Saanks mä purnata 9kk:n syömistouhuista?

ARGH! Joo, kolmas tenava. Mä tiedän, että tää menee ohi ihan omia aikojaan, mutku..



Tyttöä kun syöttää, niin kädet sohii, pää pyörii, ne näpit kerkii puurokuppiin ja se nappaa lusikan tai ainakin yrittää sitä ihan joka suupalalla, eikä millään luopuisi siitä. Paitsi sitten, kun lusikka on tyhjä ja se lentää tantereeseen ennenku kerkii kissaa sanoa. Olen antanut käteen toisen lusikan, mutta sit sillä pitää olla kohta kaks lusikkaa, ellei se toinen ole lentänyt sitä ennen takaseinään. Mussua löytyy korvista ja otsasta ja tukasta, polvista, kainaloista, hihoista, nenästä ja sukista. Mahdollisesti myös verhoista ja seinistä... Ruokalapusta harvemmin ;D Me tarvittaisiin varmaan molemmat jonkunlaiset sukelluspuvut ruokailun ajaksi, ehkä sillä säilyis joku osa vaatteistakin puhtaana tai sitten ei. Välillä otan kunnolla ison satsin ruokaa, syötän alkuun ja annan sotkea lopuilla sitten ihan omin nokkineen.



Välillä tekis todellakin mieli lykätä vaan iso kippo ruokaa eteen ja paeta itse takavasemmalle. Kun kerran intokin on niin hemmetin kova ja kyllä se nyt aina jotain kai suuhunkin asti saa kauhottua. Säilyis ainakin ite ilman muonakuorrutusta. Kuoliskohan se nälkään? Onneks meillä on koira, joka siivoo pahimmat sotkut kuitenkin lattialta ja muilta alavammilta pinnoilta mihin nyt vaan ylettyy...



Varsinkin jos itteä väsyttää ni ei vaan aina jaksais taistella... Jos vaikka menis ihan kohta pihalle ja kiljuis vähän aikaa. Helpottaiskohan se?



Se onni tässä on, et tyttö vaikuttaisi sisarensa kaltaiselta. Esikoinen on syönyt itse 11kk ikäisestä. Poika ei pahemmin huitonut tai mekastanut tuon ikäisenä eikä myöhemminkään. Olis kelvannut palvelu vielä yli 2-vuotiaanakin, ellen olis pakottanut opettelemaan syömään itse :P



ARH! Kertokaa, että muutkin pikkunaitaiset on ihan samanlaisia. Mulla on jotenkin aika tainnut kullata muistot ;) Meinaa vaan joskus niin mennä hermo...