Miksi miehet pettävät?
Olen 29-vuotias mies ja perheen isä. Pystyäkseni toimimaan normaalisti, tekemään töitä ja nukahtamaan, minun täytyy purkautua vähintään muutaman päivän välein. Sitä pidempi selibaatti tuottaa fyysistä kipua, yltyvien fantasioiden lisäksi. Vaimoni on raskaana ja harrastamme seksiä ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa, eli silloin kun vaimo jaksaa ja häntä haluttaa. Seksi on mahtavaa ja lähes poikkeuksetta tulemme molemmat aina.
En ole pettänyt vaimoani ikinä, enkä petä. Sen sijaan masturboin käytännössä päivittäin ja fantasioin mistä fantasioin. Vaimoni ei kysele enkä minä kerro. Minun ei tarvitse vongata eikä pettyä jos vaimo ei jaksa tms. Kun seksiä on, se on parasta mitä ikinä (aikaisempia vertailukohtia on tarpeeksi).
Jos omin käsin ja fantasioin pääsee onneen niin helposti, niin miksi silti niin monet miehet pettävät?
Kommentit (34)
Katsohan vaan N-27. niin kohta tuo juttu kääntyy teillä, että se onkin sinun vika kun et pysty antamaan anteeksi pettämistä. Hän on sitten korjannut virheensä, kun on saanut sinun luottamuksen palautettua.
M34
Ihmiset ovat todella huonoja muuttumaan. Ja ne jotka helpoimmin lupaavat muuttua, eivät sitä tee.
Olen pahoillani mutta miehesi ei arvosta sinua. Muuten, harrastiko seksiä sinun kanssasi ennen testeihin menoa?
Ei se muuttuminen ole kenellekään toiselle yhtään sen vaikeampaa kuin itsellekään. Eli se ei onnistu, eikä pidäkään onnistua. Jos toi muuttumimen/muuttaminen on edellytys jollekin, nin koko suhde on syytä unohtaa.
Ei se muuttuminen ole kenellekään toiselle yhtään sen vaikeampaa kuin itsellekään. Eli se ei onnistu, eikä pidäkään onnistua. Jos toi muuttumimen/muuttaminen on edellytys jollekin, nin koko suhde on syytä unohtaa.
Näinhän se on. Jos ihmisen luonne muuttuu, niin se johtuu psyykkisestä sairaudesta.
M34
Olet aika äijämäinen naiseksi. Olet hyvin samoilla linjoilla tuon "Mies pettää varmasti jos ei muuten saa" tyypin kanssa. Hänen persoonallisuutensa ja mielipiteensä ovat niin erikoisia, etten ihan heti usko, että tälle palstalle eksyisi joku toinenkin vastaavan lainen. Samaa todennäköisyysluokkaa kuin lotto voitto kahteen kertaan peräkkäisissä arvonnoissa :)!
Mielestäni en ole äijämäinen, vaan varsin naisellinen nainen.. Mutta en usko siihen, että ihminen olis tarkoitettu yksiavioiseksi enkä varsinkaan siihen, että itseeni sitomalla jonkun "omakseen" saan. Uskon enemmän yksilön vapauteen ja valintaan olla sen kanssa, jonka kanssa on hyvä olla. Olen kyllä sitä mieltä, että jos joku on tullut sidotuksi epätyydyttävään liittoon ja seksi ei toimi, sille täytyy ehdottomasti tehdä jotain! Koska jos seksielämä ei toimi, ei liitto ole enää avioliitto, vaan kumppanuus, ystävyys. Eikä siinä mitään pahaa, mutta ihminen on seksuaalinen olento! Menisin niinkin pitkälle, että seksi on ihmisille tarpeellista ja välttämätöntä. Naiselle ja miehelle ehkä vähän eri syistä, mutta olemmehan muutenkin erilaisia. Parisuhteessa pitää pystyä kompromisseihin, ja jos ei nainen kotona seksiä halua, miten hän voisi sitoa miehen niin, että tämä ei kodin ulkopuolellakaan saa?? Millä oikeudella?
Toiseksi naiseksi olet myös erittäin erikoinen. Että noin vaan olet ihan tyytyväinen oloosi ja niin iloinen, että mies rakastaa vaimoaan eikä jätä häntä. Ei sapeta yhtään. Siinä vanhenet ja vuodet vierii ohi. Yksinäsi saat kotia hoidella ja lastenkin teko se pian jää haaveeksi vain. Mutta on se vain ihanaa, että mies se vaimoaan rakastaa ja hänelle antaa "kaiken mitä vaimo tarvitsee". Viis siitä mitä sinä tarvitset. !
No en ihan näin kyllä kirjoittanut.. Sanoin tossa aiemmin, että mun tarvii löytää itselleni tämänlainen mies :-) En suinkaan halua vanheta yksin, ei kai kukaan halua? Mutten usko siihen että pitää välttämättä olla 24h kiinni toisessa, ollakseen "yhdessä". Ja nyt esimerkiksi en ole yksin, kun olen suhteessa. Jos voisin, ottaisin tämän miehen heti, tietäen, etten suinkaan tule olemaan hänen ainoa naisensa. Se on osa hänen luonnettaan eikä minulta pois. Samalla tavalla kuin vaimo on osa miestään, eikä siksi mulle uhka. Tätä sinun tuntuu olevan tosi vaikea ymmärtää, kai mä sitten olen vaan liian erikoinen.
Ei ole mahdotonta ajatella, että joku voi ajatella toisin kuin minä. Sen sijaan pettäminen puolison selän takana on ahdistava ajatus. On vastaan omaa moraaliani. Jos vaimo tietäisi ja liitto olisi ns avoin liitto, niin silloin tuo homma olisi ihan ok. Jos ja vain jos vaimo on sanonut "Minulle on ok, että käyt vieraissa, jos minä en saa sitä tietää", on miehen toiminta edes joten kuten hyväksyttävää. Miten voit tietää, että vaimo saa kaiken mitä hän tarvitsee? Entäpä, jos vaimon tarpeisiin kuuluu 100% salaisuudeton suhde ja miehen 110% rehellisyys? Saako hän sitä? Eipä taida saada!
Kirjoituksestani ei ilmeisesti selvinnyt, että vaimo on nimenomaan sanonut noin, että hänelle on ihan ok, että mies käy vieraissa kunhan pitää sen niin salassa, että vaimon ei tarvitse asiasta tietää eikä vaimo joudu julkisen pilkan kohteeksi. Myös vaimolla on oikeus käydä vieraissa, luonnollisesti! Itse ajattelen myös juuri näin, olemme selvästi hyvin samalla tavalla ajattelevia kaikki 3.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Olen pahoillani jos valtavirrasta eriävät mielipiteeni loukkasivat, sitä en todellakaan tarkoittanut.
Ystävällisin terveisin,
Nainen (edelleen, ehdottomasti ja aina) :-)
Olen tuo Nainen, joka aiemmin kirjoitti vapaan liiton puolesta. Ymmärrän, että kaikki eivät voi eivätkä halua sellaista enkä sitä mitenkään saarnaa.
Mutta, olitpa minkälaisessa liitossa tahansa, niin kyllä jokaisella, myös sinulla, on oikeus kokea olevasi hyvin kohdeltu ja saada hellyyttä, rakkautta, turvaa ja huolenpitoa! En oikeasti ymmärrä kirjoituksesi perusteella, miksi edes haluaisit olla tämän miehen kanssa?? Sinä tarvitset sinuun sitoutuneen miehen ja sinua kunnioittavan ja rakastavan miehen. Sellaisiakin miehiä on.
En valitettavasti usko siihen, että ihminen voisi muuttua. Se mikä voi muuttua, on etsiä uusi ihminen ja uusi suhde, jossa kokea saavansa kaiken sen mitä tarvitsee.
Kirjoituksesi perusteella tuntuu mahdottomalta ajatus, että voisit miehen käytöksen antaa anteeksi ja unohtaa. Siksi uskon, että joku toinen mies olisi sinulle parempi.
Ystävällisesti,
Nainen
Ihmiset ovat todella huonoja muuttumaan. Ja ne jotka helpoimmin lupaavat muuttua, eivät sitä tee.
Olen pahoillani mutta miehesi ei arvosta sinua. Muuten, harrastiko seksiä sinun kanssasi ennen testeihin menoa?
Hän käyttäytyy minun kanssani ihan normaalisti. Kyllä, harrastimme seksiä ennen kuin tiesin siitä.
N-27
rakkauden loppuminen, kunnioituksen puute. Siis monesti miehet on niin munattomia, etteivät pysty lähtemään, vaikka vaimo on täysin merkityksetön ja miltei halveksittava. Tunnen pari miestä, jotka jo ennen pettämistä, toivoivat vuosia vaimon jättävän tai löytävän uuden. Kokivat elämänsä niin kurjaksi siinä liitossa ja haaveilivat ulospääsystä. Sivusuhde sitten antoi sen mahdollisuuden.
Eipä tuo fiksua ole, mutta niin yleistä. Ja koskee muuten myös naisia.
N33
vaimo löysi uuden ja kertoi tämän "suru-uutisen" miehelle. Miespä auttoi seuraavana päivänä muutossa ja osti vielä "nuorelle parille" tuparilahjan. Tylyä. Mies pikemminkin puhkesi kukkaan tapahtuneesta ja oli vilpittömästi iloinen. Mitä lienee miettinyt vuosia...? Kaipa sitä ajatteli, ettei pienten lasten äitiä voi jättää, kun alttarilla on käyty.
t:31
Mutta, olitpa minkälaisessa liitossa tahansa, niin kyllä jokaisella, myös sinulla, on oikeus kokea olevasi hyvin kohdeltu ja saada hellyyttä, rakkautta, turvaa ja huolenpitoa! En oikeasti ymmärrä kirjoituksesi perusteella, miksi edes haluaisit olla tämän miehen kanssa??
Se miksi haluan olla hänen kanssaan johtuu varmaan kiintymyksestä häneen. Kun on niin kauan ollut yhdessä, niin eroaminen tuntuu mahdottomalta ja tuskalliselta, vaikkei paljon rakkautta ollutkaan. Olen herkkä nainen, vaikkei se näy ulkoapäin. Jotenkin haluan antaa hänelle anteeksi ja jatkaa eteenpäin hänen kanssa, mutta se on vaikeaa.
N-27
vaimo löysi uuden ja kertoi tämän "suru-uutisen" miehelle. Miespä auttoi seuraavana päivänä muutossa ja osti vielä "nuorelle parille" tuparilahjan. Tylyä. Mies pikemminkin puhkesi kukkaan tapahtuneesta ja oli vilpittömästi iloinen. Mitä lienee miettinyt vuosia...? Kaipa sitä ajatteli, ettei pienten lasten äitiä voi jättää, kun alttarilla on käyty.
t:31
Olen henkisesti täysin rikki hänen kanssaan. Olen masentunut, lannistunut, jännittynyt ja jopa pelkään miehen käytöksen kehitystä. Mutta ei ole helppoa hylätä itselleen kuitenkin rakasta ihmistä. Varsinkin kun toinen on kärsinyt alkoholi-ja mielenterveysongelmista, en vain tohtisi hylätä häntä ja seurata selviäisikö erosta. Varsinkaan kun jollei selviäisi, tuhoaisin helposti miehen lisäksi myös lasten elämät.
Olisi valtava helpotus jos mies rakastuisi (hyväksi arvioimaani naiseen, ei nyt tietenkään helpottaisi jos olettaisin miehen vain satuttavan itsensä) ja lähtisi omasta tahdostaan onnellisena uuteen elämään (ja jättäisi lapset suosiolla minulle, saisi käydä katsomassa luonani vaikka joka päivä, mutten uskaltaisi antaa pitemmäksi aikaa isälleen). Saisin siirrettyä mielenterveysongelmani jonkun toisen hartioille... Jos toinen vaikka onnistuisi paremmin, saisimme kaikki onnellisemman elämän. En usko että surisin yhtään, korkeintaan heikolla hetkellä miettisin olisimmeko kuitenkin voineet vielä onnistua yhdessä.
En ihmettele ollenkaan tuon miehen reagtiota. Joskus puolisoa ei vain pysty hylkäämään, vaikka usko yhteiseen onneen olisikin kadonnut ja salaa vain haaveksisi että molemmat löytäisivät onnen omilta teiltään. Useimmille puoliso on kuitenkin ihminen josta välittää ja johon on syvästi kiintynyt, vaikka rakkaus, luottamus etc onnellisen parisuhteen perusteet olisivatkin laimenneet tai hävinneet.
Ja tällaisessa tilanteessa ymmärrän hyvin että niitä rakkauden, luottamuksen, hyväksymisen ja arvostamisen, jopa turvan, tunteita hakee herkästi ulkopuolelta. (en ole itse pettänyt, eli ei ole omien tekojen puolustelua. Mutta olen monta monta kertaa kaivannut että olisi joku jonka sylissä tuntisi aina olevansa täysin turvassa.) Ei se ole hyväksyttävää mutta minusta ymmärrettävää.
Ns. onnellisessa liitossa, tai liitossa jossa ei erityisiä syitä olla eroamatta, pettämistä en edes ymmärrä.
Jollei oma riitä, pitäisi joko lähteä tai sopia vapaammista säännöistä. Panetus ei oikeuta loukkaamaan ihmistä jolle on luvannut uskollisuutta.
Minä ihan tosissani koen pettämisen tarkoittavan sitä että toista on valmis satuttamaan ja hänestä on valmis luopumaan. Koska se riski siinä on aina että jää kiinni (jollei muuten niin esim kondomi rikkoutuu ja tulee sukupuolitauti, ei tod.näk. mutta mahdollinen).
Minusta pettäminen on aina merkki arvostuksen ja kunnioituksen puutteesta.
Piristävää, että täällä on kerrankin nuori mies niitä pohtimassa :)
Monella miehellä ei ole sitä mitä mieheltä vaaditaan, ja se on Miehenä olemisen taito.
Jos oikeasti rakastaa kumppaniaan niin järki kyllä voittaa seksuaaliset himot ja sitä pysyy uskollisena vaikka mielessä mitä ihmeellisimpiä asioita pyörisikin.
Meillä saa masturboida vapaasti jos toinen ei seksiä tahdo. Ja kun sen tekee "avoimesti" (ei siis vessassa salaa vaan niin että toinen tietää mitä aikoo nyt tehdä) niin se toinenkin puolisko saattaa silti innostua asiasta vaikkei vielä 5min sitten ollutkaan kiinnostunut. Tosin itse tahdon pidättäytyä masturboinnista sillä laukeamiseni vie seksuaali energiani enkä ole kiinnostunut seksistä sen jälkeen pariin kolmeen päivään. Siksi vaimoni ehdotteleekin minulle joskus leikkimielisesti siveysvyön käyttöä ;D (joka meillä muuten on ;)
Seksi on ihanaa kun sen vain oikein oivaltaa ja kun molemmat uskaltavat olla avoimia toisilleen niin pettämiselle ei tule ikinä tarvetta, muistakaa PUHUA toisillenne :) Pettäminen on julminta mitä toiselle voi tehdä ja se loukkaa syvästi ja syvältä...
M34
Minulla on. Tosiaan masturbointi on tähän saakka riittänyt, mutta nyt kun vaimo meni pettämään, ajatukset pyörivät lähes kaikissa kiinnostavissa naisissa joita vastaan kävelee. Ja nimenomaan ei mitään fantasioita vaan kovaa panetusta ja vitutusta kun se jää vain ajatuksen asteelle.
M32
Pettäminen on julminta mitä toiselle voi tehdä ja se loukkaa syvästi ja syvältä...
M34
ja kysyttyäni, miksi hän niin toimi hän vastasi, että häntä alkoi ahdistaa se ajatus, ettei koskaan enää avioliittomme solmimisen jälkeen saisi koskettaa/kokea muita naisia. Seksiä meillä oli kotona aivan riittämiin (useita kertoja viikossa), joten se ei ollut pettämisen syy.
Välimme olivat pettämisten seurauksena sen verran viilenneet, että hän tuolloin ehkä ensimmäistä kertaa liitossamme kykeni rehelliseen ja analyyttiseen keskusteluun. Tuon keskustelun jälkeen liittomme sitten myös päättyi.
Minulla on. Tosiaan masturbointi on tähän saakka riittänyt, mutta nyt kun vaimo meni pettämään, ajatukset pyörivät lähes kaikissa kiinnostavissa naisissa joita vastaan kävelee. Ja nimenomaan ei mitään fantasioita vaan kovaa panetusta ja vitutusta kun se jää vain ajatuksen asteelle.
M32
Eli et ole päässyt pettämisestä yli, niinkun siinä yleensä käy. Ei ole enää luottamusta kumppaniin, eikä se enää korjaudukaan. Ei kannata hakata päätä seinään, vaan myöntää itselle, että tämä suhde oli tässä ja on aika edetä elämässä eteenpäin. Jos jäät tuohon onnettomaan suhteeseen, niin sinä tulet itse siitä myös kärsimään, etkä voi saada arvoistasi elämänkumppania itsellesi.
M34 (ei sama kuin yllä)
Meillä, 25 vuotta kimpassa, seksielämä hiipui ja siitä tuli jonkinlainen peliväline. Ei vaimo koskaan siitä ollut järin kiinnostunut, jollain lailla likasta ja syntistä touhua, sellanen 1800 lukulainen moraalikasvatus, mut sitten siinä rupes tulee pidempiä ja pidempiä taukoja. Asiasta koitin puhua, olla välillä mieliksi, välillä rötvästellä, vailla vaikutusta. Sit kun meni puol vuotta ilman fyysistä kanssakäymistä päätin mielessäni, ettei mulla ole enää edes satunnaista seksisuhdetta ja oon vapaa harrastamaan sitä seksiä sitten sellasten kanssa joita se kiinnostaa. Niitäkin löytyy yllättävän helposti, ja mikä onkaan mukavampaa kun se, että saa tuottaa toiselle nautintoa ja nauttia samalla itse. No, tota meni sitten joitakin vuosia kunnes ajattelin, et en kai aio loppuelämääni tollalailla miettiä, pääs vielä rakastumaankin yhteen kumppaniin, asia jota olin aluneporin ollut päättänyt olla tekemättä. Asiasta sitten vaimolle ilmoitin, kerroin mitä on tullut puuhattua ja, että oon jollain aikataululla poistumassa tästä meidän suhteesta, niin sehän muuttu täysin. Nyt täytyy seksiä saada sitten joka päivä, vaikkei tuo siitä edelleenkään tunnu kauheesti nauttivan, eli antautuvan hommaan täydellisesti. Tuntee ittensä jotenkin hyväksikäyttäjäksi.
Vaimosi on tuntenut, että pettämisesi on hänen vikansa ja yrittää nyt korjata tilannetta, ettei menettäisi sinua. vähän niinku mättäs lusikalla vettä reikäseen saaviin.
M34
Olen samaa mieltä kanssasi, että jos oikeasti rakastaa toista, niin järki kyllä voittaa seksin ja pysyy uskollisena. Minä ja kihlattuni olemme olleet yhdessä 8 vuotta ja 3 vuotta kihloissa. Olen hänelle uskollinen, vaikka hän ei edes kohtele minua hyvin, niin kuin kuuluu. Hän saa minulta seksiä riitävästi eli joka päivä ja joskus 2-3 kertaa päivässä, joten en ymmärrä miksi pitää hakea seksiä ilman syytä.
En saa häneltä rakkauden, hellyyden, turvan, huolehtivan tunnetta. Se on aina ollut semmoinen pelko, että se pettää minua, kun on muualla. Meidän suhde on ollut aina kylmä, vaikka olen hänelle sanonut monta kertaa, että et voi pitää minua itsestäänselvyytenä.
Mutta näköjään hän ei oikein tajunnut, vaan meni tekemään lisää virheitä.
Olimme lomalla ulkomailla pari kuukautta sitten, niin silloin hän petti minut. Huomasin sen jo, kun olimme ulkomailla, mutta en ollut sataprosenttisesti varma. Tultuamme takaisin Suomeen hän paljasti sen kertomalla käyvänsä HIV-testissä. Se oli minulle iso shokki. Kysyin, mitä hän on oikein tehnyt miksi pitää testata HIV:ä. Sitten pakotin hänet keromaan totuuden.
Kuultuani sen en halunnut olla hänen kanssa. Mielessäni soi, että 8 vuotta ei merkitsenyt hänelle mitään ja mitä olen tehnyt, miksi hänen pitää tehdä minulle näin. Kysyin miksi. Hän ei tiennyt mitä pitää vastata. Hän ei pitänyt huorissa käyminen on myös pettämistä, joten hän vaan kokeili niitä. Olin niin raivoissani hänen selityksistään. Hän sanoi vielä, että suurin osa miehistä tekee sitä ulkomailla, vaikka eivät sitä kerro. Häneltä se kuullosti ihan kuin asia on sallittua, eikä se ole epätavallista.
Hän on se, joka pilasi suhdettamme, mutta minuun sattuu paljon enemmän kuin häneen. Hän pyysi anteeksi ja lupasi muuttua, jos annan hänelle mahdollisuuden. Hän sanoo, että kaikki tekee virheitä, kunhan osaa korjata, niin se on anteeksiannettava.
En tiedä mitä pitää tehdä. Jatkanko hänen kanssa vai eroan? Puolet minusta haluaa antaa hänelle mahdollisuuden korjata, mutta välillä joku asia, joka liittyy hänen pettämiseen, niin se laukaisee minun vihani, silloin päässäni soi, että hän on huoranpanija.
N-27