Lue keskustelun säännöt.
Palstan köyhät!
15.01.2010 |
Ihan viaton kysymys; millaisilla tuloilla pidätte itseänne köyhinä? Onko köyhyytenne tilapäistä esim. hoitovapaan ajan vai luonteeltaan enemmän pysyvää?
Kommentit (71)
jotka kuvittelee että raha tuo onnellisuuden ja rakkauden. Jos on pienet tulot, voi sitä silti JÄRKEVÄLLÄ taloudenhoidolla tulla ihan hyvin toimeen. Eikä tarvitse valita ostaako maitoa vai leipää... Kyllä meillä ainakin on pöydässä kaikkea mitä tarvitsee ja usein sitäkin, mikä ei ole välttämätöntä.
Enemmän kyllä ylpeilisin sillä, että on niin pienet tulot ja silti selvitään, kuin sanoisin että on niin ja niin monen tonnin tulot kk eikä mikään riitä...
Mitä hittoa otetaan mieletön määrä asuntolainaa, rakennetaan hulppeat kämpät, joissa joka maijalle ja ristolle on pakko olla oma huone ja sitten vingutaan kun ei rahat enää riitäkään siihen toiseen vuosittaiseen ulkomaan matkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikealla köyhällä ei ole omistusasuntoa, uutta autoa jne. Minusta on hieman loukkaavaa elvistellä vajaan 3000 euron tuloilla olevansa köyhä.
Itse opiskelija, mies tienaa nettona 2500 ja lapsia on. Emme me ole köyhiä. Kaukana siitä. Ja kuten sanottu, kaikkea ei voi rahalla ostaa.
opiskelija,
mieheni onneksi tienaa niin että pärjäämme joten kuten, eli noin 2500 ja lisäksi tekee omalla toiminimellä töitä noin 1000 euron edestä kuussa, mutta häntä ei sitten juurikaan näe kotona :(
Kahdestaan lapsen kanssa asun. Ei omistusasuntoa. Auto on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma menee pyllylleen jos köyhä tienaa 20 000 mummonmarkkaa kuukaudessa.
Me ollaan varmaan tulojen puolesta ns. keskituloisia, mutta joka sentti menee mikä tulee. Mies on hyväpalkkaisessa työssä ja minä kotona kahden lapsen kanssa. Asuntolainaa ja autolainaa maksetaan, mutta viimeisellä viikolla ennen palkkapäivää ei käydä edes ruokakaupassa. Tuntuu toivottomalta tämä tilanne, olen tosi tarkka rahan käytössä, minä en oikeasti osta muuta kuin ruokaa ja lapsille käytettyjä vaatteita. Miehellä on kallis harrastus, vuorikiipeily joka nielee aivan liikaa rahaa tuloihin nähden. Minun töihin menoni ensi syksynä ei paljon tilannetta helpota, pienipalkkainen kun olen. Tuntuu uskomattomalta seurata ystävien ja tuttujen rahankäyttöä, ihmisillä tuntuu olevan jopa ns. ylimääräistä rahaa jota tuhlata esim. matkusteluun koko perheen voimalla josta meillä voi vain haaveilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noi vajaan kolmen tonnin "köyhät"! Kai se nyt on sanomattakin selvää, että kaiken , mikä tulee saa myös menemään. Ei se tee silti köyhäksi.
Meillä mies tienaa himpun päälle 2000 ja itse töissä ollessani 1500. Noilla tuloilla joskus, ehkä useinkin tulee mieleen, että mikähän se köyhyysraja olikaan, mutta toimeen on tultu ja säästöönkin jääny. Meillä kolme lasta.
Nyt olen hoitovapaalla, ja nyt voisin kutsua tilannettamme köyhäksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siinä on kaikki. En pidä meitä ollenkaan köyhinä, mutta asuntolainan takia ei tuosta nyt mitään ihmeempiä jää. Sellaista tavallista elämää lähinnä, kesälomarahoilla tehty joku pikku matka tms.
Ihan talon ja pihan ylläpitoonkin kuluu tietty summa + sähköt, vedet, jätekuljetus ja polttopuita talveksi. Eli riippuu myös asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa mitenkä rahaa menee pakollisiin kuluiohin.
ole köyhä!. itselläni brutto 2000 ja miehelläni saman verran ja hyvin pärjätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä maksetaan kaikki, vuokra, ruuat, vaatteet, laskut, kaikki mahdollinen. Mitään ei jää säästöön. Pidän meitä köyhinä. Ja kyllä todellakin ahdistaa, kun kaikki pitää laskea sentilleen. Talous ei kestä mitään ylimääräistä. Monta unetonta yötä olen viettänyt miettien millä rahoilla hankitaan mitäkin.
Eli riippuu myös asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa mitenkä rahaa menee pakollisiin kuluiohin.
Siis se omakotitalohan on omaisuutta, eikö? Jos oikeasti joutuu kitkuttamaan pienellä rahalla ei voi omakotitalosta muuta kuin unelmoida. On ihan oma valinta ottaa (iso) asuntolaina ja hommata okt. Silloin luonnollisesti joutuu maksamaan myös talon ylläpidosta. Se, että on tämän valinnan tehnyt ei tee kenestäkään 2000-4000 kk tuloilla köyhää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuussa ovat noin 2000 (tuossa kaikki lapsilisä mukaanlukien) ja on asuntolainaa, plus 1 auto, joka on miehen työssäkäyntiin pakollinen. Ja 4 henkeä elää tuolla. Ei oo liikoja rahoja.
äidin "ulot" 500,-käteen, lasten elarit yht. 420,- ja lapsilisät 491,-. Vuokraa jää maksettavaksi 185,-. Enkä tunne vielä meitä köyhiksi :) Ei autoa, koska bussilla vaunujen kanssa ilmaiseksi. Siwa lähikauppana, muut n.20km. Ei sit tuu tuhlailtuakaan. Lapset alle kouluikäisiä.
3000 brutto ei ole paljon jos pitää Helsingin seudulla asua, ehkä Jänkhäjärvellä sillä pärjää. Jossain Jenkeissä se on ihan proletasoa, mutta Intiassa sillä elää herroiksi.
Kaikki on suhteellista.
3000 brutto ei ole paljon jos pitää Helsingin seudulla asua, ehkä Jänkhäjärvellä sillä pärjää. Jossain Jenkeissä se on ihan proletasoa, mutta Intiassa sillä elää herroiksi.
Kaikki on suhteellista.
olisi luksusta asua vanhassa kotikylässäni lapissa 3000€ tuloilla, kun tontin saisi melkein ilmaiseksi. Toki työmatkat voivat olla pitkiä, mutta silti. Pk-seudulla jo asuminen maksaa kamalasti.
Oikealla köyhällä ei ole omistusasuntoa, uutta autoa jne. Minusta on hieman loukkaavaa elvistellä vajaan 3000 euron tuloilla olevansa köyhä.
Mä en ole köyhä vaikka olen kuvitellutkin olevani. Mulla on omistusasunto. Tai itse asiassa omistan vanhan maatilan ja 4ha maata. Kuitenkin meidän nelihenkisen (yh + kolme lasta) perheen tulot on tasoa 1600€/kk netto kaikkine etuuksineen. Tästä sitten lyhennetään lainanloppuja, maksetaan auton kulut, ruuat, harrastukset, lemmikit jne. En koe tarpeelliseksi valittaa joka välissä pieniä tuloja vaikka köyhiä me kai ollaan.
Me ollaan varmaan tulojen puolesta ns. keskituloisia, mutta joka sentti menee mikä tulee. Mies on hyväpalkkaisessa työssä ja minä kotona kahden lapsen kanssa. Asuntolainaa ja autolainaa maksetaan, mutta viimeisellä viikolla ennen palkkapäivää ei käydä edes ruokakaupassa. Tuntuu toivottomalta tämä tilanne, olen tosi tarkka rahan käytössä, minä en oikeasti osta muuta kuin ruokaa ja lapsille käytettyjä vaatteita. Miehellä on kallis harrastus, vuorikiipeily joka nielee aivan liikaa rahaa tuloihin nähden. Minun töihin menoni ensi syksynä ei paljon tilannetta helpota, pienipalkkainen kun olen. Tuntuu uskomattomalta seurata ystävien ja tuttujen rahankäyttöä, ihmisillä tuntuu olevan jopa ns. ylimääräistä rahaa jota tuhlata esim. matkusteluun koko perheen voimalla josta meillä voi vain haaveilla.
Paitsi että miehen harrastus on eri ja että olen itsekin töissä. Mutta nielee se harrastus joka kuukausi lähes 400e minimissään.
Mutta minkäs teet, pahempaakin voisi olla.
Tota mä just tarkoitan, että pienet tulot vaatii vähän ennakointia. Ja järkevää ajattelua, josta on riisuttu kuluttamisen tunnearvo. Täytyy tajuta, että se, mitä haluaa, ja se, mitä tarvitsee, on kaksi aivan eri asiaa. Mä tarvitsen joka päivä tietyn määrä proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja, mutta mä EN tarvitse niitä juustosta/paistista/jalosteista. Ja mä tarvitsen liikuntaa, mutta siitä ei tarvitse tosiaankaan maksaa millekään kuntosalille. Jne.
Mä olen aika hämmästynyt, kuinka pitkälle ihmiset rakentaa identiteettinsä kuluttamisen varaan. Eipä ihme, jos silloin ahdistaa ettei saa sitä mitä haluaa (= millä kokee lunastavansa ihmsiarvonsa ja vahvistavansa omaa minäkäsitystään tai vaan hakee kuluttamisesta mielihyvää). Tavaroilla pitäis olla ihmisen elämässä aina välinearvo, ei itseisarvo.
Kyllä mä tajuan, että vähät tulot turhauttaa ja kiristää pinnaa, kaikkihan ottais enemmän rahaa jos saisivat. Mut sitä mä en tajua, että vähiä rahoja käytetään tekosyynä siihen, että antaa mennä koko elämän pelkäksi valittamiseksi.