Lue keskustelun säännöt.
Miten on niin paljon lihavia lapsia??
24.01.2010 |
tiedän, että aihetta on puitu täällä, mutta haluaisin että joku vanhempi kertoo minulle mstä se johtuu! eivätkö lihavien lasten vanhemmat huomaa painon nousua? vai eivät halua puuttu koska kyseessä on lapsi? tänään jumpassa katselin surullisena kireisiin jumppapukuihin sullottuja pikkutyttöjä. Jos 5-vuotiaalla on selluliittiä ja pikkutytöillä/pojilla liikkumista hankaloittava maha, ei se ole normaalia. ryhmässä on ehkä n.puolet normaalikokoisia ja puolet selkeästi lihavia 5-7-vuotiaita.
Kommentit (142)
Miksi kylläisyyskeskus ei toimi?
Ovatkohan lapsetkin tunnesyöjiä? Jos kerran aikuisten ongelma syömisessä liittyvät tunne-elämän kontrollointiyritykseen, niin eiköhän näin ole myös lapsilla?
Miksi lapsien pitää säädellä tunne-elämäänsä ruoalla ja herkuilla? Eikö vanhemmat osaa tai ole ollet läsnä tarpeeksi, että lapsi olisi oppinut heiltä "terveet" tavat käsitellä tunteitaan, niitä hankaliakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkimuksen mukaan lapset syövät terveellisemmin päiväkodeissa kuin kotonaan, joten ei varmaan ole päiväkotien syy, että lapset lihovat. Kyllä se liiallinen sokeri ja rasva taitaa tulla ihan kotoa?
ruokaa on niin ylenpalttisesti tajolla. Ennen sokeri ja rasva olivat erityistä, mitä syötiin kohtuudella viikonloppuisin ja juhlissa, nyt leivonnaisia, juustoja, vanukkaita yms. on tarjolla monilla joka päivä. SAmoin kuin eineksiä, joissa monissa on kohtuuttomasti rasvaa ja/tai sokeria. Kuin myös jogurteissa.
Ihmiset eivät osaa enää syödä kohtuudella, itseä pitää hellitellä hyvällä ylenpalttisesti joka ikinen päivä, niukkuus on tylsää ja ankeaa.
Parilla tunnin liikuntaharrastuksella viikossa, tai koulun kahdella liikuntatunnilla ei ole vaikutusta. Oikeasti jokaisen lapsen tulisi päivittäin liikkua ja leikkiä ulkona vähintään 2 tuntia. Tuo 2 tuntia on siis vähimmäismäärä!
Mitään ohjattua toimintaa ei tarvita, normaali ulkona puuhastelu riittää.
Meidän pojat (12 ja 9 v) ovat hoikkia. Harrastavat kyllä ohjatusti uintia kerran viikossa koululiikunnan lisäksi, mutta meillä myös ulkoillaan paljon. Iltaisin pojat leikkivät ulkona ja viikonloppuisin käymme yhdessäkin hiihtämässä ja luistelemassa. Keväät ja syksyt pojat pyöräilevät koulumatkat (n. 5 km / sivu).
Meillä myöskin vältellään eineksiä ja teen pääsääntöisesti ruuat itse. Vältän kaikkia pitkälle prosessoituja elintarvikkeita sekä lisäaineita. Käytän ruoanlaitossa mm. oikeaa voita, punaista maitoa, oliiviöljyä ja nauta-sika-jauhelihaa, joten rasvaa meillä ei vältellä. Muuten syömme paljon juureksia, kokojyvätuotteita, hedelmiä, kalaa ja pähkinöitä.
Pyrin ns. välimerelliseen ruokavalioon. Käyn töissä, joten valmistan ruokia kerralla todella paljon ja niitä syödään ainakin kahtena päivänä.
Karkkipäivä pojilla on kerran viikossa ja olemme sopineet karkin enimmäismääräksi 120 g / lapsi. Emme syö pullaa, keksejä, limsaa, sipsejä kuin erikoistilanteissa (esim. synttärit). Tuoremehua saa aamupalalla, ei muuten. Meillä ei myöskään syödä sokeroituja jogurtteja, vaan ainoastaan maustamattomia jogurtteja tai viilejä marjojen tai hedelmien kera.
Mummolassa pojat tosin saavat herkkuja mielin määrin, mutta jos se tapahtuu esim. kerran kuussa, ei sillä ole vaikutusta mihinkään.
Näillä ohjeilla meillä ollaan hoikkia (aikuisetkin) ja terveitä. Hampaat ovat ehjiä jne.
ja maha kasvanut, ja huomasin uimahallissa, pari n.11v tyttöä, nillä oli isompi maha kun mulla! ja selvästi läskiä makkaraa, se toinen peitteli käsillään vatsaansa. paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyynel melkein tulee silmään kun näitä tekstejä lukee. Olen itse ollut PULLUKKA lähes koko ajan vauvasta teini-ikään asti. Normaalia kotiruokaa meillä syötiin ja herkkuja oli silloin tällöin. Teininä kun aloin kasvamaan pituutta, minusta tuli laiha! Monta vuotta meni noin, kunnes sairastuin, ja nyt olen taas ylipainoinen. No se siitä, jospa tilanteeni kohtapuoliin taas selviäisi.
Mieheni oli myös lapsuutensa pullukka, ei kuitenkaan ehkä ihan siinä määrin kuin minä. Ja hänen äitinsä kertoi, että hänelle oli asiasta mainittu pienenä neuvolassa. Oli juuri sanottu, että kaikki makeat pois, ei herkutteluja ja palatkaapas kotiruokaan! Johon anoppi oli kiukkuisena todennut, että poika syö isoja annoksia ihan kotiruokaa ja että heillä ei ole herkuteltu tähänkään asti! Vähän isompana poikana anoppi oli pojalle todennut, että älä ota enää johon poika (alle 10-vee) oli todennut, että eikö täällä kotona saa ruokaa?! Tilanne NYT: Mieheni on aivan normaalipainoinen, syö todella terveellisesti ja liikkuu paljon (kuten kaikki meidän parheessä).
LAPSEMME, kohta 3-vee: Ollut pulleamassuinen ihan vauvasta, jopa siinä määrin että katsoin hänellä olevan selkävaivoja kävellessä ihan pienenä. Neuvolan mielestä kuitenkin kaikki ollut koko ajan ok, ja muut sanovat että "vauvanpullea" vaan on. Isällään on todella lihaksikkaat jalat, sama tuntuu olevan tytöllä. Vartalo muutenkin RONSKI, mutta kasvot taas ihan normaalit.
Uskoisin tytön perineen isänsä lihakset (jotka ei meinaa nahkan sisälle mahtua)Samanlaiset on myös hänen isällään. Ja huom: mieheni lähinnä juoksee ja pelaa futista kuntoillakseen, eli mitään lihaskuntoharjoituksia ei tee, luonnostaan siis vaan olemus nyt isona atleettinen!
Olen itse hyvin tarkka tytön syömisistä, kun tiedän tämän oman taipuvaisuuteni lihomaan. En halua lapselleni samaa kohtaloa. Niinpä esim pari päivää sitten annoin hänen syödä mielestäni sopivan annoksen (n. 2dl ruokaa, salaattia, maitoa) ja kun pyysi lisää ruokaa huijasin hänet lopettamaan ja sanoin että otetaan sitten vähän ajan päästä. Kuinka ollakaan neiti nousi keskellä yötä ja sanoi että on nälkä! Jolloin minä päätin, että antaa olla: niin kauan kun hän syö nimenomaan terveellistä ruokaa, niin minä en puutu.
Ja samoin päiväkodista ovat sanoneet, että tyttö syö hyvin ja reippaasti.
Että eiköhän ne neuvolasta sitten ota asian puheeksi jos on tarvetta!!!!!!!!!!!!!!! Siihen asti minä vaan mielessäni kauhistelen neitimme syömiä ruoka määriä :D
Samaa ruokaa laitan. Mutta ruokahalut on niin erilaiset. Toinen haluaa aina ottaa santsi annoksen kun toista saa patistaa että syö vielä vähän.
Ja tosiaan rintaruoalla on olleet kaikki. Mutta tuo sanonta että on perinnöllistä, pitää kyllä paikkaansa. Isänsä perineet on vähän isompia olleet ihan vauvasta asti. Ja saa toppuutella syömistä. Ja taas minut perineet on vähään tyytyväisiä ja saa maanitella että eikö vielä vähän menis. Lapset on yksilöitä! Ei voi yleistää että koko perhe ois lihavia aina. Meillä on isä iso kokoinen ja äiti hoikka. Mutta se ruoan määrä se on joka ratkaisee sen kuinka se kroppaan vaikuttaa ja liikunta. Pyöreä ei tykkää liikkua, no ei kun se on raskasta. Hoikat hyppäis päivän kun se ei rasita samoin. Mutta sehän vaatiikin aikamoista tasapainoilua kasvavien lasten kanssa että saa sen ravintomäärän pysymään oikeena, ja kuitenkin näläntunteen pois. Jos tulee kauhee nälkä, syökin sitten ihan ähkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi tuo pyöreämpi harrastaa liikuntaa ja käy rankoissa treeneissä kaksi kertaa viikossa, niin pysyy ainakin hyvässä kunnossa. Hän on selvästi isoisäänsä tullut, tuommoinen painijajässikkä malliltaan, ja tykkää ruoasta. En ole 11-vuotiaalle lähtenyt huomauttamaan syödyn ruoan määrästä, mutta yritän pitää herkut minimissä. Pojan mitat on 132cm/33 kg.
Toinen poika syö tosi vähän je sekin vähän pitäisi mieluiten olla raakaa porkkanaa :-). On lisäksi ikiliikkuja, viettää suurin osan hereilläoloajastaan tehden kärrynpyöriä... Tämä tapaus on 8v,128 cm ja 21 kg.
AIkamoista tasapainoilua tämä on äidilläkin, kun toisen pitäisi syödä enemmän ja toisen vähemmän. Laiheliinille tarjoaisi mielellään joskus herkkujakin (marjapiirakkaa yms.) mutta jos sellaista tekee, ei sitä toiseltakaan voi kieltää.
on aina samat jorinat, ei herkutella ja lapsi syö vain normaalia kotiruokaa.
Kannattaa oikeasti pitää muutama viikko tarkkaa ruokapäiväkirjaa ja käydä sen kanssa ravitsemusterapeutin vastaanotolla (lähetteen saa neuvolasta). Jotainhan siinä ruokavaliossa on pielessä jos lapsi lihoo!
Kannattaa myös muistaa, että kaikessa mitä lapsi suuhunsa laittaa, on kaloreita. Jokainen hedelmä, jokainen santsimuki maitoa, jokainen siivu juustoa jne. Ei hedelmiäkään kannata montaa päivässä syödä. Pienen lapsen energiantarve on vähäisempi kuin aikuisella ja itse veikkaisin, että monella aikuisella on hakusessa se, minkä kokoinen on lapselle sopiva ruoka-annos (esim. lihaa vain max oman kämmenen kokoinen annos, puolet lautasesta kasvista jne) ja minkälainen ruokavalio on OIKEASTI ravitseva ja monipuolinen. Kyllähän sen näkee suomalaisista aikuisistakin, että ruokavaliossa on todella vakavia puutteita, ei kai nämä samat osaa lapsiaankaan ruokkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se poika ei kuitenkaan päivittäin siellä ABC asemalla ruokaile.
sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti"
Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.
Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä 123 cm ja 18 kg on hoikka! On niitä käppyröitä tullut moneen kertaan tutkittua meidän lastemme kohdalla, kun painonekehitys on erityisseurannassa.
Mm. verkkoklinikalta löytyy kasvukäyrät tai esim. sairaslapsi.com:ista, jos ette muuten usko.
suurin merkitys on sillä kuinka syö, ja se korreloi murrosikää/aikuisuutta.
Jos lapsi on lihava siksi että syö epäterveellisesti, eli ruuan lisäksi kaikenlaista "pikkunälkään" välipalaa jne. on ihan tasan taattua että lapsella on paino-ongelma aikuisena.
Jos lapsi nyt vaan syö ruokaa paljon, mutta syö terveellistä, normaalia kotiruokaa sekä vihanneksia ja hedelmiä, painokäyrä tasaantuu viimeistään murroiässä.
Itse olen aina kuitenkin rajoittamassa esikoisen ruokahalua, vetäisi kolme lautasellista ruokaa mutta kerran saa santsata vähän ja sitten hedelmää päälle. Ruoka-aikoja noudatetaan, herkkuja pari kertaa kuussa, jolloin jakaa karkkipussin kolmeen pekkaan sisarusten kanssa. Painaa noin 40kg ja on 140cm pitkä. Liikkuu ja touhuaa päivät, pelaa vain viikonloppuisin 2x1h koneella. sisaruksensa ovat niitä kukkakeppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä 123 cm ja 18 kg on hoikka! On niitä käppyröitä tullut moneen kertaan tutkittua meidän lastemme kohdalla, kun painonekehitys on erityisseurannassa.
Mm. verkkoklinikalta löytyy kasvukäyrät tai esim. sairaslapsi.com:ista, jos ette muuten usko.
Enkä tarvitse mitään käppyröitä kun on silmätkin päässä..
80 ja 81 taitaa olla samat :) Ja edelleen väitän että punkero on!! sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti" Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.
Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"
ja vaikea kuvitella että 2 cm lyhyempi ois jotekin kauheen lihava... :O Kuinka joku voi sanoa PUNKEROKSI???
Meillä on 6-vuotias 123 cm pitkä tyttö, joka painoi neuvolassa 19 kg. On toki hoikka, mutta ei missään tapauksessa liian laiha tai alipainoinen, sillä paino on koko ajan ollut 0-käyrällä.
sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti"
Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.
Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"
Nyt kyllä todellakin joillain todellisuudentaju heittää :)
95
Miedän 5 v on 104 cm ja 18 kiloa. LAIHA kuin mikä
80 ja 81 taitaa olla samat :) Ja edelleen väitän että punkero on!! sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti" Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.
Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"
ja vaikea kuvitella että 2 cm lyhyempi ois jotekin kauheen lihava... :O Kuinka joku voi sanoa PUNKEROKSI???
80 ja 81 taitaa olla samat :) Ja edelleen väitän että punkero on!! sanoivat, että sopusuhtainen oli lapsemme, kun hän oli 102 cm ja 18,2 kg. Ja se lukee tänä päivänä vielä neuvolakortissakin. "Sopusuhtainen tyttö, kasvaa tasaisesti" Eikä tosiaan ollut mikään punkero, mietipä vähän mitä päästät suustasi.
Ja neuvolassahan on kaikki aina "sopusuhtaisia"
ja vaikea kuvitella että 2 cm lyhyempi ois jotekin kauheen lihava... :O Kuinka joku voi sanoa PUNKEROKSI???
kuinka jotkut vanhemmat ovat täysin sokeita mitä tulee omiin lapsiinsa. Kukaan täysjärkinen ei voi väittää 104 cm 18 kg painoista laihaksi. Sen näkee ihan helposti myös kasvukäyriltä, jos viitsii asiaan paneutua.
just YKSI jätski/viikossa on sallittua. Siis ei yhtään enempää. Joku ravitsemusasiantuntija, jonka luennolla kävin, kertoi tämän kerran. Sama koski muitakin herkkuja, tosi tosi vähän saisi pieni lapsi oikeasti syödä herkkuja että saisi kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet ruoasta. Koska kuten tiedämme, jos lapsi syö herkkuja niin sitten ei syö hedelmiä ja vihanneksia yhtä paljon = riittävästi.
Joillakin lapsilla on varmasti taipumus lihoa ihan luonnostaankin. Itse olisin todella tarkkana jos alkaisin huomata lapsestani lihomisen merkkejä. Rajoittaisin herkkuja todella paljon. Paljon vihanneksia nassuun. Helppoahan se ei ole! Minun lapseni RAKASTAVAT herkkuja, vaan eivät niitä päivittäin saa...