Lue keskustelun säännöt.
Säälitkö yksilapsisia perheitä?
Kommentit (69)
sääli, asia ei kuulu minulle. Mutta välillä ärsyttää, kun yksilapsisen perheen äiti kummastelee, miksi emme esim. lähde jonnekin heidän kanssaan. Siis sellaiseen paikkaan, jossa vanhempi lapsi viihtyisi, mutta kaksi pienempää ei. Tai siis hän ei aina ymmärrä, että kolmen lapsen kanssa ei tee mieli liikkua samalla tavalla kuin yhden. No, varmaan häntäkin ärsyttää, kun vetoan välillä lähtemisen työläyteen, eli tasoissa ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sisaruksia alkoi syntyä enemmän. en ymmärrä mitä säälittävää heissä voisi olla? t. Neljän äiti nykyään
Eikö sitä lasta tulisi sääliä sitten joka tapauksessa?
Toivon että jokainen on saanut haluamansa määrän lapsia ja sen verran kun jaksaa hoitaa. Joillain tämä on yksi joillain useampi. Jotkut eivät tietysti saa niin montaa kun haluaisivat. Meillä on kolme lasta ja itse ajattelen että ainoa lapsi saattaa olla yksinäinen kun näen miten mukavaa meidän lapsilla on yhdessä. Uskon kuitenkin että kaverit täyttävät osan sisarusten vajauksesta. Sitten kun vanhemmista aika jättää tai alkavat sairastella ja tarvitsevat hoitoa on kyllä kiva jos on yksikin sisarus jakamassa asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ovat oma porukkansa siinä kuin sinkutkin. Siis en laske samallalailla lapsiperheeksi vaikka lapsiperheitä ovatkin. Tämä vaan on jotenkin automaattista en ole sen enemmän ajatellut.
Minustakaan eivät ole oikeasti perheitä siis LAPSIPERHEITÄ.
Ehkäpä pariskuntia, joilla on vain se yksi lapse, mutta ei lapsiperheitä.
että ovat oma porukkansa siinä kuin sinkutkin. Siis en laske samallalailla lapsiperheeksi vaikka lapsiperheitä ovatkin. Tämä vaan on jotenkin automaattista en ole sen enemmän ajatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä kertoo jo tuo jako "pariskuntiin joille vain yksi lapsi" ja "oikeisiin" lapsiperheisiin...
Meillä on yksi ihana ja terve lapsi, jolla on rakastavia ihmisiä lähipiirissään runsaasti. Ympärillemme syntyy pian useampi vauva, eli niistäkin tämä ainokainen saa sitten seuraa. Hän käy myös osapäivähoidossa, jossa oppii muiden huomioimista jne. eli en usko että meillä kasvaa tunteeton tyranni.
Ihmettelen suuresti, miksei yhtä lasta saisi hankkia vain mukavuudenhalusta? Onko olemassa joku kirjaamaton laki siitä, että vanhemmuuden kuuluu olla niin raskasta että muu elämä menee pilalle?? :O Ja useinhan monta lasta pukanneet valittavat ettei ole aikaa itselle, saati sitten kunnolla lapsillekaan, kun elämä on niin hektistä. Samaan aikaan kadehditaan sitten "kun sun muksus istuu niin nätisti pöydässä"...varmaan istuisi tuonkin äidin, jos hän olisi hankkinut lapsia vain sen määrän jonka jaksaa hoitaa..!