Lue keskustelun säännöt.
Miten olette saaneet makeanhimonne kuriin?
13.01.2010 |
Olen laihduttanut 2.5 vuotta sitten 18 kiloa, joista 10 tuli takaisin.
Liikun paljon, mutta makeanhimo on aivan karmea. Milloin tekee mieli kakkua, milloin pullaa, milloin jotain muita leivonnaisia. Karkista en niinkään välitä.
Mikä teillä on ollut ratkaisuna makeanhimon taltuttamiseen? Pelkään, että lösähdän taas vanhoihin mittoihin, saan jotenkin jarrutettua tätä kovalla liikunnalla, mutta en loputtomiin.
Kommentit (29)
Vähentämällä kaupassakäyntejä, budjetoimalla ostokset ja pyrkimällä tasapainoiseen ruokavalioon sekä syömällä riittävästi oikeilla aterioilla. Mulla ainakin makeanhimoa tulee siitä, jos syön liian vähän. Iltapäiväpulla on vaihtunut hedelmään jo pitkän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maitoallergia pisti paussin suklaan ja elämäni rakkauden, toffeen/fudgen/karamellin syömiselle. Nyt kun on ollut erossa jonkin aikaa niin ajatuksin puistattaa, onhan se kauhean makeaa.
En varmaan koskaan pääse yli makeanhimosta, mutta useimmiten pystyn vastustamaan karkkien (suklaan) ostamista. Vaikka kaupassa kierrellessäni olen ihan varma että nyt lähtee mukaan keksejä tai suklaalevy, kun niin tekisi mieli, saan kuitenkin puhuttua itseni ympäri etten osta herkkuja.
Ajattelen että parissa minuutissa herkku on jo syöty, mitä iloa siitä jää? Sitten mietin miten kotona kuorin ja syön herkullisen mehukkaan appelsiinin tai tuoretta ihanaa ruisleipää (tässä muuten seuraava addiktio mitä pitäisi vähentää) tai jotain muuta terveellistä herkkua ja suklaan houkutus vähenee.
Pahinta on kun makeanhimo yllättää viime hetkellä kun olen menossa kassalle. Siinä ei ehdi enää aloittaa itsensä ympäri puhumista vaan käsi ojentuu ja läväyttää Kismetin tavarajonon jatkoksi. Jos perässä on muita jonottajia, pystyn hillitsemään himon koska en halua vaikuttaa karkinhimoiselta lapselta joka ei pysty vastustamaan kiusauksia.
Kaupassa käynti on joskus enemmän, joskus vähemmän tahdon taistelu. Parhaiten itselläni onnistuu kun tunnustan himon ja alan ostelun lomassa käymään itseni kanssa keskustelua siitä miksi suklaapatukkaa ei kannata ottaa ja mitä hyvää voisin syödä sen sijaan.
karppaus. jännä, miten se makeanhimo vain katoaa, kun pysyy tiukkana. vähän mälsä vastaus, mut näin kävi ainakin tälle entiselle mässynmussuttajalle :)
mulle kans maistuu KAIKKI makea, ihan sama missä muodossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muihin väkeviin karkkeihin. Kakkua ja pullaa en syö. Suosittelen noita väkeviä sokerittomia kurkkupastilleja, esim. mynthonia tai kalamiehen kaveria. Niitä ei voi koko askia syödä kerrallaan eikä niissä ole niitä kaloreitakaan niin paljon kuin suklaassa.
ja muihin väkeviin karkkeihin. Kakkua ja pullaa en syö. Suosittelen noita väkeviä sokerittomia kurkkupastilleja, esim. mynthonia tai kalamiehen kaveria. Niitä ei voi koko askia syödä kerrallaan eikä niissä ole niitä kaloreitakaan niin paljon kuin suklaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää en ole vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, mutta tuo karppaus auttoi vähentämään tuota makean himoa.
Minulla kyllä tepsii myös se, että itse leivon kaikki makeat. Siinä leipoessa häviää halu syödä noita leivonnaisia. Enkä maistele taikinaa, kun lapset hoitaa sen puolen:)
Söisin makeaa koko ajan kaikkialla ja jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
karkinsyönnin pääsin irti sokeririippuvuudesta, eikä enää ole ongelma. Aluksi vaatii tosin itsekuria.
karkinsyönnin pääsin irti sokeririippuvuudesta, eikä enää ole ongelma. Aluksi vaatii tosin itsekuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekaksi otin tavoitteeksi olla päivä ilman pullaa, limsaa yms. mutta sallin sitten seuraavana päivänä itselleni YHDEN pienen makean herkun, esim. yksi pulla, vanukas tms. Sitten tavoite oli olla 2 päivää ilman, kolmantena taas pieni makea, sitten 3päivää ilman ja neljäntenä pieni makea jne jne. Mulle ei totaalilakko toimi, kuulostaa mun luonteellee liian ehdottomalta ja fanaattiselta ja alan heti kapinoimaan :)
Tällä tyylillä sain lopetettua makean syönnin melkein kokonaan, ts. pystyn nykyisins yömään makeaa hallitusti eikä koko ajan tee mieli. Olen myös alkanut syömään enemmän hedelmiä, niilläkin saa aika hyvin makean himon pysymään poissa, ja ihana, kypsä appelsiini tai kiivi on minusta nykyisin paljon houkuttelevampi kuin karkkipussi :) Monet sellaiset jutut mistä ennen tykkäsin maistuvat minusta nykyisin ihan ylimakeilta, eli makukin on muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimeltä Irti makeanhimosta. Sen on kirjoittanut suomalainen ravitsemusterapeutti ja siitä löytyy hyviä vinkkejä makeanhimosta irtipääsyyn ja samalla laihduttamiseen myös.
nimeltä Irti makeanhimosta. Sen on kirjoittanut suomalainen ravitsemusterapeutti ja siitä löytyy hyviä vinkkejä makeanhimosta irtipääsyyn ja samalla laihduttamiseen myös.
Homejuustot, suolatikut, pekoni... :(
laihdutin juuri reilu 10 kg. Päätin vain hyvin jämäkästi kieltäytä kaikesta makeasta 10 viikoksi. Sen jälkeen sallin itseleni noin kerran viikossa jonkun pullan tms. Esim. juuri viikonloppuna. Karkkia ja suklaata söin jonkun verran ennen, mutta tuon sokerittoman kuurin jälkeen ei oel tehnyt mieli.
Olen perso makealle JA suolaiselle edelleen (en kaikenlaiselle, mutta esim. sipseille ja kakuille), mutta itsekuri on parantunut. Aloin lihoa, märehdin pulskistumistani, söin herkkujani ja marisin kuinka kamalaa on kun mitään hyvää ei saa syödä jos haluaa olla hoikka. Jossain vaiheessa kyllästyin omaan saamattomuuteeni ja totesin että syö sitten vaikka pitsa päivässä ja pusis karkkia päälle mutta älä sitten marise! Oikein annoin luvan itselleni syödä kaikkea, ehtona vaan etten saanut valittaa edes itsekseni lihomista. Yllättäen sitten alkoikin löytyä tahdonvoimaa kieltäytyä, ensin jätin kaupassa tylysti ostamatta ne entiset herkut ja myöhemmin myös esim. juhlissa pystyin pysymänä kohtuudessa.
Nykyisin syön useamman kerran viikossa jotain makeaa tai suolaista erityisherkkua, mutta vain vähän. Pystyn ajattelemaan että kerralla ei tarvitse syödä kaikkea, saanhan minä tätä kohta taas lisää ja olen tyytyväin. Prosessin seurauksena ruokavalio terveellistyi muutenkin, laihduin ja kilot on pysyneet poissa jo 5 vuotta.
himosta irtipääsemisessä:
- kun alkaa olla ilman sokeria, voi kuitenkin syödä herkullisia juttuja, kuten juustoja ja pähkinöitä
- kun jättää ruokavaliostaan pois myös "nopeasti sokeristuvat tuotteet" kuten leivän ja perunan, ei tule huomaamatta syötyä sellaista, joka kasvattaa sokerinhimoa
- aluksi saa vieroitusoireita, esimerkiksi päänsärkyä, ja siitä oikein tajuaa, kuinka koukussa johonkin ruoka-aineeseen voikin olla (lihaan ei voi olla eikä kasviksiin; sokeriin ja alkoholiin kylläkin)
- seuraavaksi kohtaa aivan käsittämättömiä tilanteita: kaupassa tulee katsottua karkkihyllyä mutta ohi kävelee sujuvasti, kurkkaat kaappiin ja tajuat, että olet ensimmäisen kerran elämässäsi unohtanut että siellä on keksipaketti...
- ja viimeinen hieno etu: kun olet vieroittanut itsesi nykymaailman tolkuttomista sokerimääristä, huomaat, että saat hienon makean nautinnon ihan pienistä sokerimääristä. Juuri tuossa herkuttelin maustamattomalla jogurtilla johon olin sekoittanut pari teelusikallista vähäsokerista omenahilloa. Se oli hyvää! Väitän, että se oli suuhuni yhtä makeaa kuin entisellä ruokavaliolla olisi ollut jokin kaupan valmisvanukas tms.
Vaihdoin punaiseen maitoon ja loppui makeanhimot siihen. Siis lasi tai pari päivässä. Ei lihota. Aloin myös syödä maitorahkaa happamana.