Mielestäni nykyajan vanhemmat eivät tajua, ettei pienen

vähättelevät ap:n pointtia ja aloitusta erilaisin tavoin. Juuri sellainen asenne on turmiollista, myös lapselle. Aloitus oli kiihkoton ja mielestäni asiallinen.

paljon enemmän se äiti pystyy olemaan vuorovaikutuksessa pienen vauvansa kanssa kahvilassa kaikessa rauhassa istuessaan kuin peltotöissä tai navetalla huhkiessaan.

Ei muutaman kuukauden ikäiset vauvat ole ammoisina aikoinakaan osanneet "osallistua" mihinkään arkiseen puuhailuun juuri muuten kuin makaamalla kapaloituna jossain.

Sitä paitsi "tuhansien vuosien ajan" lapset ovat olleet pienestä pitäen mukana arkiaskareissa. Lapsentahtisuus ja varhainen vuorovaikutus siinä merkityksessä, että se tarkoittaa äidin ja lapsen sulkeutumista yhteisön ja elämän ulkopuolelle, on tämän vuosituhannen tuote.

Niin, ehkä tuhansien vuosien ajan arkiaskareisiin ei ole luettu shoppailemista ja kahviloissa istumista vaan ihan oikeasti puuhailua, johon myös lapset saavat omalla tavallaan osallistua. Vaunuissa makaava lapsi ei ole missään vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa.

sanoi että vauva kärsii jos se makaa yksin vaunuissa hälinässä. No minulla vauvat kulki aina kantoliinassa mukana, olivat siis iihan turvassa sylissä, kuulivat äidin äänen ja tunsivat liikkeet koko ajan.

että vauvan tulee olla osa NORMAALIA elämää. Ja normaaliin elämään kuuluu kaupassa käynti, isompien vieminen kerhoon/harrastuksiin tai perhekerhossa käynti ja ulkoilut.



Ajattelin jopa lähteä tärkeään tanssiharrastukseeni vauvan ollessa noin kuukauden ikäinen, mikäli vauva ei ole koliikkitapaus. Vauva saa kelliä turvaistuimessaan ja käyn välillä imettämässä, jos tarvii.



Vauvat on siitä jänniä otuksia, että ne ovat valmiita sopeutumaan tavalliseen elämään ilman sen kummempia ongelmia.

Vauva ei tarvitse jatkuvaa seurustelua ja äidin jakamatonta huomiota. Jos näin olisi, niin jokainen perhee toisesta lapsesta eteenpäin syntynyt olisi jollain tapaa häiriintynyt. Vai käsittääkö vauva mielestäsi eron siinä, että äiti juttelee ystävän kanssa - äiti juttelee muun perheen kanssa?



Ehkä jos saat joskus lisää lapsia, huomaat, että vauvalle voi olla läsnä vaikka samalla tekisi muitakin asioita. Vauva esim. liinaan tai sitteriin ja samanaikaisesti voit tehdä muitakin juttuja, seurustella ystävien kanssa, hoitaa isompia sisaruksia tai vaikka ostaa ruokaa. Liinassa vauva saa läheisyyttää ja sitterissä tai vaikka lattialla voit samalla puhua vauvalle ja ottaa näin kontaktia.

kuin maalaistalossa peltotöissä, navetassa ja muussa raadannassa. Kannattaa lukea vähän historiaa, koskaan äideillä ei ole ollut niin paljon aikaa lapsilleen kun nyt.



Varakkaampien lapsilla taas on ollut hoitajat pienestä pitäen, usein vielä lastenhuoneessa nukkuen ettei äidin tarvinnut yöllä heräillä.

Ei vauvalla ole samanlaiset tarpeet koko ensimmäisen vuotensa aikaan, hyvänen aika! Hän tarvitsee aikaa tutustua rauhassa vanhempaansa ensimmäiset kuukaudet nyt vähintään. Sitten hän tietenkin alkaa suuntautua enemmän ulospäin, tarvitsee enemmän virikkeitä, sitten tulee luontaisesti sen aika.

Onko äideillä syyllisyyttä vai miksi tämä saa äidit aina raivoihinsa? Eikö aiheesta saa asiallista keskustelua aikaan ikinä?

ne isommat lapset lykätään siksi aikaa?

Ei vauvalla ole samanlaiset tarpeet koko ensimmäisen vuotensa aikaan, hyvänen aika! Hän tarvitsee aikaa tutustua rauhassa vanhempaansa ensimmäiset kuukaudet nyt vähintään. Sitten hän tietenkin alkaa suuntautua enemmän ulospäin, tarvitsee enemmän virikkeitä, sitten tulee luontaisesti sen aika.

Onko äideillä syyllisyyttä vai miksi tämä saa äidit aina raivoihinsa? Eikö aiheesta saa asiallista keskustelua aikaan ikinä?

vaan ennemminkin siita etta seka aiteja, lapsia, etta perheita on niin erilaisia, etta tuntuu todella oudolta kun joku rupeaa "saarnaamaan" jotain yhta ainokaista (noinkin kokonaisvaltaista) toimintamallia kuten ap.

T: ei kukaan aikaisempi, ihan vaan keskustelua sivusta seurannut

vaikka kävisi kaupassa tai perhekerhossa tai veisi isompia kerhoon tai harrastuksiin. Vauva kulkee siinä mukana. Normaalin ihmisen elämä ei häiriinny normaalista elämästä.



Oletko sitä mieltä, että äidin pitää lukkiutua kotiin ja pitää isommat lapset myös kotona monta kuukautta? Miten se kaupassakäynti tai perhekerho sitä vauvaa oikein häiritsee? Ei hyvää päivää kun elämästä voidaan tehdä vaikea.

Lähinnä vain naurattaa tuollaisen yhden lapsen äidin absurdit ohjeet miten vauvaperheen pitäisi elää. Koko aloitushan on aivan naurettava ja epärealistinen!

Onko äideillä syyllisyyttä vai miksi tämä saa äidit aina raivoihinsa? Eikö aiheesta saa asiallista keskustelua aikaan ikinä?

vauvan kanssa tarvitse kiirehtiä mihinkään. Ei ole kiirettä kauppoihin, marketteihin, harrastuksiin, kyläpaikkoihin, matkoille. Tiedän, että monet ovat sitä mieltä, että se ei vahingoita lapsen kehitystä tai vauva ei siitä välitä jne. mutta olen eri mieltä. Mielestäni vauvan ja vanhempien vuorovaikutukselle nimenomaan kiireetön, hidastempoinen, syventynyt kahden/kolmenkeskinen aika on kaikkein parasta ensimmäisten kuukausien aikana. Tällä reseptillä on kasvatettu onnellisia lapsia jo tuhansien vuosien ajan.

moneksi kuukaudeksi, kun meillä 5-henkinen perhe. Onko peli nyt menetetty? Lapsen onnellisuus turha haave?

Jaa, sekö on kuumaa tunnetta jos vastaa aloitukseen? :D

Ei tässä kukaan ole kuumetanut tunteitaan. Aiheesta on koko ketjullinen keskusteltu..



En ota itseeni syyllisyyttä jos joku mamma joka ei tiedä edes Suomen historiaa milloin vanhemmat on palannut töihin sanoo mitä sanoo -vaan koska se oma käsitys parhaasta on se mikä on oma mielipide.

Ei Suomessa ole ollut kovin kauaa mahdollista olla kotona kolmea lapsen ekaa vuotta.

Ja tämä mahdollisuus on sitten eräille joku taulukko miten hyvä on äitinä.

Ihanan yksinkertaisia jotkut!



HARVA isäkään on kotona edes sitä isyyskuukautta (vajaa kuukausi). Puhumattakaan että muut perheen lapset jättää harrastukset, koulut ja muut menot.

Onko teillä miehet työttömiä kun kotona kuukausia? Vai takana se, että isä on lapselle vaan hoitaja?



Kyllä on päässä jotain vikaa jos ei voi mennä kauppaan.

Ja mitä sitten jos joku menisi joka päivä? En puolusta itseäni, mutta en vaan jaa näkemystä kanssasi!

Tämä on minun kiihkoton mielipiteeni, täysin raivoamatta tämän pystyn toteamaan.



Jos ei pysty menemään kauppaan, antamaan huomiota vauvalle kodin ulkopuolella niin se on ihan mamman oma vika!

Se, että muut pystyy muuallakin hoitamaan lasta, ei ole mikään huono asia. Päinvastoin.

Itsellä lapset on ihan hyvin pärjänneet niin vaunuissa kuin kantoliinassa missä olenkin ollut; ei lapset ole maannu epileptiakohtauksessa paniikissa "kun on valoja" ja ihan tavallisia lapsia kasvanut vaikka ollaan menty perheenä niinkun ollaan menty.



Minusta ap voisi lukea vähän lisää lapsen- ja perheenhyvinvoinnista kun näyttää olevan kovin rajoittunutta.

Ei missään myöskään sanota ettei perhe voisi elää kuten ennen vauvan syntymää!! Päinvastoin. ;)

Meillä myös 3 lasta ja ilmeisesti 2 ja 3 on pilalla, koska eivät ole saaneet vanhempiensa jakamatonta huomiota.

Pitäisiköhän tämän välttääkseen kunnan järjestää jotain lapsileirejä, jonne isommat lapset voi jättää 24/7 hoitoon niiksi kuukausiksi kun vauva tarvitsee jakamattoman huomion? Isä voi viedä kun äiti on vielä synnärillä ja haetaan pois sitten parin kk kuluttua?

vauvan kanssa tarvitse kiirehtiä mihinkään. Ei ole kiirettä kauppoihin, marketteihin, harrastuksiin, kyläpaikkoihin, matkoille. Tiedän, että monet ovat sitä mieltä, että se ei vahingoita lapsen kehitystä tai vauva ei siitä välitä jne. mutta olen eri mieltä. Mielestäni vauvan ja vanhempien vuorovaikutukselle nimenomaan kiireetön, hidastempoinen, syventynyt kahden/kolmenkeskinen aika on kaikkein parasta ensimmäisten kuukausien aikana. Tällä reseptillä on kasvatettu onnellisia lapsia jo tuhansien vuosien ajan.

moneksi kuukaudeksi, kun meillä 5-henkinen perhe. Onko peli nyt menetetty? Lapsen onnellisuus turha haave?

huomion keskipisteeSSÄ, ei huomion keskipisteeNÄ. Näillä vissi ero. Anna Wahlgrenilta olen tämän periaatteen oppinut ja hyväksi havainnut. :)

hyvin sanottu.

huomion keskipisteeSSÄ, ei huomion keskipisteeNÄ. Näillä vissi ero.

siis äitiysneuvolan kätilö. (On harvinaista, että kätilö tekee tuota työtä.)



Hän sanoi, että nuoremmat äidit eivät ymmärrä rauhoittua vauvan vuoksi, vaan rahtaavat vauvaa kaikkialle. Se ei ole hyväksi. Liikaa hälinää.

Päin vastoin. Lapsille ei juuri ole huomiota riittänyt vaan heti kun äiti on kyennyt, on joutunut lähtemään töihin. Vauvat ja lapset ovat menneet siinä sivussa; ei vauva todellakaan ole saanut nauttia kiireettömömästä kahdenkeskisestä ajasta. Puhumattakaan siitä, että menneinä aikoina isiä ei juurikaan jälkikasvu ole kiinnostanut. Ehkä sitten kun lapset ovat olleet jo niin isoja, että töihin ovat pystyneet on isälläkin ollut edes jotain mielenkiintoa lapsia kohtaan, mutta tälläinen nykyaikana yleinen hoivaava isyys on todella uutta.



Elämän pitää jatkua vauvasta huolimatta. Sitä suuremmalla syyllä jos perheessä on jo isompia lapsia. Ei ne isompien lasten tarpeet katoa, vaikka vauva perheeseen syntyykin. Hekin tarvitsevat ihan entiseen malliin vanhempien huomiota ja syliä. Vauva tulee osaksi perhettä, ei kaiken toiminnan päämääräksi ja keskipisteeksi.



Siinä olen ap:n kanssa kyllä tavallaan samoilla linjoilla, että olen huomannut, että tietyllä tavalla vaatii rohkeutta vain OLLA vauvan ja myös vähän isompien taaperoiden kanssa. Luottaa omaan selviytymiseen ilman suurta määrää ulkopuolisia virikkeitä. En sano, että olisi mitenkään väärin vielä pientä lasta muskariin tai vauvaunintiin tms, mutta oikein hyvä lapsia kasvaa sellaisistakin, joilla harrastuksia ei ole muutaman kuukauden iästä. Samoin virikehoito. Mielestäni lasta ei tarvitse viedä sosiaalistumaan päiväkotiin tms. Ihan tavallinen elämä kodin virikkeiden parissa riittää Vallan mainiosti.

Kyllä nykyisin sellainen median luoma ihanneäiti on se joka ei jää lapsen kanssa paikalleen. Joka paikassa esikoisen julkkisodottajat toitottavat kuinka hän ei aio jäädä paikalleen, vaan elämä jatkuu ihan kuten ennenkin. Vauvan kanssahan voi tehdä melkein mitä tahansa, ja juhlimassakin voi käydä kun on mummi hoitoapuna. Se, että itse tykkäisi vaan elellä kaikessa rauhassa vauvan kanssa kotona on todella epätrendikästä ja jämähtänyttä. Niistähän tulee just niitä tuulipukumammojakin.