Itkettää! Taas tuli huudettua hidastelevalle 5-v:lle aamulla. :(

Älähän vedä turhaan johtopäätöksiä asioista, joiden taustoja et tunne.



ap

vaikka 15 min ennemmin kuin sisarus.

Joten siirrät herätyskellon soimaan 15 minuuttia aiemmaksi - yksinkertaista eikö totta.

Kuopus ei pue (itse) ennen kuin muutkin ovat eteisessä, piste. "Helppojen" ja ei-voimakastahtoisten lasten vanhempien voi olla vaikea tätä uskoa, mutta niin se vain on.

Tänään tosiaan laitoin kellon 10 min. aikaisemmin soimaan, mutta ylimääräinen aika hävisi johonkin. Taisimme kaikki olla tavallista väsyneempiä. Pitää huomenna varmaan varata puoli tuntia lisäaikaa, jospa se auttaisi...

ap

Me annetaan lapsille aamulla käteen pala leipää tai banaani tmv. ruoka mitä voi syödä vaikka matkalla jos ei ole ehtinyt syömään ennen pukemista. Päiväkodissa sitten syövät puuron ja sopan jos syövät.

Aamut olis ihan katastrofeja jos yritettäisiin mitään kunnon aamupalaa alkaa syömään.



Meillä on rauhallinen, hidasteleva 5-vuotias ja nopea, kiivas 2-vuotias jota ei saa auttaa.

Ketuttaa niin suunnattomasti. Hän haluaa aina lähteä yhtä matkaa töihin ja lapsen hoitopaikkaan, mutta on se helvata, miten kauan se lähteminen voi kestää. Me ollaan jo la lapsen kanssa hikoilemassa ulkovaatteet päällä, kun herra vielä sitoo kengännauhoja. Tänäkin aamuna taas raivostuin. Ja huusin. Tyypiillistä aamukäyttäytymistä minulle. mä todella toivon, ettei lapsesta tule samanlaista kunhuria. Silloin tulen huutamaan myös sille :(.

Olen siitä hieman eri mieltä - siis niin, että minusta 5-v. ei kuulu enää _kokonaan_ aikuisen puettavaksi.



Häntä autetaan kyllä aamuisin nytkin, sisävaatteissa noin puolet ja ulkovaatteissa ehkä 1/4, tilanteesta riippuen. Eli täysin ilman apua hän ei pue.



Mutta ehkäpä minun pitäisi auttaa häntä enemmän.



ap

eri tilanteesta.



Esikoiseni oli hyvin tarkka ja katsoi jopa rannekellostaan aikaa, että lähti kouluun oikeaan aikaan, vaikka minä olin häntä kouluun lähettämässä, niin itse teki valmistelut täysin. Ehti aina kouluun ajallaan. Matkaan varattiin aikaa vain 15 min (1km).



Toinen lapsemme, 4 v nuorempi ,ei sitten selviytynyt kouluun ajoissa. 2. ja 3. luokka menivät koulusta myöhästellessä, asiasta opettajan kanssa keskustellessa, neurologisissa tutkimuksissa, joista ei löytynyt mitään poikkeavaa ym. Laitoin hänet matkaan yli tuntia ennen koulun alkua ja usein myöhästyi. Onneksi pärjäsi muuten koulussa hyvin, vaikka olikin ja onkin haaveilija. Nyt jo lukion käynyt ja opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä :)

kai nyt vastaajatkin ymmärtävät, ettei jokainen netissä annettu vinkki "ihan välttämättä" sovellu yks yhteen toisten ihmisten elämään. Ajatuksiahan tässä on tarkoitus vaihtaa, eikös vain.



Tämä siis sinulle, joka kehotit lukemaan vastauksia...



ap

Toinen lapsemme, 4 v nuorempi ,ei sitten selviytynyt kouluun ajoissa. 2. ja 3. luokka menivät koulusta myöhästellessä, asiasta opettajan kanssa keskustellessa, neurologisissa tutkimuksissa, joista ei löytynyt mitään poikkeavaa ym. Laitoin hänet matkaan yli tuntia ennen koulun alkua ja usein myöhästyi. Onneksi pärjäsi muuten koulussa hyvin, vaikka olikin ja onkin haaveilija. Nyt jo lukion käynyt ja opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä :)

minunkin kuopukseni tulevaisuus. Hän on omapäinen, hidas, lahjakas haaveilija;)

ap

mutta nyt on aikaa roikkua täällä vaikka kuinka kauan?

vieläkin tietää miksi ap tuntee syyllisyyttä huutamisesta? Sitä varten ihmisen on mahdollista korottaa ääntään, että hän voi sen tarvittaessa tehdä. Omasta mielestäni ei ole mitään syytä itkeä sen takia, että on huutanut hidastelevalle lapselle jos tietää tämän pystyvän pukemaan itse. Jos et komenna lasta pukemaan, hän määrää teillä pukemisen tahdin. Miten selviät muuten lasten kanssa aikatauluista?

Meillä auttaa joskus se, että laitan päällepuettavat vaatteet jonoksi eteisen ovelta ulko-ovelle siihen järjestykseen, kuin ne kuuluu pukea päälle. Sillloin vaatteet menevät suuremmalla todennäköisyydellä oikeassa järjestyksessä ja lapsen on helpompi siirtyä vaatekappaleesta toiseen (vähemmän valinnanvaraa - vähemmän sähläystä, huomio kiinnittyy yhteen asiaan kerrallaan).



Kaikki lelut ja ylimääräinen tavara pitää pitää poissa eteisestä.



Kannustus heti alkuun: "Haluatko pukea itse? Hyvä, tiedän että osaat hyvin. Jos joku vaate meinaa olla hankala, niin autan kyllä". Pukemisen aikana huomiota lapselle: "Hyvin menee. Saatko lakin ihan itse? Kuule, nyt taitaa mennä kengät vääriin jalkoihin. Onko hankalaa, voinko vähän auttaa?". Eli tarjota apua, luottaa lapseen, mutta vahtia ja ohjata niin, että lapsi kuitenkin kokee pukevansa itse.



Joskus onnistuu em. metodi hyvin, joskus menee huutamiseksi kaikesta huolimatta. Myöhässä ollaan usein, mutta useimmiten ilman omien hermojen täydellistä palamista.

Lasteni kuulo toimii normaalisti, miksi huutaisin. Joskus tarvitsee käyttää mielikuvitusta, mutta pukeminen nyt on niin perusjuttu, ettei sellasen asiasta kukaan jaksa tehdä mitään numeroa. Eikä varsinkaan huutaa.

vieläkin tietää miksi ap tuntee syyllisyyttä huutamisesta? Sitä varten ihmisen on mahdollista korottaa ääntään, että hän voi sen tarvittaessa tehdä. Omasta mielestäni ei ole mitään syytä itkeä sen takia, että on huutanut hidastelevalle lapselle jos tietää tämän pystyvän pukemaan itse. Jos et komenna lasta pukemaan, hän määrää teillä pukemisen tahdin. Miten selviät muuten lasten kanssa aikatauluista?

Juttelette hyvänä hetkenä lapsen kanssa aamuista ja siitä, miten kurja on kun tulee kiire ja äitikin hermostuu ja meinataan silti myöhästyä. Kysyt lapselta, haluaisiko hän opetella pukemaan nopeammin? Mietitte, mitä hyötyä siitä olisi, että aamut sujuisivat vauhdikkaammin.



Sitten asetatte tavoitteen. Se voi olla vaikka, että ulkovaatteet saadaan puettua 15 minuutissa ilman että äidin pitää huutaa. Sovitte, että aina kun tuo onnistuu, lapsi saa merkin listaan ja kun merkkejä on 10, menette jätskille tai pullalle tai leivotte kakun tai mikä nyt teille sopii juhlimistavaksi.



Aamulla laitatte kellon raksuttamaan ja sitten olet itse rauhallisesti lapsen apuna ja tukena siinä pukemisessa. Kun releet on päälle ennen kuin aika loppui, laitatte merkin listaan ja lähdette hyvillä mielin tarhaan.



Tärkeintä on kannustus ja positiivinen palaute ja se että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Siksi tavoite kannattaa olla vaikka se 15 minuuttia 10 sijaan ja siksi sinun pitää olla valmis auttamaa ja rauhoittamaan lasta, jos kellon tahtiin pukeminen hermostuttaa. Meillä käytettiin kelloa, joka ei soi ts. mittasin vain aikaa. Sillä lailla pystyin joskus antamaan armon käydä oikeudesta ja annoin sen merkin vaikka aikaa meni vähän yli, jos lapsi kuitenkin oli minusta toiminut ihan kiitettävästi.



Isosisko kannattaa värvätä mukaan ainakin sen verran, että kerrot hänelle ettei kyse ole kilpailusta ja että hänen pitää tukea pienempää tässä asiassa. Se on isommallekin hyvä kokemus, että häneltä pyydetään apua sen sijaa että hän joutuu vain olemaan sivussa, kun pieni saa "tempuillaan" kaiken huomion.



Tämä kaikki vaatii aikuiselta paneutumista, mutta usko tai älä: moni ongelma on helpompi hoitaa yksittäisenä projektina kuin nähdä se osana jotakin suurempaa kasvatuksellista ja kehityksellisitä ongelmaa. Niin, ja lähteenä tässä on tietysti Furmanin Muksuoppi...

minkäikäisistä lapsista te nyt oikein puhutte? Ja mitä tuo "alentua huutamaan" nyt oikein tarkoittaa? Taitaa teidän lapset olla niitä jotka purskahtaa koulussa itkuun kun opettaja huutaa jollekin toiselle lapselle (olen kouluavustajan ominaisuudessa nähnyt tätä tapahtuvan pari kertaa ja aina olen yhtä ihmeissäni).

tuollaisen hitaan lapsen kanssa mitään hyötyä. T: kokemusta on (en ole ap)

vieläkin tietää miksi ap tuntee syyllisyyttä huutamisesta? Sitä varten ihmisen on mahdollista korottaa ääntään, että hän voi sen tarvittaessa tehdä. Omasta mielestäni ei ole mitään syytä itkeä sen takia, että on huutanut hidastelevalle lapselle jos tietää tämän pystyvän pukemaan itse. Jos et komenna lasta pukemaan, hän määrää teillä pukemisen tahdin. Miten selviät muuten lasten kanssa aikatauluista?

tule huutamisesta paha mieli, eikä tule lapsillekaan jos huudan aiheesta! Miksi tulisi? Ja tottakai siitä on hyötyä, ainakin meillä hidastelu loppuu viimeistään siihen kun alan korottaa ääntäni, vaikka harvoin siihen on nykyään enää tarvetta kun lapset ovat jo 6 ja 3. No, kukin tavallaan, mutta ihmettelenpä vaan.

Touhusi kaikkea muuta koko ajan, paitsi puki päälleen vaatteita. Teinpä kerran niin, että menin pienemmän lapsen kanssa portaille ja jätin sisälle isomman, oli 4-v. silloin. Tämän jälkeen on vaatteet menneet normaalitahdilla päälle, ilman huutoja. Jos lapsi osaa pukea itse, siihenhän pitäisi kannustaakin. Nykyään on kumma lässytyskulttuuri. Ettei vaan lapsen tarvitse liian aikaisin itsenäistyä...

minkäikäisistä lapsista te nyt oikein puhutte? Ja mitä tuo "alentua huutamaan" nyt oikein tarkoittaa? Taitaa teidän lapset olla niitä jotka purskahtaa koulussa itkuun kun opettaja huutaa jollekin toiselle lapselle (olen kouluavustajan ominaisuudessa nähnyt tätä tapahtuvan pari kertaa ja aina olen yhtä ihmeissäni).

Huutamalla saa aikaan huutoa ja lisää kiukkua. Pukemisesta voi toki selvitä karjuen ja pakottamalla, mutta ei siitä jää kellekään hyvä mieli ja seuraavalla kerralla on ihan varmasti sama edessä. 5-vuotias on hei aika pieni ja niin on ekaluokkalainenkin. Ihmettelen kyllä sitä opettajaakin, joka huutaa oppilaille.

15 min pelkästään ulkovaatteiden pukemiseen. Jos pysähtyy tekemään muuta tai vaan on, niin pidempikin aika. En todellakaan tajua miten se kerkeää koulussa välitunnille ja välitunnilta tunnille. Aina ollut hidas tekemisissään.



Kun taas 5v kuluu ehkä pari minuuttia ulkovaatteiden pukemiseen.



Toiset ovat temperamentiltaan hitaampia ja toiset nopeita.



Teidän tapauksessa voi olla syy siinäkin, että 5v ei vielä osaa niin hyvin pukea ja se on sen vuoksi työlästä ja häntä ei huvittaisi aamulla väsyneenä rehkiä.

Huutaminen saa hänet vain enemmän paniikiin, eikä pukemisesta tule mitään, kun ei saa keskittyä. Ja vielä harmittaa kun isosisko jo valmiina ja hänellä vielä homma kesken ja aina vikana. Kun on paha mieli mikään ei suju, eikä huvita.



Meillä käsken eka vanhemman lapsen pukemaan ja vasta kun hän on kengiä vaille valmis saa pikkuveli aloittaa. Muuten isoveli saattaa alkaa kiukuttelemaan sitä kun pikkuveli on jo valmis ja hän ei. Ja lopulta myöhästyy sen vuoksi koulusta.



Sinuna auttaisin nuorempaa pukemisessa aamuisin. Pukekoot itse silloin kun on aikaa siihen. Ja tosiaan aloitatte eka pikkusiskon kanssa ja vasta sitten tulee isosisko pukemaan, kun olette jo pukemassa.

oikein pärjäävät koulussa, jos eivät itse viitsi edes pukea? Siellähän pitää monta kertaa päivässä mennä välitunnillekin ja tuskin opettajalla on aikaa alkaa pukemaan lapsia. Johan se välitunti menisi siinä.