiin todella harvoin herkkuja. Eron tullessa poika oli noin 4 vuotias. Pojan ollessa äidillään siellä harrastettiin ruoanlaittoa, käytiin usein esim. nakkarilla ja syötiin paljon. Viikonlopun aikana äidillään poika saattoi lihoa jopa 3 kg, niin uskomatonta kuin se olikin. Isä yritti epätoivoisesti sitten laihduttaa poikaa taas viikon aikana, eli syötiin paljon vihanneksia ja vähäkalorista ruokaa. Jääkaapissa ei ollut ylimääräisiä. Ongelmana oli se, ettei pojan äiti suostunut puhumaan pojan lihomisesta isän kanssa; itse asiassa pojan äiti ei vihoissaan suostunut puhumaan pojan isän kanssa sanaakaan mistään aiheesta. Pojan isä oli epätoivoinen. Ei auttanut terveyvalistus eikä asiallinen puhe pojalle. Jos viikolla isän luona ei olisi syöty kevyesti, olisi poika lihonut viikottain noin 3 kg. Hirvittävää painon jojoilua! Poika ei pidä herkuista, ei syö sipsejä, ei limskaa eikä välitä pullasta tai karkeista. Mutta hän pitää kunnon kotiruoasta ja se todella näkyy. Lopulta lihavuus oli niin arka aihe, että kun poika täytti 18 vuotta, ei isä enää jaksanut eikä voinutkaan tehdä asialle mitään. Poikakaan ei enää kestänyt painontarkkailua. Isä joutui luovuttamaan. Nyt kun poika on asunut noin puoli vuotta yksinään, on hän lihonut tänä aikana valtavasti. Hänen pituutensa on noin 185 cm ja veikkaan, että painoa on noin 150 kg. Poika lihoo silmissä ja syö ruokaa valtavia määriä. Hän on todennut, että on onnellinen eikä välitä lihomiseta mitään. Hän nauttii ruoasta.



Siis kysymys, mitä olisi pitänyt tehdä? Äiti oli täysin yhteistyöhaluton joten painosta huolehtiminen jäi yksin isän vastuulle.

koko ketjua lukea mutta vastaan vaan, että minä en ole nähny kun yhen ainoan lihavan lapsen. Ja se oli romani jos sillä nyt on merkitystä.

Jostain syystä mäkään en ole nähnyt lihavia lapsia. Mä siis käsitän ton sanan niin, että lapsella on jo ylipainoa, ei vaan pyöreyttä ja pieni pömppis.

selkeästi ylipainoinen, on iso ja roteva muutoinkin, mutta paino nyt tarkkailussa. Kaikki herkut on nyt yritetty laittaa pois ja tilalle hedelmiä, marjoja, kasviksia.. Lapsi syö tavallista suomalaista kotiruokaa ei mitenkään erityisen paljon (esim, kauhallinen keittoa). Liikuntaa ollaan lisätty paljon myös. Me vanhemmat olemme siis menneet itseemme.



Lapsemme ollut plussa käyrillä niin pituudessa kuin painossakin jo 5kk iästä saakka (jolloin ei mitään herkkuja todellakaan syönyt) Suvusta löytyy kuvia pulleroisista lapsista. Asiaa tutkitaan... jopa sairauksien olemassa olo poissuljetaan. Täällä moni arvostelee lapsia ja heidän vanhempiaan. Ehkä voitte viisaina näyttää hyvää esimerkkiä ja vaikka kutsuillanne tarjoilla terveellisiä herkkuja ja järjestää liikunnallista ohjelmaa. Voitte sillä tavoin auttaa näitä pullukka lapsia ja heidän ehkä uupuneita vanhempiaan.

Minä olen kyllä ihan asiallisestikin puhunut lihavuudesta ja epäterveellisestä ruoasta mun lasten kanssa. Tietävät jo mitä kannattaisi syödä ja mitä ei tulisi syödä niin usein. Monet vanhemmat tuntuvat tätä nykyään pelkäävän anoreksian pelossa?

Omasta lapsuudesta muistan, kuinka kotona opetettiin (kaikille muillekin?) ettei saa ottaa kuin yhden kappaleen lajiaan ja jos on tarjolla useampaa lajia, kaikkia ei ole kohteliasta ottaa. Esim. jos tarjolla pullaa, piirakkaa, keksiä kolmea sorttia, niin oli kohteliasta ottaa joko yksi pulla tai pala piirakkaa ja ehkä kahta lajia keksejä.

Tämä on muuttunut myös aikuisilla. On enemmän tarjottavaa ja on tavallista ottaa useampi kappale tarjottavia. Kohtuullisuuden raja on paljon häilyvämpi, ehkä myös vaikea määritellä sitä niin, että lapsikin ymmärtäisi.